Vepsän kul'tursebr

Рувики-späi
Vepsän kul'tursebr
Vepsän kul'tursebr
Vepsän kul'tursebran logotip
Tegendan päiv

1989 voz'

Tip

vepsläine organizacii

Pämez'

Larisa Čirkova

Sija
Sait

vk.com/krooovk

This box: diskussii • redaktiruida

«Vepsän kul'tursebr» (1989[5].

2019 Vepsän kul'tursebran pämez' om Larisa Čirkova[6]. Organizacijan enččed pämehed oma Zinaida Strogalščikova (1989-2017 v.) da Natalia Silakova (2017-2019 v.).

Vepsän kul'tursebran pätegend om kaita, kehitoitta da sirtta edehepäi vepsän kel't, vepsän rahvahan kul'turad, veroid da tradicijoid. Vepsän kul'tursebr ühtneb erazvuiččihe Venäman da Karjalan azjtegoihe, Karjalan man rahvahaližen politikan radho, abutab Vepsän man socialižele da etnokehitoitusele, tegeb äi hüvid azjoid, projektoid vepsän rahvahn hüvüdeks.

Istorii

Vepsän kul'tursebran rad zavodihe "perestroikan" aigan, konz meiden male tuliba demokratižed vajehtused. Vepsän kul'tursebran tegijad oliba kahten suremban vepsän rahvahan azjtegon vedäjad da ühtnikad: vepsläine kirjutai Maria Mullonen, Aleksandr Maksimov, Šoutjärven školan pämez' Roza Maksimova da toižed. Ezmäks kezakus vodel 1987 mäni konferencii Järved-küläs podporožjen rajonas 1988 mäni ištund Petroskoiš.

Vepsän kul'tursebr oli registriruitud Karjalan mal Petroskoi-lidnas 4. sügüz'kud vodel 1989[9]. Siloi vepsläižed aktivistad märičiba konkretižed azjad ičeze rados:

  • udessündutada vepsän kirjkel't[10][11],
  • udessündutada vepsläšt kul'turad,
  • päsijal om škol[12],
  • abutada kehitoitta vepsän rahvahan elotahoiden socialiž-ekonomižid azjoid,
  • antta vepsläižile zakonoiden abul igähižen vähäluguižen rahvahan statusan.

Vodel 2000 vepsläižed tegihe igähižeks vähäluguižeks rahvahaks, vodel 2006 - Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzmanpolen igähižeks vähäluguižeks rahvahaks.

Vozil 1980–1990 Vepsän kul'tursebran aktivistoiden pakičused vepsän rahvahan etnokul'turižiden melentartusiden polhe Karjalan Valdkund vastsi pozitivižesti da eskai tugezi rahvahaližiden organizacijoiden tahtod tehta demokratižid vajehtusid. Vodel 1990 sulakus Vepsän kul'tursebran aktivist Zinaida Strogal'ščikova oli valitud ezmäižil al'ternativižil valičusil Karjalan parlamentan Ülembaižen Nevondišton vepsän rahvahan ezitajaks. Necil-žo vodel Anatolii Petuhov oli valitud Vologdan agjan RSFSRan Ülembaižen Nevondišton ezitajaks.

Vepsän kul'tursebran iniciativad

Vepsän kul'tursebran iniciativan mödhe vodel 1989 vepsän kel' kuluškanzi Karjalan radios, möhemba Karjalan televidenijal. Necil-žo aigan vepsän kel' tuli Änižröunan koumehe školaha Kaleiges, Šoutjärves da Šokšus, mugažo Suomalaiž-ugrilaižehe školha Petroskoiš.

Vodelpäi 1991 Petroskoin valdkundaline universitet voumičeb üläopenikoid, kudambad opendaba vepsän kel't. Vodelpäi 1993 lähteb eloho Kodima-lehtez, vodelpäi 2011 kerdan koumes kus lähteb Kipinä-lapsiden kulehtez vepsän kelel da kerdan vodes Verez tullei-al'manah.

Vodel 2004 Vepsän kul'tursebran tugel sündui Randaine-ansambl' Petroskoiš da norišton NOID-fol'klorgrupp[13][14]. Hö jatktaba tutabiden Šoutjärven Vepsän rahvahan horan da Piterin agjan Vidl-külän Armaz-ansambl'an pajotradicijoid.

Projektad

Paimen Šuja-jogel Matrosi-küläs Karjalas

Kaikuččen voden Vepsän kul'tursebran aktivistad pidäba erazvuiččed konkursad da praznikad: «Vepsläine sarn»-festival'-konkurs Kalarand-praznik Kaleiges.

