Pitkäranta
| Pitkäranta | |
| Istorii da geografii | |
|---|---|
| Ekonomik | |
| Eläjad | |
| Lugud | |
| - | |
Pit'krand (Karjalan Tazovaldkundan suvipäivlaskmas. Se om Pit'krandan rajonan administrativine keskuz (vozil 1952−1957 i vspäi 1966) da üks'jäine lidn.
Istorii
Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan Uz'lidnan Vodin pätinan aigkirjas kuti külä Ladogan Pit'kal randal (ven.: деревня на Долгом берегу) vl 1499.
Vozil 1617−1721 külä oli Ročinman palaks Stolbovon kožundaktan mödhe. Vspäi 1721 Pohjoižen sodan jäl'ghe Pit'krand oli mülünu Venäman imperijha Ništadtan kožundaktan mödhe. Se oli Piterin gubernijan Viipurin provincijan, vspäi 1744 — Viipurin gubernijan palaks vhesai 1812.
Vl 1812 eländpunkt kuti Viipurin gubernijan pala oli mülünu Suomenman surhe ruhtinazkundha, vspäi 1917 — Suomenmaha. Vl 1920 mecpilindtegim, vl 1921 sul'fatiž-cellülozine tegim oma saudud. Ned oliba lidnan päedheotandoikš hätken. Vl 1932 ezmäine Läskeläspäi. 19. voz'sadaspäi 1950-he vozihesai saihe vas'k-, tin- da raudkivendoid lidnan ümbrištos.
Pit'krand om Karjalan palaks Tal'vsodan jäl'ghe, sai lidnan statusad vl 1940. Pordol 16.06.1941 — 11.07.1944 Suomenman sodaväged oliba lidnas. Lidn oli mülünu Parižan kožundaktan mödhe.
Pit'krandan ižandusen päsarakod oma sauvondmaterialiden samine da ümbriradmine (šebin', sauvondkivi), tehmine (raudbeton), mecan varhapanend, turizm, mugažo cellülozine tegim[1] radab.
Geografijan andmused
Lidn sijadase rajonan keskuses, seižub pidust' Ladoganjärven pohjoižpäivnouzmašt randad. Lidnan territorii om läz 15 km pitte. Matkad Sortaval, 44 km päivlaskmha orhal, 70 km A121-avtotedme.
Klimat om ven. Voden keskmäine lämuz om +2,7 C°, kezakun-elokun +14..+16 C°, tal'vkun-uhokun −8..−10 C°. Keskmäine relätivine nepsuz om 79 %.
Kaik kaks' küläd (Uuksu, Koirinoja) mülüdas Pit'krandan lidnankundha, niiden ühthine ristitišt oli 295 eläjad vl 2016. Jüläristioja-žilo om Pit'krand-lidnan palaks. Lidnankundan pind om 558,59 km².
Tobmuz
Järgenduseližed valičendad lidnankundan Nevondkundha (ven.: Совет поселения) oliba vn 2013 sügüz'kun 8. päiväl (koumanz' kucund). Kaik rahvaz valičeb sen 15 ezitajad nelläks vodeks.
Lidnan administracijan pämez' radab lidnankundan pämeheks. Sergei Kovalöv radab sen pämehen vspäi 2009, kahten strokun jäl'geten.
Eläjad
Vl 1959 lidnan eläjiden lugu oli 6 204 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt oli 14 700 eläjad vl 1996. Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 11 429 ristitud. Kaik 10 589 eläjad oli lidnas i 10 870 eläjad kaikes lidnankundas vl 2017, rajonan kaks' koumandest.
Ortodoksižen hristanuskondan koume pühäpertid[2] oma saudud lidnas: Sündun Voznesenjan jumalanpert' 1990-ziden voziden lopuspäi i kaks' časounäd.
Sortavalan kolledžan filial om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.
Transport
Ühtenzoitai A121-trassad Anus-lidnanke avtote läbitab Pit'krandad pohjoižespäi suvipäivnouzmha.
«Jänisjärvi»-raudtekeskust läbitab lidnad, kävutadas sidä jüguiden täht vaiše nügüd'.
Galerei
- Питкяранта, районная администрация ночью.jpg
Rajonan administracijan sauvuz (2020)
- Питкяранта, устье р.Келиоя, вид 1.jpg
Ladog i Keliojan su lidnan territorijal, Valaaman sarišt nägub tagamal
- Питкяранта сверху (2).jpg
Cellülozine tegim vl 2020
- Питкяранта - panoramio.jpg
Kul'turkeskuz, vn 2008 olend
- Питкяранта, вокзал сверху.jpg
Pit'krand-raudtestancii da sen sauvuz vl 2020
Homaičendad
Irdkosketused
 |
Pitkäranta Vikiaitas |
| Karjalan Tazovaldkundan lidnad | ||
| Olonec | Suojärv' | Sortavala | ||