Kalarand (etnopark)

	Kalarand
	This box: diskussii • redaktiruida

Kodvdud kirjutez

Kalarand-etnopark. Kaleig. Karjala

Kalarand (etnopark) (2021 vepsläižes Kaleig-posadas^[1] Änižjärven randal Änižröunas Karjalas Kaleigen külän administracijan, sijaližiden predprijatijoiden, Vepsän kul'tursebran abul^[2], federaližen da regionaližen rahatugel^[3].

Istorii

Vodel 2021 ani siš sijas, kus joga voden vedetas Kalarand-praznik^[4] Änižen randal, letihe čoma, sur’ paviljon, miččele anttihe ”Vepsän tanaz”-nimen. Sen ezisein om kattud endevanhan vepsläižen tradicijan mödhe – drankal. Sišpäi zavodihe-ki ”Kalarand”-etnoparkan tegemine Kalages.^[5]

Etnoparkan täht oli valitud sur’ pallišt, kus kazvaba pedajad i kuspäi avaidase čoma londuzkuva järvele. Tämbei nece om čoma lebusija i hüvä taho, kus voib lebaitas lapsidenke i kosketadas tundištoittas vepsän rahvahan tradicijoidenke.

Kurgesine aid

Kalarand-etnopark tehtas ühthižvägel. Iniciativ tuli ezmäi kaiked Kalagen külän administracijan pämehelpäi Natalia Silakovalpäi, abuhu tuliba Karjalan Rahvahaližen da regionaližen ministerstv^[6], Vepsän kul'tursebr^[7] da mugažo sijaližided karjerad da aktivižed kalagelaižed.

Etnopark tämbei om armaz Kalagen eläjiden sija. Hö tahtoiba, miše heiden külä eläiži i änikoičiži, miše täs eläižiba ezitatoiden tradicjad i kuluiži čoma vepsän pagin.

Ekspozicii taivhan al

Vepsän tahaz - paviljon

Vepsän kul’tursebran Kalarand-etnoparkan - projektan aigan, miše udessündutada tradicionališt vepsläšt elod, etnoparkas tehtihe lämiisija, rüistod, kurgesine aid i pištaid, laučoid. Miše ozutada vepsläižiden hengelišt kul’turad da veroid pallištol seižutadihe mifižid hengid, miččihe tämbei-ki erased vepsläižed uskoba – vedehižen da mechižen.

Ani keskuses seižub čoma sur’ kondi – mecan päižand. Hän kuti varjoičeb ičeze pallištod i tarkašti kacub kaikes, mi tegese ümbri.

Rüustod

Sijaližiden kivisaskelmižiden karjeroiden abul oli tehtud jügedoid kaikid surembid da kal’hid radoid: puhtastadihe rand, todihe otsevad da tazotadihe pind lapsiden vändsijan täht, vedetihe elektroväged, tehtihe dorog. Karjeroiden pämehiden tahton tomotusen mödhe tehtihe erazvuiččid sauvotusid kivespäi.

Etnoparkas tehtihe čibu, Jagi-baban pertine, erazvuiččid živatoid puspäi i äi tošt. Mugažo azotadihe sur’ irdekran, kus ozutadas rolikoid vepsän rahvahan elos da tradicijoiš.

Sijaližed eläjad kuctas nece sija Kalagen randirdaks. Se ihastoitab ei vaiše kalagelaižid, no adivoid-ki.^[8]

Vepsän tanaz

Kaleig om vanh vepsläine posad Karjalan mal Änižröunas. Sigä amussai eläba pohjoižvepsläižed. Kaikuččen voden neciš küläs ani Änižjärven randal tehtas vepsläine tradicionaline Kalarand-praznik. Se keradab ühthe ei vaiše kalagelaižid da kaskezlaižid eläjid. Rahvaz tuleskeleb tänna susedkülišpäi, lidnoišpäi, agjoišpäi da eskai verhiš maišpäi. Kalarand manitab turistoid ičeze čomudel.

Vodel 2021 Karjalan rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan raha-abul sid’ letihe čoma, sur’ vepsän tannaz. Sišpäi zavodihe-ki Kalarand-etnoparkan tegemine Kaleigen küläs. Ozatelmaha susedkülän eläjid hüvän azjanke Kaleigehe tuliba Šoutjärven vepsän rahvahan horan pajanikad ühtes horan vedäjanke Lüdmila Melentjevanke. Hö pajatiba, kargaižiba da lahjoičiba kaikile hüväd mel’t.

Vepsän rahvahan hor Etnoparkan avaidamižel

Kaleigen külän pämehen Natalia Silakovan sanoiden mödhe: „Vepsän tanhan lendamine om vaiše ezmäine etap Kalarand-etnoparkas. Minä meletan, miše se linneb čoma lebusija kalagelaižile, susedküliden eläjile da mugažo hüvä taho vepsän kul’turan kaičendazjoiden täht: mastar-klassoile, repeticijoile, vastudile.”

Vepsläižen tradicijan mödhe udhe pert’he todihe koivusine haug. Se lugetas lämän, hüvüden da bohatusen simvolaks. Ezmaižen pert’he pästtihe kaži. Ved’ se kükseb kaiken pahuden pertišpäi da tob pert’he vaiše hüvüt. A völ kaži sebrastab kodi-ižandanke.