Vepsläine norišt pästab eloho etnografižid fil'moid vepsän kelel[16]:

Vodel 2016-2017 Vepsän kul'tursebr pästi eloho "Pagiškam vepsäks!" videourokad vepsän kelel[22]. Videourokoiš om vaihišt, grammatik, kahtenmehen paginad, subtitrad venäks. Videourokad om tehtud pätemoiden mödhe: kirjamišt, vodenaigad, ristit, kanz, pert' da m.e. kaik dialogad vändaba školan openikad, üläopenikad, nored vepsläižed aktivistad[23].

Vepsän kel' kulub Karjalan Rahvahaližes teatras «Vauktad uned» («Белые сны»), «Kodi iknoil pöudolepäi» («Дом окнами в поле»), "Anna Lisicina" da "Üks', kaks', koume, nel'l', mänen ecmaha"-spektakliš.

Vepsän kul'tursebr tegeb ühthižradon toižiden organizacijoidenke[24], rahvahidenkeskeižidenke fondoidenke. Vepsän kul'tursebran aktivistad oma Karjalan pämehen karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden nevondišton ühtnikad, Suomaliž-ugrilaižiden kirjutajiden suiman ühtnikad da regionankeskeižiden da rahvahidenkeskeižiden azjoiden ühtnikd. Hö ühtneba Venäman vähäluguižiden rahvahiden oiktusiden da zakonoiden tegemižen azjoihe.

2018. Vauktan vesin starinad

Om pästtud eloho 6 etnografišt fil'mad vepsän rahvahan polhe vepsän kelel subtitroidenke venäks. Fil'moiden temad oma: üleižed tedod vepsän rahvahan polhe, istorii, vepsän kel', literatur; fol'klor; rahvahaline sömine, tradicionaližed mužikoiden da akoiden radod. Fil'moiden pohjaze om pandud tedoradod, arhivmaterialad[25].

2018. Polviden äned-etnostudii

Om tehtud etnostudii vepsläižes Kaleig-posadas Änižröunas. Sigä mäniba lapsiden vastused külän eläjidenke, urokad kodiröunan istorijan mödhe, literaturvastused, mastar'-klassad fotokuviden, käziradoiden, sömižen, sädoiden da čomitesiden mödhe. Oli tehtud "Vepsläižen posadan fotoistorii"-fotoozuteluz da mastar'-klassad žurnalistikan mödhe lapsiden da norišton täht. Lapsed käveliba Kaleig-, Šoutjärv- da Toižeg-vepsläižiden küliden eläjidennoks pagižmaha vepsän kelel da kirjutamha videod.Mäniba vastused Šoutjärven muzejas, om tehtud tätüteatr da muzikaline grupp lapsiden täht.

2019. Muzikaldoine

Värtin-etnokeskusehe Kaleigehe om osttud uded muzikaližed vändimed. Ühtes Kaleigen školan openikoidenke om änestadud pajod vepsän kelel. Om snimdud videoklip "Kirdeine"-pajoho. Om pidetud mastar'-klassad pajomastaruden mödhe Änižröunan školoiden openikoile.

2020. Pagin kulub, sana lendab

Vodel 2020 Vepsän kul’tursebr pästi eloho Pagin kulub, sana lendab - projektan Karjalan pämehen grantoiden fondan rahatugel. Kogonaižen kezan onlain-formatas mäniba vastused videosjomkoiden, reportažiden kirjutamižen, tekstoiden änestamižen, montažan tegemižen mödhe. Oli tehtud videorolikad Kaleigen, Šokšun, Šoutjärven, Kaskezan vepsläižiden küliden polhe, Petroskoi-lidnas. Oli änestadud 2 audiokirjad vepsän kelel.

2021. Kalarand-etnopark

Vodel 2021 Vepsän kul’tursebr pästi eloho Vepsläine Kalarand-etnopark-projektan[26] Prezidentan grantoiden fondan rahatugel. Etnopark oli tehtud Kaleig-posadas Änižjärven randal[27]. Etnoparkas oli sauvdud "Vepsän tanaz"-paviljon, om tehtud «Lämiisija», «Rüistod», kurgesine aid da pišt-aid, erazvuiččed kivesižed da puižed tehmused. Projektan aigan oli snimdud 5 videorolikad verkoiden kohendamižen da sidomižen mödhe, päčin da aidan tegemižen, vastoiden sidomižen, heiniden keradamižen mödhe. Oli änestadud 2 audiokirjad - Natalia Silakovan "Nel'l' dölod" sarnoiden kogomuz da Vepsän rahvahan sarnad. Oli pästtud 400 CD-diskad.

