Sovetskii Sojuz

Рувики-späi
Sovetskijoiden Socialistižiden Valdkundoiden Ühtištuz
Союз Советских Социалистических Республик (ven.)
Tehtud 1922
Hajenu 1991
 Valdkundznam
Coat of arms of the Soviet Union 1.svg
 Flag
Flag of the Soviet Union.svg
Sovetskijoiden Socialistižiden Valdkundoiden Ühtištuz Союз Советских Социалистических Республик (ven.)
Pälidn Moskv
1989) 293 mln ristitud
Pind 22,402,200 km²
Kel' ei olend; vspäi 1990 venäkel'
Ohjanduzform parlamentine (nevondkundaline) tazovaldkund ühtenke (vhesai 1990) partijanke
Pämehen titul NÜKP:n Keskuzkomitetan ezmäine/generaline sekretar' / NSTÜ:n prezident
Jäl'gmäine pämez' Mihail Gorbačov
Religii ateizm
Valüt NSTÜ:n rubl' (SUR)
Internet-domen .su
Telefonkod +7
Aigvö UTC+2...+12

Sovetskijoiden Socialistižiden Valdkundoiden Ühtištuz (Sovetskii Sojuz; ven.: Союз Советских Социалистических Республик) — valdkund oli vodespäi 1922 vodhesai 1991 Evropas da Azijas.

Valdkund oli südäitukuiženke azegištonke.

Eläjiden lugu — 293 047 571 (1989) (nellänz' surtte mail'mas).
Pind — 22 402 200 km² (kaikiš suremb mail'mas).
Pälidn oli Moskv.

Istorii

Ühtištuz oli sätud enččen Venälaižen imperijan sijas Suomenman i Rahvahanikoiden sodan rezul'tataks.

Vozil 1940−1956 16 tazovaldkundad oli NSTÜ:s. Vspäi 1956 Karjal läksi VNFST:n alistušhe, i tegihe 15 tazovaldkundad. Nevondkundaline Ühtištuz sai ekonomišt kilad Vilusodas.

Üks' tazovaldkundoišpäi, Venälaine Federacii, tegihe valdkundan täudeks oiktusenjäl'ghetulijaks.

Geografijan andmused

Nevondkundaline Ühtištuz sijazihe Päivnouzmaižes Evropas, Pohjoižes i Keskmäižes Azijas. VNFST oli kaikiš suremb tazovaldkundoiden keskes.

Politine sistem

Üks'jäine partii oli olmas valdkundas — NÜKP. Sen Keskuzkomitetan generaline sekretar' oli de-fakto valdkundan pämehen.

Eläjad

Nevondkundaline Ühtištuz oli koumandel-nelländel sijil ristitišton mödhe mail'man valdkundoiden keskes (Kitain da Indijan jäl'ghe, AÜV:oidenke läz tazostadud).

Ižanduz

Planekonomik oli valdkundas. NÜKP:n suimad anttihe generaližen linijan sen šingotesele.

Ižandusen ülämäraine militarizacii i vajagan energoeffektivižuz oliba NSTÜ:n čihodamižen süiden keskes.

Homaičendad