Kaleiges hüvin mušttas da kaitas ezitatoiden veroid da tradicijoid. Lapsed opendaba vepsän kel’t školas da päivkodiš. Vepsläižid paginoid voib kulištada irdal da laukas. Uden vepsän tanhan katuz da ezisein om kattud drankal. Nece endevanh vepsläine tradicii hilläšti kadob pohjoižvepsläižiš külišpäi. Rahvaz sauvob pertid da katab katusid jo udeks. Küliš voib nägištada vaiše enččid kül’betid, miččiden katused om kattud drankal. Vologdan agjan vepsläižil nece tradicii eläb nügüd’-ki.

Kaites vepsän rahvahan ičetundmust, bohatad kul’turad, mö kaičem ezmäi kaiked rahvahan istorijad. Kuni ristituiden muštos eläba maman kel’, ezitatoiden verod da tradicijad, siloi eläb iče rahvaz-ki. Kalarand-etnoparkan tegemine vepsläižes Kaleig-posadas om parahim todištuz nenihe sanoihe. Ved’ istorijata ei voi olda hüväd tulebad aigad.

Mastar’-klassad

Mastar'-klass kurgesižen aidan tegemižen mödhe. K. Saveljev

Om hüvä, konz adivoid todesižidenke Änižröunan vepsläižiden veroidenke, käziradoidenke, tradicijoidenke tundištoitaba iče sijaližed külän eläjad, kudambad eläba niiden tradicijoiden mödhe, mahtaba tehta erazvuiččid radoid, miččihe heid openziba völ heiden tatad da dedad, i oma vaumhed jagadas ičeze tedoil noridenke^[9].

Kalarand-etnoparkas vedetas erazvuiččid mastar’-klassoid lapsiden täht. Lapsed openzihe kudomaha i kohendamha verkoid, tehmaha päčid mecnikoiden da kalanikoiden täht, keradamha zel’l’heinid, tehmaha aitoid da vastoid. Mastar’-klassoiden aigan lapsed otiba muštho äi uzid vepsläižid sanoid.

Lämiisija

– Konz minei täudui seičeme vot, tat zavodi opeta mindai kudomaha da kohendamha verkoid. Siš aigaspäi mäni äi vozid, no minä muštan kaiken detališ. Tämbei mö voim ostta verkoid laukas, a ende rahvaz kudoi verkoid iče. Nitid mugažo tehtihe iče. Ezmäi tundub, miše verkoiden kudomine om tuskukaz azj, no konz käded otaba muštho sen-žo ühten likundan, ka voib kudota kacmata, sanub Kalagen eläi Aleksandr Bišev.

Master-klass pirdamižen mödhe. Vedäb A. Anhimova

Mastar’-klassan aigan Aleksandr Jurjevič starinoiči lapsile erazvuiččid starinoid da primetoid kalatusen polhe, hö ühtes lapsidenke johtutiba kaloiden nimid. Aleksandr Bišev lujas tahtoib kaita vepsän kul’turad da kel’t anttes tedoid ičeze lapsile.

Mastar’-klassoiden aigan tehtihe videorolikoid. Kaik tahtnikoid voib kacta niid internetas.

Tämbei om tärged, miše noril oliži oiged mel’kuviteluz vepsläižiden elos, veroiš da tradicijoiš. Pidab ozutada heile, miše ezitatoiden kodikelen da kul’turan tedo nece om-ki heiden bohatuz, mittušt pidab kaita ičeze kanzas i antta toižile sugupol’vile.

Meiden röun-fotoozuteluz

Meiden röun-fotoozuteluz. Avtor - Ilja Timin

Vepsläižes etnoparkas avaižihe Karjalas tetaban fotografan Ilja Timinan foto-ozuteluz ”Meiden röun”.

Foto-ozutelusen Afiša 2021

Mecživatad, lindud, čomad londuzkuvad, ristituiden modkuvad todihe sil’mnägubale Kalagen külän eläjile da adivoile om ezitadud Vepsän pertiš. Ilja Timin om vepsläine. Hänen jured oma Kaskezaspäi da Šimjärvespäi. Iljan elos vepsän ma om zaimib znamasižel sijal. Hänen Kodima, jured, bohat, čoma londuz libutaba hänen henged.

Ilja om lujas melentartuine i eripoline ristit. Tarkašti lugeda Ilja Timinan elon da melentartusiden polhe da kacta hänen fotoid voib neciš al’manahan nomeras.

Etnoparkan znamoičend

Kaik nened azjtegod todenzoittas eloho Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden vähäluguižiden rahvahiden ekonomižen da socialižen kehitoitusen federaližen subsidijan da Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan rahatugel da mugažo ”Vepsläine etnopark ”Kalarand”-projektan abul, miččen Vepsän kul’tursebr pästab eloho Prezidentan grantoiden fondan rahatugel.

Suren panendan Kalagen külän kehitoitandaha tegeba sijaližed kivisaskelmižed karjerad da iče Kalagen külän eläjad, kelle ei ole üks’ kaik ičeze külän tuleb aig.

– Vaiše rates ühtes voib sada mugoižid hüvid satusid. Meile ozastui ei vaiše säta kul’turan jäl’gendusen sauvotusid, mö ühtenzoitim ristituid, miše tehta ühthižen azjan i zavodim kehitoitta vepsläšt küläd ottes homaičusehe etnokul’turižid erigoičusid.

Etnoparkoiden tegemine igähižiden vähäluguižiden rahvahiden elontahoiš, oma satusekahad i oma popul’arižed ei vaiše, ozutesikš, meiden valdkundas, no susedregionoiden eläjil-ki, ned abutaba kaita meiden rahvahiden unikališt kul’turad, kel’t da elonverod.^[10]