Nižegorodan agj
| Nižegorodan agj | |
| Valdkund | |
|---|---|
| Istorii i geografii | |
| Ekonomik | |
| Eläjad | |
| Lugun identifikatorad | |
| - | |
Alalidnan agj (subjekt.
Se mülüb Volgaveren federaližhe ümbrikho.
Agjan pälidn da kaikiš suremb lidn om Alauz'lidn.
Keled
Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.
Istorii
Alalidnan agj om olmas vs 1929 vilukun 14. päiväspäi. Vl 1936 Marii Elan da Čuvašijan Tazovaldkundad läksiba sišpäi.
Alalidnan agjan Päkäskuz[1] om vahvištadud vn 2005 22. päiväl tal'vkud Käskusenandajan Suiman ezitajil, om allekirjutadud gubernatoral sen-žo voden 30. päiväl tal'vkud da om väges nügüd' äiluguižidenke vajehtusidenke.
Geografijan andmused
Agj röunatab 8 regionanke: Marii Elan da Čuvašijan tazovaldkundoidenke päivnouzmas, Mordovijan Tazovaldkundanke suves, Räzanin agjanke suvipäivlaskmas, Vladimiran da Ivanovon agjoidenke päivlaskmas, Kostroman agjanke lodehes. Alalidnan agj om mererandatoi.
Pind om 76 624 km², sidä kesken mec otab 39 927 km² (53%). Znamasine jogi om Okanjogi, Vetlug, Kerženc da Sur). Kaikiš surembad reskvezištod oma ratud Gor'kijan vezivaradim Ivanovon agjanke röunal da Čeboksaran vezivaradim.
Volgan oiktan randpolen reljef om ülemb hurad randad, Volgaveren ülüz seižub sigä. Volgan hura randpol' om alangoikaz, nimitadas sidä Volgantagaižeks. Kaikiš korktemb nimetoi čokkoim sijadase agjan suvipäivnouzmas (245 m).
Klimat om ven kontinentaline. Heinkun keskmäine lämuz om +18..+19 C°, vilukun kesklämuz om −11..−13 C°. Paneb sadegid 500..650 mm vodes, oleleb niid vähemba Volgan oiktal randal huranke rindataden. Vegetacijan pord om 165..175 päiväd vodes.
Londuseližed varad oma turbaz, palab šoidkivi, sauvondmaterialad (mouckivi, sauvondgips, saved, letked), gidroenergii.
Tobmuz
Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Gleb Nikitin tegeb gubernatoran velgusidme vs 2017 sügüz'kun 26. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks, ei sa rata enamba kaht strokud jäl'geten. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen ezimez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusile. Üks' ezmäine varagubernator - ezmäine Ohjastusen varaezimez' da koume muite varagubernatorad - Ohjastusen muite varaezimest oma hänele abhu.
Alalidnan agjan üks'kodine parlament om Käskusenandai Suim. Kaik rahvaz valičeb sen 50 ezitajad videks vodeks. Jevgenii Lebedev radab Käskusenandajan Suiman ezimehen vs 2011 keväz'kun 31. päiväspäi, kahtenz' strok.
Radonoigendai tobmuz om Alalidnan agjan Ohjastuz. Agjan ministrused, departamentad, ohjandused, radnikoičendad, komitetad da inspekcijad alištudas Ohjastusele.
Vn 2014 14. päiväl sügüz'kud valitihe gubernatorad jäl'gmäižen kerdan, Valerii Šancev sai vägestust ezmäižel tural (86,93% änid), se oli hänen koumanz' strok. Käskusenandajan Suiman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2016 18. päiväl sügüz'kud.
Eläjad
Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 3 310 597 ristitud[2]. Kaikutte nell' eläi videspäi om lidnalaine.
Kaik om kaks'kümne kahesa lidnad agjas da 55 lidnanvuittušt žilod. Toižed järedad lidnad (enamba 90 tuh. ristituid, surembaspäi penembha): Dzeržinsk, Arzamas i Sarov. Vl 2015 kaik om 24 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.
Rahvahad (enamba 0,2% vl 2010): mordvinalaižed — 0,6%, čuvašalaižed — 0,3%, azerbaidžanlaižed — 0,3%, marilaižed — 0,2%, toižed rahvahad — 1,2%, rahvahuden ozutandata — 1,3%.
Homaičendad
Irdkosketused
- Alalidnan agjan gubernatoran da Ohjastusen oficialine portal (government-nnov.ru). (ven.) (angl.)
- Alalidnan agjan Käskusenandajan Suiman oficialine sait (zsno.ru). (ven.)
| Alalidnan agjan lidnad | ||
| Alauz'lidn | Arzamas | Balahn | Bogorodsk | Bor | Čkalovsk | Dzeržinsk | Gorbatov | Gorodec | Knäginino | Kstovo | Kulebaki | Liskovo | Lukojanov | Navašino | Pavlovo | Perevoz | Pervomaisk | Sarov | Semönov | Sergač | Šahunj | Zavolžje | Uren' | Vetlug | Viks | Volodarsk | Vorsm | ||