Sovetskii Sojuz
Tehtud | 1922 |
Hajenu | 1991 |
Valdkundznam |
Flag |
Pälidn | Moskv |
1989) | 293 mln ristitud |
Pind | 22,402,200 km² |
Kel' | ei olend; vspäi 1990 venäkel' |
Ohjanduzform | parlamentine (nevondkundaline) tazovaldkund ühtenke (vhesai 1990) partijanke |
Pämehen titul | NÜKP:n Keskuzkomitetan ezmäine/generaline sekretar' / NSTÜ:n prezident |
Jäl'gmäine pämez' | Mihail Gorbačov |
Religii | ateizm |
Valüt | NSTÜ:n rubl' (SUR) |
Internet-domen | .su |
Telefonkod | +7 |
Aigvö | UTC+2...+12 |
Sovetskijoiden Socialistižiden Valdkundoiden Ühtištuz (Sovetskii Sojuz; ven.: Союз Советских Социалистических Республик) — valdkund oli vodespäi 1922 vodhesai 1991 Evropas da Azijas.
Valdkund oli südäitukuiženke azegištonke.
Eläjiden lugu — 293 047 571 (1989) (nellänz' surtte mail'mas).
Pind — 22 402 200 km² (kaikiš suremb mail'mas).
Pälidn oli Moskv.
Istorii
Ühtištuz oli sätud enččen Venälaižen imperijan sijas Suomenman i Rahvahanikoiden sodan rezul'tataks.
Vozil 1940−1956 16 tazovaldkundad oli NSTÜ:s. Vspäi 1956 Karjal läksi VNFST:n alistušhe, i tegihe 15 tazovaldkundad. Nevondkundaline Ühtištuz sai ekonomišt kilad Vilusodas.
Üks' tazovaldkundoišpäi, Venälaine Federacii, tegihe valdkundan täudeks oiktusenjäl'ghetulijaks.
Geografijan andmused
Nevondkundaline Ühtištuz sijazihe Päivnouzmaižes Evropas, Pohjoižes i Keskmäižes Azijas. VNFST oli kaikiš suremb tazovaldkundoiden keskes.
Politine sistem
Üks'jäine partii oli olmas valdkundas — NÜKP. Sen Keskuzkomitetan generaline sekretar' oli de-fakto valdkundan pämehen.
Eläjad
Nevondkundaline Ühtištuz oli koumandel-nelländel sijil ristitišton mödhe mail'man valdkundoiden keskes (Kitain da Indijan jäl'ghe, AÜV:oidenke läz tazostadud).
Ižanduz
Planekonomik oli valdkundas. NÜKP:n suimad anttihe generaližen linijan sen šingotesele.
Ižandusen ülämäraine militarizacii i vajagan energoeffektivižuz oliba NSTÜ:n čihodamižen süiden keskes.
Homaičendad
Sovetskii Sojuz Vikiaitas |