2022. Kel't ei jüged kandišta

Vepsän rahvahan tradicijoiden mödhe-festival’ Šokšus

Vodel 2022 Vepsän kul’turan vodel[28] Vepsän kul’tursebr pästi eloho "Kel’t ei jüged kandišta" projektan Karjalan pämehen grantoiden fondan rahatugel.

  • Pajofestival' Šokšus. Festivalin nimi oli "Vepsän rahvahan tradicijoiden mödhe". Festivalin pätegijad - Šokšun kul'turpertin radnikad da Šokšun külän administracii. Festivalin ühtnikad oliba ei vaiše Petroskoišpäi, no mugažo susedposadoišpäi: ”Pihläine”-ansambl" Kaleigespäi, ”Randaine”-fol'klorgrupp lidnaspäi, Vepsän rahvahan hor Šoutjärvespäi, noriden kantelistoiden ansambl' Ladvan muzikškolaspäi, ”Zadorinka”-kargsebr Petroskoišpäi da ”Serebr'anie struni”-ansambl' Ladvaspäi.
Vepsän kelen kursad Kaeiges
  • Vepsän kelen kursad. Kogonaižen voden Kaleigen, Šokšun, Kvarcitnijan da Šoutjärven küliš mäniba vepsän kelen kursad vanhoiden eläjiden täht, kudambad openzihe lugemaha, kirjutamha, pagižmaha vepsän kelel.
  • Onlain-taidehstudii lapsiden täht. Petroskoin taidehpirdai Diana Nikitcenko vedi urokoid internetan kal’t, openzi lapsid pirdmaha erzvuiččil laduil da mahtoil.
Openduzsessijan ühtnikad Vidlaspäi Anna da Svetlana Trifanovad
  • Openduzsessii vepsän kelen opendajile. Kezakus Petroskoiš mäni openduzsessii, miččel opetihe vepsän kirjkel'he da pagištihe vepsän rahvahan kul’turas. Sessijaha ühtniba Karjalan, Vologdan da Piterin agjoiden školiden opendajad, muzejoiden, erazvuiččiden keskusiden da sebroiden ohjandajad, kudambad ičeze rados kävutaba vepsän kel’t. Kaikes sessijale tuli 22 mest. Sessijan täht Ol’ga Žukova vaumiči openduzkirjan vepsän kelen grammatikan polhe. Vepsän kelen časud mäniba kuz' päiväd homendesespäi päivhasai. Jäl’ges longid oli tehtud kul’turprogramm, vastusid erazvuiččiden mastaridenke, kudambad starinoičiba rahvahan sädos, tätüižiden tegemižes, paginoid etnomuzikan oppijoidenke da äi tošt. Openduzsessijan ühtnikad mäniba ekskursijoile Karjalan Taidehmuzejaha, ”Kantele”-pertihe, konservatorijaha, ajoiba Šoutjärven vepsläižehe etnografižehe muzejaha, Kalagen etnokeskusehe da Kiži-sarele.
Openduzsessijan ühtnikad Etnoparkas kaleiges
  • Seminar Pertroskoiš. Pagištihe vepsän kelen nügüdläižes olos, sen kävutamižes, uziš projektoiš, miččed om oigetud vepsän kelen kaičendaha, kelen opendamižes da sen tulijas aigas. Vastusehe ühtniba Karjalan opendusen ministerstvan, Änižröunan administracijan radnikad, vepsän man školiden pämehed da opendajad, Karjalan Kelen, literaturan da istorijan institutan tedomehed, tuli sihe eskai adiv Piterišpäi – Kunstkameran pämez’ Andrei Golovn’ov.
Kalevala-eposan vepsänkeližen kändmižen prezentacii Šoutjärv'-posadas
  • Loninan lugendad[29]. 22. sügüz'kud Rürik Loninan sündundpäiväl Šoutjärves mäni 5. kodiröunan konferencii[30], kuna ühtniba tedomehed, sociologad, kul'turan da opendusen radnikad, kundaližiden organizacijoiden ezitajad, joukvestišton radnikad Karjalaspäi, Piterin agjaspäi da Piterišpäi, Änižröunan vepsläižiden školiden openikad. Konferencijal pagištihe vepsän rahvahan kul’turan, kelen da istorijan opendamižes, rahvahan sädandradon da školiden roliš vepsän rahvahan ičetundmusen kaičendas, Vepsän muzejan rados, tradicionaližen arhitekturan muštpachiš, turizman kehitoituses[31].

