Toine mail'man voin
| Toine mail'man voin | ||
 Voinan londuzkuvadHura pachaine (ülähänpäi alahaks): Gitler Eifeleva čuhunduz | ||
| Дата |
1 сентября 1939 — 2 сентября 1945 (6 года Šablon:Ageindays дня)[1] | |
|---|---|---|
| Место |
Mail'man valdmeri | |
| Причина |
(Подробнее…) | |
| Общие потери | ||
| ||
|
| ||
Toine mail'man voin (ven.: Втора́я мирова́я война́)(1. sügüz'kud vodel 1939 — 2. sügüz'kud vodel 1945) oli voin kahten mail'man voinpolitižiden koalicijoiden keskes.
Ühthižed tedod
Kuz'vozne voin om kaikid suremb mez'kundan istorijas azekaz rida. Voinaha ühtni 62 valdkundad, sil aigal mail'mas oli 74 valdkundad (nece oli 80% manšarun eläjiden lugumäraspäi[2])[3]. Vointegod oliba Evrazijas, Afrikas<ref group="~"> da 4 valdmeres. Nece om üks'jäine voin, miččes oli kävutadud atomazegišt.
Vodel 1939 Versal'sko-Vašingtonan rahvahidenkeskeižiden sodomusiden sisteman roimahtusen tagut - mail'man jär'genduzsistem, mitte oli tehtud Ezmäižen mail'man voinan jäl'ghe, - tegihe kaks' sur't voinpolitišt koalicijad, kus Velikobritanii da Francii seižuiba kohtati Germaniad da Italiad, miččihe mel'düi-ki Japonii. Sovetskii Sojuz da Amerik seižuiba eriži, varastades aigad, konz voiškandeb kävutoitta necidä voinad ičein ližaks.
Sügüz'kun 1. päiväl vodel 1939 zavodihe Toine mail'man voin. Necel päiväl Germanii zavodi voinmatkan Pol'šijaha. Jäl'ges 3. sügüz'kud Velikobritanii da Francii zavodiba voinan Germanijanke. Süguz'kun 17. päiväl Pol'šijaha päivnouzmpolespäi tuliba Sovetskijan Sojuzan voinväged. Redukus Pol'ša allekirjutadud elokus vodel 1939 Molotova-Ribbentropa azjbumagan mödhe oli jagadud Germanijan da Sovetskijan Sojuzan keskes. Sen jäl'ghe Germanii sai vägestust Danijas da Norvegijas (sulaku—kezaku, 1940), Francijas da Benil'uksa-maiš (semendku—kezaku, 1940), Jugoslavijas (sulaku, 1941). Vodespäi 1940 voinaha ühtni fašistine Italii, mitte abuti Germanijale Francijas da 28. redukud vodel 1940 zavodi voinan Grecijanke. Vengrii, Ruminii, Bolgarii da Suomi ühtniba voinha da tegihe Germanijan da Italijan abunikoikš. Muga, heinkus vodel 1941 üks'jaine sur' voivvastustai tegihe Velikobritanii. 22. kezakud vodel 1941 Germanii ičein üks'hengeižidenke zavodi vointoran Venämanke. Zavodihe Sur' Kodimaine Voin, mitte tegihe znamasižeks azjaks Toižes mail'man voinas. Sovetskii Sojuzas neciš voinas om kaikid suremb kolnuziden da riktud ristituiden lugumär.
Sel aigal vointegod oliba i Azijas. Japonijan imperii tahtoi sada dominirivanijad neciš regionas. Völ vodelpäi 1931 Japonii torazi Kitajanke, kus sil aigal oli Kodimaine voin, a vodel 1937 se zavodi suren voinan Kitajanke. Tal'vkun 7. päiväl vodel 1941 japonian aviacii da vezilaivišt zavodiba Perl-Harbor-torad, miččen täht Toižehe mail'man voinaha ühtni Amerik i Tün'al valdmerel avaižihe v’l uks' voinfront. Japonijanke ühte oli i Tailand. Kezakuspäi vodel 1942 Japonijad Miduei-toras vägestadihe amerikan voiskad. Sil-žo Sovetskii Sojuz sai vägestust Kurskan toras vodel 1943, mitte kändi vointegon Päivnouzman frontal toižehe polehe. Edeližed sovetskian voiskan tegod vodel 1944 pästiba man okupacijaspäi. Sel-žo aigal Italiii da Germanii oliba kükstud Pohjoižen Afrikaspäi. Italijas tegihe valdmihišton vajehtuz , Mussolini ištutihe t'ur'mha, a uz' valdmehišt tedoti lähtendad voinaspäi. Kezakus vodel 1944 Amerik, Velikobritanii, Valdaline Francii avaižiba toižen frontan Evropas.
Semendkun 8. päiväl vodel 1945 (moskvan aigadme) Germanii allekirjuti azjbumagad kapitul'acijas. Heinkus vodel 1945 Amerik oigenzi Japonijale Potsdamskan deklaracijan, mittušt ei allekirjutand Japonii. Jäl'ges oli atomanbombardiruind Nagasaki-lidnad, a 2. sügüz'kud Japonii allekirjuti akt kapitul'acijas.
