Sauvojan päiv

Sauvojan päiv
Sauvojan päiv
Tip	Professionaline praznik
Znamoičend	znamoita sauvondradnikoiden panendad man kehitoitusehe i heiden radon tarbhut
Praznuitas	joga voden
Päiv	elokun toine pühäpäiv
	Mediafailad RUWIKI-tedoiš

"Sauvojan päiv" (ven.: Де́нь строи́теля) — sauvondan raderištusen radnikoiden professionaline praznik. Sidä praznuitas joga voden elokun toižen pühäpäivän Venämal^[1] (aigemba Sovetskijas Sojuzas) i erasiš toižiš valdkundoiš (enččiš Sovetskijan Sojuzan valdkundoiš).

Sauvoi paneb kirpičid

Istorii

6. sügüz'kud vodel 1955 läksi Sovetskijan Sojuzan Ülembaižen nevondišton prezidiuman käsk "Jogavoččen "Sauvojan päiv"-praznikan vahvištoitandas"^[2].

Praznik oli tehtud KPSSan ezmäižen sekretarin Nikita Hruščovan abul^[3], kudambad ihastoiti Žigul'ovskijan vezivägišton (ven.) (vep. sauvond, a möhemba läksi käsk.

12. elokud vodel 1956 Sovetskijas Sojuzas sauvondan raderištusen radnikad ezmäižen kerdan praznuičiba ičeze professionaližen praznikan.

Sovetskijan Sojuzan jägetamižen jäl'ghe professionališt praznikad kut ende-ki jatketas praznuita elokun toižen pühäpäivän Venämal, Ukrainal, Belorussias, Armenias, Kirgizias^[4], Kazahstanas.

Vodelpäi 2011 Venäman regionaližen kehitoitusen ministerstv nimiti Sauvojan päivän Venämal federaližeks praznikaks^[5].

14. elokud vodel 2016 Venäman sauvojad praznuičiba Sauvojan päivän 60-vottušt jubilejad. Praznikan päpalaks tegihe parahimiden sauvondan raderištusen radnikoiden pauklahjoičend. Kanman praznikad Venäman sauvotusen da eloholitusen elomišton ministr (ven.) (vep. Mihail Men' tehtes sauvotuzerišton ühthevedoid männudel da necil vozil homaiči:

"Sauvojiden täht avaitas uzid voimusid, arhitektoroiden rol' kazvab, paremboittas sauvondtarbhuziden lad. Kaik, mi tehtas, painastab b'udžetvaroiden mairištandaha da sauvondradon paremboitusehe, no päazjas sihe, miše tehta hüvid elo-oloid eläjiden täht"^[6].
— M. Men'.

"Sauvoi"-bareljef "Sauvoi"-kul'turpertin seinäl Sauvojiden prospektal

Oteged praznikan polhe sovetskijan aigan lehtesišpäi

"Meil, sauvojil, om sur' praznik! Lehtesiš da radios kaiken madme tedotadas siš, miše partii da valdmehišt pätiba paremboitta sauvotuzazjad. Sil-žo aigal läksi Sovetskijan Sojuzan Ülembaižen nevondišton prezidiuman käsk jogavoččes "Sauvojan päiv"-praznikas. Mö ülendamoiš ičeze mad, ičeze eloradod i kitäm partijad da valdmehištod holes meiden polhe, sauvojiden polhe…".
"Sauvojan päiv, miččen praznuičem tämbei ezmäižen kerdan, mülüškab kalendarihe kut ühthižrahvahaline praznik".
"Moskvas praznikan praznuičendan aigan tehtihe ozutelusid, mäniba lekcijoid, lugetihe dokladoid. Oli äi rahvast Kul'turan da lebun keskuzpuištos M. Gor'kijan nimel. Täs mäni pälidnan Leninan rajonan sauvojiden suim. Nened sauvojad tegiba Moskvan valdkundaližen universitetan pertin arhitekturansambl'an, eletadud pertiden kvartaloid pälidnan suvi-päivlaskman polel, stadionan V. V. Leninan nimel, kus om letud Sovetskijan Sojuzan rahvahiden spartakiadan flag. Tal'vkun 20. päiväks rajonan sauvojad pätiba tehta vaumheks elotahon pindan 210 tuhad m².
"Pühäpäivän Čel'abinskan kul'turan da lebun puištos kerazihe läz 40 tuhad sauvojad. Täs mäni miting…"
"Baku. Täs mäni Sauvojan päiväle omištadud praznikištund, miččele kerazihe Bakun lidnan nevondišton deputatad, sovetskijoiden da kundaližiden organizacijoiden ühtnikad. Mugažo ištundale tuli Urugvajan parlamentan delegacii…".