2023. Kel' – minun Kodima

Vodel 2023 Vepsän kul’tursebr pästi eloho "Kel’ – minun Kodima" - projektan Karjalan pämehen grantoiden fondan rahatugel.

  • Vepsän kelen kursad Änižröunan küliš aigvoččiden ristituiden täht Kaleiges, Šoutjärves da Šokšus. Kursoiden vedäjad Ol'ga Mironova da Anastasia Jevtušenko. Kursad abutaba opeta vepsän kirjkelen grammatikad, kehitoitta kel'mahtoid, opetas lugemaha, kirjutamha da pagižmaha vepsän kelel, tundištoittas literaturanke ičemoi kelel. Kursnikoiden keskes oma školoiden, muzejoiden, kul'turpertiden, pajo- da kargsebroiden radnikad, külän eläjad.
  • Lapsiden taideh- da käziradoiden studii Kaleiges, mittušt vediba opendajad Maria Gorškova Toižegespäi da Ol'ga Mironova. Maria om professionaline taidehpirdai, taidehstudijas hän openzi lapsid pirdmaha erazvuiččil laduil da kaikuččen urokan tošti heidenke mujuid, luguid, živatoid vepsän kelel. Vastusil Ol'ga Mironovanke lapsed kogonaižen voden openzihe tehmaha käzil heboid, tätüižid nitišpäi, kangaspäi, bumagaspäi, sidomaha koukuižil, plet’maha biseraspäi da möst pagižiba vepsäks.
  • Mastar'-klassad lapsiden täht vepsläižiden tradicijoiden mödhe. Vanhembad külän eläjad Jevgenia Fotejeva, Valentina Mironova, Konstantin Saveljev, Pavel Filimonov Kaleigespäi, Mihail Pidžakov Šokšuspäi da Ol'ga Kokorina Šoutjärvespäi openziba lapsid kudomaha kangazpul, tehmaha töpid nin'vezaspäi, keitmaha vepsläšt lent, döuhmaha kivel touknad da lämbitamha mustad kül'betid. Kaik mastar'-klassad mö snimin professionaližehe kameraha da tegim videorolikoid.
Ol'ga Žukova. Ezmäine änik
  • Ezmäine änik. Ol'ga Žukovan[33] lapsiden kirj. Runoiden da starinoiden kogomuz lapsiden täht, kuna om keratud lühüdad runod, čomad elon starinad vepsän kelel. Pägerojad oma lapsed da kaik, mi om ümbri heiš – londuz, lindud, živatad. Kirjan abul lapsed da aigvoččed voiba kebnäs panda muštho vepsläšt kirjamištod, voden aigad, živatoid, voiba nägištada, mitte čoma om vepsän kel', miččed melodikahad oma rifmad. Kirjan tiraž om 300 ekzempl'arad. Kaik ned om oigetud kul'tur- da openduzkeskusihe, školoihe, kirjištoihe kut Karjalan mal, mugažo Piterin da Vologdan agjoiš.Kirjan toimitai om vepsläine tedodoktor Nina Zaiceva, pirdatusid kirjaha tegi tutab Karjalas taidehpirdai Margarita Jufa.
  • Audiokirjoiden änestamine vepsän kelel. Vepsläižed školoiden openikad da Petroskoin universitetan üläopenikad, vepsläižed aktivistad ühtes vepsän kelen opendjidenke Petroskoišpäi da Änižröunaspäi, kudambiden keskes oliba Nadežda Petrova, Ales'a Anušenkova, Svetlana Gotič da Gleb Fomin, änestiba 3 audiokirjad: Nina Zaicevan "Izo Lizoi"-kirj da Ol'ga Žukovan "Mäthudel" da "Ezmäine änik" – kirjad. Kaikes om änestadud 71 trekad, kudambad jatktasoiš 60 minutad. Kaik runod, sarnad, starinad om čomenzoittud muzikal (änenohjandai Larisa Hačeva), a audiokirjad voib kundelta kut Internetas, mugažo CD-diskoil (taidehpirdai Darja Hil'l').
    Vepsläižed modod. Ilja Timinan foto-ozuteluz
  • Kodikülä – kal’hed ristitud - regionankeskeine fotokonkurs. Sihe ühtni 46 ristitud Venäman erazvuiččiš agjoišpäi. Enamba kaiked oli ühtnikoid Karjalan malpäi, Piterin da Vologdan agjoišpäi. Fotokonkursan päidei oli ozutada pen’t Kodimad, sen čomut. Neniden fotoiden pohjal om tehtud fotoarhiv: küläd, sen eläjad, londuz. Fotokuvad paindas vepsläižes Kodima-lehteses, “Oma Media” – portalal, "Periodika”-paindištos. Sügüz’kus oli avaitud fotoozuteluz. 42 fotoradod, vepsän rahvahan modkuvad om todud ezile. Fotoradoiden pohjal om tehtud kalendar' 2024. vodeks, kus om paindud erazvuiččed primetad vepsän kelel. ”Kodikülä”-nominacijas 1.sijan sai Jegor Frolovan ”Ladv”-fotokuva, 2.sijan – Maria Mironova ”Külän eht”-rad da 3.sijan sai Dmitrii Polivanov ”Oiged rand”-fotokuvas. ”Vepsläižed modod”-nominacijas 1.sija oli Al’ona Ingamberdijeval ”Čajun jomine ühten ladvilaižen emäganke”-rados, 2.sijan sai Algelina Čirkova ”Vladimir Haritonovan” modkuvas, 3.sijan sai Gul'a Polivanova ”Baboižed-rouhaižed”-fotokuvas.
  • Mastar’-klassad fototegemižen mödhe.
    Ilja Timinan foto-ozutelusen avaidusel Šoutjärves. Vepsläižed modod
    Niid vedi tutab vepsläine fototegii Ilja Timin. Lapsed Änižröunan koumes skolaspäi da Suomalaiž-ugrilaižes skolaspäi openzihe kompozicijan, lämoin, kuvahaižen tegemižehe, dronan kävutamižehe. Hö iče tegiba fotoid smartfonoihe da ühtes fotomastrinke pagižiba vigoiš da satusiš. Fotoškolan aigan kogonaižen kezan Ilja Timin tegi Änižröunas vepsläižid modkuvid. Hän tegi noriden, aigvoččiden, rouhiden ristituiden snimkoid, miše ozutada ühthišt vepsläšt tabad. Ilja Timinan fotoradod oliba ozutesel Šoutjärven muzejas, Šoutjärven kirjištos, nügüd' sirdihe Kaleigen da Šokšun školoihe. Fotoozutelusen nimi om “Vepsläižed modod”.

