Kirovan agj
Kirovan agj | |||||
| |||||
Valdkund | |||||
---|---|---|---|---|---|
Адм. центр | |||||
Istorii i geografii | |||||
Pind |
| ||||
Aigvö | |||||
Ekonomik | |||||
Eläjad | |||||
Eläjad |
| ||||
Lugun identifikatorad | |||||
Kod ISO 3166-2 |
RU-KIR | ||||
Код ОКАТО | |||||
- | |||||
| |||||
Официальный сайт(ven.) | |||||
lugeda • diskussii • redaktiruida |
Kirovan agj (subjekt.
Se mülüb Volgaveren federaližhe ümbrikho.
Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Kirov.
Keled
Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.
Istorii
Kirovan agj om olmas vs 1936 tal'vkun 7. päiväspäi, Udmurtijan Tazovaldkundan erištundan jäl'ghe Kirovan randaspäi.
Kirovan agjan Päkäskuz[2] om vahvištadud vn 1996 29. päiväl uhokud Käskusenandajan Suiman ezitajil, allekirjutadud agjan Administracijan pämehel sen-žo voden 27. päiväl keväz'kud da om väges äiluguižidenke vajehtusidenke.
Geografijan andmused
Agj röunatab Permin randanke da Udmurtijan Tazovaldkundanke päivnouzmas, Tatarstanan da Marii Elan Tazovaldkundoidenke suves, Alalidnan agjanke suvipäivlaskmas, Komin Tazovaldkundanke pohjoižes. Kirovan agj om mererandatoi.
Pind om 120 374 km², sidä kesken kavag'- da segoitadud Vätk sen ližajogidenke (Molom, Pižm, Kobr, Čepc da Kil'mez'). Mugažo om sur' Luz-jogi (Jug-jogen oiged ližajogi) agjan lodehes. Kaman joginišk jokseb agjan päivnouzmadme. Kaik om läz 4,5 tuhad järvid agjas.
Reljef om kukhikaz jogiden alangoidenke. Pohjoižed Uvalad läbitadas agjad lodehes, ned oma röunaks jogiden basseinoiden keskes: pohjoižhe niišpäi joged mülüdas Kaspijan meren basseinha. Vätkan Uval om agjan keskuses, Üläkaman ülüz seižub agjan pohjoižpäivnouzmpoles. Kaikiš korktemb čokkoim om Üläkaman ülüden nimetoi taho (337 m) agjan päivnouzmaižel röunal Permin randanke. Kaikiš alahaižemb čokkoim om Vätk-jogen kendäk agjan suvipäivnouzmas (56 m).
Klimat om ven kontinentaline. Heinkun keskmäine lämuz om +17..+19 C°, vilukun lämuz — −13..−15 C°. Paneb sadegid 500..680 mm vodes. Voden joksten suvižed da suvipäivlaskmaižed tulleid oma enambuses.
Londuseližed varad oma turbaz, sauvondmaterialad (letked, mouckivi, gravii, saved), fosforitad, mec, reskvezi.
Tobmuz
Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Igor' Vasil'jev radab gubernatoran vs 2017 sügüz'kun 19. päiväspäi, edel sidä tegi gubernatoran velgusidme vs 2016 heinkun 28. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen ezimez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusile. Ohjastusen ezmäine varaezimez', viž muite varaezimest da Ohjastusen Administracii oma hänele abhu.
Kirovan agjan üks'kodine parlament om Käskusenandai Suim. Kaik rahvaz valičeb sen 54 ezitajad videks vodeks. Vladimir Bikov radab Käskusenandajan Suiman ezimeheks vs 2016 redukun 6. päiväspäi.
Radonoigendai tobmuz om Kirovan agjan Ohjastuz. Agjan ministrused, ohjandused, inspekcijad da üks' radnikoičend alištudas Ohjastusele.
Käskusenandajan Suiman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2016 18. päiväl sügüz'kud (6. kucund). Valitihe gubernatorad sil-žo päiväl edel ičeze strokud, väritihe korrupcijas endišt valitud nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural 64,03% änid satusenke.
Eläjad
Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 1 341 312 ristitud[3]. Kaikutte koumanz' ristit nelläspäi om lidnalaine.
Kaik om kahesatoštkümne lidnad agjas da 40 lidnanvuittušt žilod. Toine järed lidn (enamba 50 tuh. eläjidenke) om Kirovo-Čepeck. Vl 2017 kaik om 13 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.
Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): marilaižed — 2,2%, udmurtalaižed — 1,0%, ukrainalaižed — 0,6%, toižed rahvahad — 1,4%, rahvahuden ozutandata — 2,7%.
Homaičendad
Irdkosketused
- Kirovan agjan gubernatoran oficialine sait (igor-vasiliev.ru). (ven.)
- Kirovan agjan gubernatoran da Ohjastusen oficialine sait (kirovreg.ru). (ven.)
- Kirovan agjan Käskusenandajan Suiman oficialine sait (zsko.ru). (ven.)
Kirovan agjan lidnad | ||
Jaransk | Kirov | Kirovo-Čepeck | Kirs | Kotel'nič | Luz | Malmiž | Muraši | Nolinsk | Omutninsk | Orlov | Slobodskoi | Sosnovk | Sovetsk | Zujevk | Uržum | Vauged Holunic | Vätkan Poläni | ||