Kurganan agj
| Kurganan agj | |||||
 | |||||
| |||||
| Valdkund | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Päkeskuz | |||||
| Губернатор | |||||
| Istorii i geografii | |||||
| Pind |
| ||||
| Aigvö | |||||
| Ekonomik | |||||
| Eläjad | |||||
| Eläjad |
| ||||
| Lugun identifikatorad | |||||
| Kod ISO 3166-2 |
RU-KGN | ||||
| Код ОКАТО | |||||
| - | |||||
|
| |||||
|
Oficialine sait(ven.) | |||||
|
| |||||
| lugeda • diskussii • redaktiruida | |||||
![Флаг[d]](/wiki/Fail:Flag_of_Kurgan_Oblast.svg)
![Герб[d]](/wiki/Fail:Coat_of_arms_of_Kurgan_Oblast.svg)
Kurganan agj (subjekt (agj).
Se mülüb Uraližhe federaližhe ümbrikho.
Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Kurgan.
Keled
Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.
Istorii
Kurganan agj om olmas vs 1943 uhokun 6. päiväspäi.
Kurganan agjan Päkäskuz[4] om vahvištadud vn 1994 1. päiväl tal'vkud Agjan Duman ezitajil da om väges äiluguižidenke vajehtusidenke.
Geografijan andmused
Kurganan agj sijadase Päivlaskmaižen Sibirin tazangišton suvipäivlaskmas.
Agj röunatab Tümenin agjanke pohjoižpäivnouzmas, Pohjoižkazahstanan da Kostanain agjoidenke), Čeläbinskan agjanke päivlaskmas, Sverdlovskan agjanke lodehes. Kurganan agj om mererandatoi.
Pind om 71 488 km², sidä kesken Tobol sen järedoidenke huridenke ližajogidenke (Iset', Miass da Ui). Kaik joged mülüdas Kondjanjärv (61,3 km²). Kaik om läz koumed tuhad järvid, 88% niišpäi oma reskvedenke.
Reljef om tazo, äi penid da surehkoid katl'usid om olmas. Korktused vajehtadas 57..206 metrad röunoiš ülemb valdmeren pindad.
Klimat om kontinentaline pol'kuiv. Heinkun keskmäine lämuz om +19 C°, vilukun lämuz — −18 C°. Paneb sadegid 300..400 mm vodes, nece lugu voib lujas (kahthe kerdha) köläita vozidme.
Londuseližed varad oma turbaz, metallad (sauvondmaterialad (sauvondkivi, saved, letked), reskvezi.
Administrativine jagand
Agj kogoneb 24 municipaližiš rajonoišpäi da 2 lidnanümbrikoišpäi.
- Municipaližed rajonad
| № j/m | Municipaline rajon | Administrativine keskuz |
|---|---|---|
| 1 | Al'menevon rajon | Al'menevo-külä |
| 2 | Belozerskojen rajon | Belozerskoje-külä |
| 3 | Vargašiden rajon | Vargašid-žilo |
| 4 | Dalmatovon rajon | Dalmatovo-lidn |
| 5 | Zverinogolovskojen rajon | Zverinogolovskoje-külä |
| 6 | Kargapoljen rajon | Kargapolje-žilo |
| 7 | Kataiskan rajon | Kataisk-lidn |
| 8 | Ketovon rajon | Ketovo-külä |
| 9 | Kurtamišan rajon | Kurtamiš-lidn |
| 10 | Lebäžjen rajon | Lebäžje-žilo |
| 11 | Makušinon rajon | Makušino-lidn |
| 12 | Miškinon rajon | Miškino-žilo |
| 13 | Mokrousovon rajon | Mokrousovo-külä |
| 14 | Petuhovon rajon | Petuhovo-lidn |
| 15 | Polovinnojen rajon | Polovinnoje-külä |
| 16 | Tobolanrandan rajon | Glädänskoje-külä |
| 17 | Safakulevon rajon | Safakulevo-külä |
| 18 | Celinnojen rajon | Celinnoje-külä |
| 19 | Častoozerjen rajon | Častoozerje-külä |
| 20 | Šadrinskan rajon | Šadrinsk-lidn |
| 21 | Šatrovon rajon | Šatrovo-külä |
| 22 | Šumihan rajon | Šumih-lidn |
| 23 | Ščučjen rajon | Ščučje-lidn |
| 24 | Jurgamišan rajon | Jurgamiš-žilo |
- Lidnümbrikod
Tobmuz
Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Aleksei Gennad'jevič Kokorin radab gubernatoran vs 2014 uhokun 14. päiväspäi. Hänen valdatusiden strok om viž vot. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen pämez', hän märičeb sen strukturad da paneb sen ühtnijoid radnikusile. Üks' ezmäine varagubernator, nell' muite varagubernatorad da Gubernatoran Administracii oma hänele abhu.
Kurganan agjan üks'kodine parlament om Agjan Dum. Kaik rahvaz valičeb sen 34 ezitajad videks vodeks. Dmitrii Frolov radab Agjan Duman ezimeheks vs 2015 sügüz'kun 29. päiväspäi.
Radonoigendai tobmuz om Kurganan agjan Ohjastuz. Agjan departamentad, ohjandused, komitetad da inspekcijad alištudas Ohjastusele.
Agjan Duman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2015 13. päiväl sügüz'kud. Valitihe gubernatorad vn 2014 14. päiväl sügüz'kud, nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural 84,87% änid satusenke.
Eläjad
Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 910 807 ristitud[5]. Kaikutte kudenz' eläi kümnespäi om lidnalaine.
Kaik om ühesa lidnad agjas da 6 lidnanvuittušt žilod. Toine järed lidn (enamba 50 tuh. ristituid vl 2017) om Šadrinsk. Vl 2017 kaik oli 7 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.
Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): baškiralaižed — 1,4%, kazahlaižed — 1,3%, ukrainalaižed — 0,8%, toižed rahvahad — 2,0%, rahvahuden ozutandata — 2,2%.
Ižanduz
Ižandusen päsarakod oma metallurgii (Kurgan), mašinoidensauvomine (Kurgan, Šadrinsk, Šumih), urankivendon samine (Dalmatovon rajon, Šumih), sömtegimišt.
Homaičendad
- ↑ Губернатор Зауралья: «Я благодарен своей стране и своему народу» — 2019.
- ↑ https://data.iana.org/time-zones/tzdb-2021e/europe
- ↑ 1 2 https://rosstat.gov.ru/storage/mediabank/OkPopul_Comp2024_Site.xlsx
- ↑ Kurganan agjan Päkäskusen tekst. — Constitution.garant.ru. (ven.)
- ↑ Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)
Irdkosketused
- Kurganan agjan gubernatoran da Ohjastusen oficialine sait (kurganobl.ru). (ven.)
- Kurganan agjan Duman oficialine sait (oblduma.kurgan.ru). (ven.) (+ äikel'ne känduz)
| Kurganan agjan lidnad | ||
| Dalmatovo | Kataisk | Kurgan | Kurtamiš | Makušino | Petuhovo | Šadrinsk | Ščučje | Šumih | ||