2024. SanuLugeKirjuta

Nece om onlain-trenažor vepsän kelel, miččen tegeba Vepsän kul'tursebran aktivistad, vepsän kelen tundijad da školan opendajad Petroskoi-lidnaspäi da Šokšuspäi projektan aigan Karjalan man pämehen Artur Parfenčikovan grantoiden fondan tugel da Rahvahaližen politikan ministerstvan abul[34]. Projekt pästtas eloho Karjalan Valdkundas Petroskoiš vodel 2024.

Vepsänkeližen onlain-trenažoran logotip

Onlain-trenažoras SanuLugeKirjuta om koume pordhaižed opendust, kaikuččel pordhaižel om kümne urokad erazvuiččihe temoihe (kirjamišt, voden aigad, kanz, lugud, tundištuz, mez' da m.e.), kaikuččes urokas om kümne tegendad, miččiden keskes oma mugažo kvizad, vändod da interaktivižed tegendad. Nellänz pordaz om Paginurok, konz openikad voiba opetas lugemaha, pagižmaha vepsäks.

2025. Kel' da kul'tur: tämbei, homen, kaiken

Vodel 2025 Vepsän kul’tursebr pästi eloho "Kel' da kul'tur: tämbei, homen, kaiken" - projektan Karjalan pämehen grantoiden fondan rahatugel.

  • Vepsän rahvahan tradicijoiden mödhe-pajofestival'. Se mäni 16. uhokud Šokšus. Festival' ühtenzoiti Karjalan man vanhembid da norid kollektivoid.
  • Minun külä. Literaturkonkurs. Se om regionankeskeine konkurs, mitte keradab starinoid vepsläižiden küliden polhe, sen eläjiden da melentartuisijoiden polhe.
  • Vepsän sarnfestival'. Se tehtas Kaleiges kerdan kahtes vodes, keradab lapsid, kudambad opendaba vepsän kel't. Ezmäižen kerdan konkurs mäni vodel 2011.