Sauvojan päiväks avaitud objektad

Sovetskijan Sojuzan aigan paksus surid objektoid avaitihe Sauvojan päiväks. Avaiduz oli praznikpäiväl vai kanman praznikad, vai ühtes-kahtes päiväs jäl'ges sidä. Sovetskijas Sojuzas lidnoiden metros oli avaitud:

13. elokud vodel 1960, Leningradas — Ploščad' Vosstanija-stancijan toine ezizal, mitte letihe Moskvan vokzalaha;
11. elokud vodel 1969, Moskvas — Gor'kovsko-Zamoskvoreckijan linijan Kahovskaja-pala nellän stancijanke;
12. elokudvodel 1974, Moskvas — Kalužsko-Rižskajan linijan Kalužskaja- da Bel'ajevo-stancijad;
11. elokud vodel 1978, Har'kovas — Holodnogorsko-Zavodskajan linijan toine pala videnke stancijanke;
11. elokud vodel 1984, Har'kovas — Saltovskajan linijan ezmäine pala videnke stancijanke i Saltovskoje-metrodepo;
8. elokud vodel 1987, Gor'kijas — Avtozavoskaja- da Komsomol'skaja-stancijad.

Praznuičend nügüdläižel Venämal

Sauvojan päiväl tehtas sur'kuluid praznikazjtegoid. Suriš lidnoiš avaitas uzid infrastrukturan objektoid da kul'turorganizacijoid, tehtas tematižid koncertoid. Sauvojil om äjak-se ičeze eriližid tradicijoid. Ozutesikš, vaiše tulijoid radole sauvojid tundištadas eloradonke: heile anttas leibän pala solanke, mi znmoičeb "solan pudad", i pidab pidäda käded lämoin päl, miše ozutada, kut hö oma vaumhed varukahaze radho. Jäl'ges nor' radnik sanub sauvojan vahvoid sanoid sil aigal, konz hänen kaskadme kebnas lödas kirpičal^[7]^[8].

9. elokud vodel 2009 Moskvas praznuitihe Sauvojan päiväd levedas. Moskvan "Manež"-ozuteluzzalas mäni praznikkoncert, miččel oliba pälidnan sauvondkompleksan kaik ohjandajad da mer Jurii Lužkov. Hänen ezmäine varapämez' Vladimir Resin sanui ozatelendsanoid:

"Minä kitän veteranoid: hö oma tehnuded vahvan alandusen, mitte abuti meile jäl'gmäižes 20 vodes sada äjan. Tedan, mö vägestam. Neciš mindai uskotoitab Moskvan mer Jurii Mihailovič Lužkov, kut meiden lidnan duma, kudamb päti äi küzundoid neniš voziš. Meil om sur' tugi Venäman prezidentan Dmitrii Medvedevan da Valdmehišton pämehen Vladimir Putinan polespäi. Kaik nece andab minei rohktut siš, miše mö vägestam!"

Vodel 2023 Sauvojan päiv Moskvas mäni 12. elokud VDNHal. Necil päiväl lidnan päozuteluz tegihe sijaks, kus mäniba praznikale omištadud tematižed azjtegod, tehtihe mastar'-klassoid da sportilotusid. Kacujad tedištiba, kut saudas uzid pertid, teid da metron stancijoid. Praznikan aigan radoiba viž tematišt sijad, kus voi väta, ühtneda kvestaha, mastar'-klassoihe, kacta artobjektoid, miččed starinoičeba erazvuiččiš lidnan sauvotandad aspektiš^[9]^[10].

Filatelijas

Sovetskijan Sojuzan počtmarkad
Sauvojan päiv, 1956, 40 kop.
Sauvojan päiv, 1956, 60 kop.
Sauvojan päiv, 1956, 1 rubl'.
"Kommunizman päsauvotused": Kahovkan vezivägišt, Suvi-Ukrainan da Pohjoiž-Kriman kanalad, 20 kop.
"Kommunizman päsauvotused": Stalingradan vezivägišt (1951—1956), 40 kop.
"Kommunizman päsauvotused": Volgo-Donan laivkanal i kasteluzkanaloiden verk Rostovan agjas da Stalingradan agjan suvirajonoiš, 30 kop.
"Kommunizman päsauvotused": Kuibiševskaja vezivägišt (1950—1955), 1 rubl'.
"Kommunizman päsauvotused": Turkmenan päkanal (1951—1957), 60 kop.