Voinan süd
- Hubad Versal'skan kožmusen pakičused Germanian täht vodel 1919;
- Adol'fan Gitleran nacional-socialističeskiad mel'vehed da politik;
- Toižiden valdkundoiden politik;
- Versal'sko-Vašingtonskan sisteman jäl'gendused;
- Mail'man ekonomine krizis.
Valdkundoiden ühtnendan sodha datad
| Ken zavodi voinan | Kelle tedotihe sodad | Dat |
|---|---|---|
| Germanii |  Pol'šanma |
1. sügüz'kud vodel 1939 |
| Slovakii | Pol'šanma |
1. sügüz'kud vodel 1939 |
 Sur' Britanii |
Germanii | 3. sügüz'kud vodel 1939 |
 Francii |
Germanii | 3. sügüz'kud vodel 1939 |
 Avstralii |
Germanii | 3. sügüz'kud vodel 1939 |
 Uz' Zelandii |
Germanii | 3. sügüz'kud vodel 1939 |
| Britanine Indii | Germanii | 3. sügüz'kud vodel 1939 |
| Suviafrikan Ühtištuz | Germanii | 6. sügüz'kud vodel 1939 |
| Kanad | Germanii | 10. sügüz'kud vodel 1939 |
| Italii | Sur' Britanii |
10. kezakud vodel 1940 |
| Germanii | Sovetskii Sojuz | 22. kezakud vodel 1941 |
| Italii | Sovetskii Sojuz | 22. kezakud vodel 1941 |
 Romanii |
Sovetskii Sojuz | 22. kezakud vodel 1941 |
| Slovakii | Sovetskii Sojuz | 23. kezakud vodel 1941 |
 Suomi |
Sovetskii Sojuz | 26. kezakud vodel 1941 |
| Mad'jaranma | Sovetskii Sojuz | 27. kezakud vodel 1941 |
| Amerik |  Japonii |
8. tal'vkud vodel 1941 |
| Sur' Britanii |
Japonii |
8. tal'vkud vodel 1941 |
| Germanii | Amerik | 11. tal'vkud vodel 1941 |
| Italii | Amerik | 11. tal'vku vodel 1941 |
| Sovetskii Sojuz | Japonii |
8. elokud vodel 1945 |
Voinan kaikiš znamasižed aigtegod
Lond Perl-Harboraha
Stalingradan tora
Tankoiden tora Kurskan ümbrištos
Amerikaižiden, kanadan da britanian voinvägiden tulend Normandian randale
Berlinan šturm
Atombomban poukahtuz Nagasakin päl
Voinan ühthevedod
- Antigitlerižen koalicijan vägestuz; Germanian, Japonian da niiden ük'hengeižiden kapitul'acii
- Germanian okupacii da sen mantahoiden jagand voinvägestajiden keskes
- Om tehtud Ühtenzoittud rahvahiden organizacii
- Fašizman da nacizman ideologijan kel'dänd da sudind
- Penenduz Velikobritanian da Francian rolid mail'man politikas
- Sovetskii Sojuz da Amerik tegihe pävaldkundoikš
- Mail'm jagoihe kahteks palaks, zavodihe Vilu-voin
- Erasiš Evropan valdkundoiš tuldihe valdha sovetskian valdmehišton üks'hendižed valdmehištod
- Zavogihe dekolonizacii da kolonial'nijoiden imperijoiden jagoiduz
- N'urnbergskii aztego da jäl'geližed N'urnbergskan sudad
Homaičendad
- ↑ Вторая мировая война: 1939—45 // Большая российская энциклопедия: электронная версия.
- Большой советской энциклопедии.
- ↑ Вторая мировая война: 1939—45 // Большая российская энциклопедия: электронная версия.
Tarkendused
 |
Toine mail'man voin Vikiaitas |
Edesine lugemine
- Abramov N. Kalliž praznik — Vägestusen päiv //Kodima. — 2009. — # 5.
- Smolina L. Eläbad muštlotesed voinan polhe (Polina L'ovkinan polhe) //Kodima. — 2009. — # 5.
- Baburova G. Ičeze hengen lahjoičeb ristituile (Polina L'ovkinan polhe) //Kodima. — 2010. — # 4.
- Абрамов Н. От Карелии до Берлина (Efim Pavlovan polhe) //Kodima. — 2010. — # 5. (ven.)
- Пасюкова С. Несостоявшееся детство (Lidija Borisovan polhe) //Kodima. — 2010. — # 5. (ven.)
- Георгиевский О. Танкист из бригады прорыва (Irina Kondrašovan johtutesed) //Kodima. — 2012. — # 5. (ven.)
- Sotnikova I. Henges eläba johtutesed (Anna Gorbačovan polhe) //Kodima. — 2015. — # 4. — Lp. 5.