Kalugan agj
| Kalugan agj | |||||
 | |||||
| |||||
| Valdkund | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Адм. центр | |||||
| Губернатор | |||||
| Istorii i geografii | |||||
| Pind |
| ||||
| Aigvö | |||||
| Ekonomik | |||||
| Eläjad | |||||
| Eläjad |
| ||||
| Lugun identifikatorad | |||||
| Kod ISO 3166-2 |
RU-KLU | ||||
| Код ОКАТО | |||||
| - | |||||
|
| |||||
|
Официальный сайт(ven.) | |||||
|
| |||||
| lugeda • diskussii • redaktiruida | |||||
![Флаг[d]](/wiki/Fail:Flag_of_Kaluga_Oblast.svg)
![Герб[d]](/wiki/Fail:Coat_of_arms_of_Kaluga_Oblast.svg)
.svg)
Kalugan agj (subjekt.
Se mülüb Federaližhe keskuzümbrikho.
Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Kalug.
Keled
Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.
Istorii
Kalugan agj om olmas vs 1944 heinkun 5. päiväspäi.
Kalugan agjan Päkäskuz[3] om vahvištadud vn 1996 27. päiväl keväz'kud Käskusenandajan Suiman ezitajil da om väges möhembaižidenke vajehtusidenke.
Geografijan andmused
Agj röunatab Moskvanke pohjoižpäivnouzmas, Bränskan agjanke suvipäivlaskmas da Smolenskan agjanke lodehes. Kalugan agj om mererandatoi.
Pind om 29 777 km², sidä kesken kavag'- da levedlehtesižed Okanjogi sen huridenke ližajogidenke (Protv, Ugranjogi da Žizdr). Mugažo om Desnan ližajogid agjan suvipäivlaskmas. Järvid ei ole äi. Sen ližaks, kaik om 19 pen't vezivaradint.
Reljef om kukhikaz jogiden alangoidenke. Kaikiš korktemb čokkoim om Spas-Demenskan kukkazsel'gan Jänišiden mägi (279 m) agjan suvipäivlaskmas. Kaikiš madalamb čokkoim om Okanjogen kendäk agjan pohjoižpäivnouzmas (120 m).
Klimat om ven kontinentaline. Heinkun keskmäine lämuz om +18 C° pohjoižes da +21 C° suves. Vilukun kesklämuz om −12 C° pohjoižes da −8 C° suves. Paneb sadegid 700..800 mm vodes. Räk da kuiv keza voib vajehteldas viluhkon da nepsan kezanke.
Londuseližed varad oma bur hil', turbaz, sauvondmaterialad (saved, letked, mouckivi, mel, sauvondgips, sauvondkived), mec.
Tobmuz
Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Anatolii Artamonov radab gubernatoran vs 2000 kül'mkun 12. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen pämez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusile. Gubernatoran Administracii, ezmäine varagubernator da nell' muite varagubernatorad oma hänele abhu. Gubernator, varagubernatorad da kaik ministrad oma Ohjastusen ühtnijoikš.
Kalugan agjan üks'kodine parlament om Käskusenandai Suim. Kaik rahvaz valičeb sen 40 ezitajad videks vodeks. Viktor Baburin radab Käskusenandajan Suiman ezimeheks vs 2017 semendkun 18. päiväspäi.
Radonoigendai tobmuz om Kalugan agjan Ohjastuz. Agjan ministrused, ohjandused, inspekcijad da komitetad alištudas Ohjastusele.
Vn 2015 13. päiväl sügüz'kud Käskusenandajan Suiman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba i valitihe gubernatorad. Nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural 71,43% änid satusenke da radab nelländen strokun.
Eläjad
Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 1 010 930 ristitud[4]. Lidnalaižiden pala om 76% (vl 2018).
Kaik om kaks'kümne kaks' lidnad agjas da 6 lidnanvuittušt žilod. Toine järed lidn (enamba 100 tuh. eläjidenke) om Obninsk. Vl 2015 kaik om 16 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.
Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): azerbaidžanlaižed — 0,4%, toižed rahvahad — 2,7%, rahvahuden ozutandata — 7,7%.
Homaičendad
Irdkosketused
- Kalugan agjan gubernatoran da Ohjastusen oficialine portal (admoblkaluga.ru). (ven.)
- Kalugan agjan Käskusenandajan Suiman oficialine sait (zskaluga.ru). (ven.)
| Kalugan agjan lidnad | ||
| Balabanovo | Belousovo | Borovsk | Jermolino | Juhnov | Kalug | Kirov | Kondrovo | Kozel'sk | Kremönki | Lüdinovo | Malojaroslavec | Medin' | Meščovsk | Mosal'sk | Obninsk | Sosenskii | Spas-Demensk | Suhiniči | Žizdr | Žukov | Tarus | ||