Homaičendad

  1. ↑ Вепсы.
  2. ↑ [https://prionego.ru/sites/default/files/gazeta/prionezhje_049640_07-02-2025.pdf Общество вепсской культуры отметило 35-летний юбилей].
  3. ↑ Этнокультурное образование. Учиетль вепсского и английского языка О.Е. Миронова.
  4. ↑ Общество вепсской культуры отмечает юбилей. Дата обращения: 3 uhokud 2025.
  5. ↑ Карельская региональная общественная организация «Общество вепсской культуры» Финно–угорский мир. 2011. № 1 // https://csfu.mrsu.ru
  6. ↑ У общества вепсской культуры новый председатель (Vepsän kul'tursebras valitihe uden pämehen) //Uzištod 23.09.2019. — Raipon.info. (ven.)
  7. ↑ «Умная беседа» с Ниной Зайцевой (24 redukud 2020).
  8. ↑ Мама» литературного вепсского языка (24 vilukud 2025).
  9. ↑ 4 СЕНТЯБРЯ 2019 ГОДА ИСПОЛНЯЕТСЯ 30 ЛЕТ СО ДНЯ ОБРАЗОВАНИЯ ОБЩЕСТВА ВЕПССКОЙ КУЛЬТУРЫ.
  10. ↑ «Комната книг». Николай Абрамов - переводчик классиков русской литературы (20 uhokud 2024).
  11. ↑ Нина Зайцева: Моя душа поет по-вепсски (20 uhokud 2012).
  12. ↑ Образование в вепсском крае: от прошлого к настоящему (15 tal'vkud 2015).
  13. ↑ Колдовство группы «Noid» (30 vilukud 2010). Дата обращения: 28 redukud 2022.
  14. ↑ Группа «NOID» едет на конкурс в Италию (6 redukud 2011). Дата обращения: 28 redukud 2022.
  15. ↑ «Вепсская сказка» в Рыбреке (23 tal'vkud 2011).
  16. ↑ Фильмы о вепсах, их обычаях и традициях. Все территории.
  17. ↑ Жизнь вепсского дома (25 tal'vkud 2012).
  18. ↑ Новый фильм о вепсской культуре снимают в Карелии.
  19. ↑ Магия вепсского кино. Дата обращения: 29 elokud 2016.
  20. ↑ Презентация фильма «Магия пастушьего рожка». Дата обращения: 22 vilukud 2016.
  21. ↑ Особенности вепсской рыбалки (19 vilukud 2015).
  22. ↑ В Карелии создали видеоуроки для изучения вепсского языка.
  23. ↑ Сохранение культуры вепсов (13 uhokud 2017).
  24. ↑ Карельский институт развития образования поздравляет общество вепсской культуры с юбилеем! Дата обращения: 3 uhokud 2025.
  25. ↑ Söm mehen kandišeb / Еда человека носит (27 tal'vkud 2019).
  26. ↑ Вепсский этнопарк «KALARAND» в Рыбреке (3 kezakud 2022). Дата обращения: 28 redukud 2022.
  27. ↑ Сохраняем обычаи и традиции вепсов (29 kezakud 2022). Дата обращения: 28 redukud 2022.
  28. ↑ 2022 год - Год вепсской культуры (25 keväz'kud 2015). Дата обращения: 4 uhokud 2022.
  29. ↑ Лонинские чтения - 2022 (30 sügüz'kud 2022).
  30. ↑ ВЕПСЫ И ИХ КУЛЬТУРНОЕ НАСЛЕДИЕ: СВЯЗЬ ВРЕМЕН Материалы первой межрегиональной краеведческой конференции «Лонинские чтения», с. Шелтозеро, 22 сентября 2010 года// http://elibrary.krc.karelia.ru/
  31. ↑ Вепсский этнографический музей и его создатель (8 kül'mkud 2022).
  32. ↑ «Калевала» на вепсском языке (16 kül'mkud 2022).
  33. ↑ Светлая память. Про Ольгу Жукову (6 uhokud 2023).
  34. ↑ Onlain-trenažoran SanuLugeKirjuta oficialine lehtpol' Vkontakte-socialižes verkos. Oficialine grupp Vkontakte-socialižes verkos (20. sulakud 2024). Дата обращения: 23 semendkud 2024.
  35. ↑ В Петрозаводске состоялся семинар ”Культура и язык: сегодня, завтра, всегда”. Дата обращения: 31 vilukud 2025.

Tarkendused

Om sadud "https://vep.ruwiki.ru/w/index.php?title=Vepsän_kul%27tursebr&oldid=284715"