Kokorina Ol'ga Vasiljevna

Рувики-späi
Ol'ga Vasiljevna Kokorina
ven.: Ольга Васильевна Кокорина
Foton tegii Il'ja Timin. Voz' 2023
Nimi: neiččen familii Päžijeva
Sündundpäiv 11. vilukud 1964(1964-01-11) (62 vot)
Sündundsija: Kaleig Änižröun KASSR
Rahvahuz' Sovetskii Sojuz→Venäma
Professijad: Lapsiden kacui, vepsän kelen opendai

Ol'ga Vasiljevna Kokorina (ven.: Ольга Васильевна Кокорина); om sündunu 11. vilukud 1964 Kaleig, Änižröun, Karjalan Valdkund, Venäma — Šoutjärven päivkodin lapsiden kacui, vepsän kelen opendai[1], vepsän kelen kursoiden vedäi, Petroskoin pedagogižen učiliščan pästnik (1986), Vepsän rahvahan horan pajanik[2].

Norišt

Ol'ga Kokorina om sündunu vepsläižes Kaleig-posadas Karjalas. Vozil 1981-1983 radoi lehman lüpsajan "Šeltozerskii"-sovhozas Toižeges. Vodel 1983 putui opendamhas Petroskoin pedagogižehe učiliščaha, lopi sen vodel 1986.

Rad päivkodiš

Ol'ga Kokorina radab lapsiden kacujan Šoutjärven päivkodiš vodelpäi 1986, vodelpäi 1998 vepsän kelen opendajan. Ičeze rados kacub ezmäi kaiked, midä voib laps', midä hänele om mel'he, midä hän navedib. Hän kehitoitab lapsid kodiman, kodikelen, rahvahan veroiden da tradicijoiden armastusen abul. Otab radho nügüdläižid opendusen tehnologijoid. Kaiken aigan kehitoitase iče. O. Kokorina lujas äjan kingitab homaitust päivkodin lapsiden kaks'keližudehe. Hän paksus tegeb vastusid lapsidenke da heiden vanhembidenke. Hän iče kirjuti programmad kut opeta penembid lapsid vepsän kel'he, tundištoitta heid vepsläižiden käziradoidenke[3].

Jo äi vozid O. Kokorina om lapsiden "Marjaine"-fol'klorgruppan vedäi. Hän kaiken aigan ozutab ičeze tedoid da mahtoid metodvastusil toižile opendajile Änižröunas. Starinoiči kaks'keližudes "Suomalaiž-ugrilaižed keled i kul'tur päivkodin openduses"-seminaral Mordvan pedagogižes institutas M. J. Jevsejevan nimel. Hän om üks' "Minun jured, minun jäl'ged"-projektan avtoroišpäi. nece projekt tegihe parahimaks Regionankeskeižel "Pagižen minä - pagištas kodiš: suomalaiž-ugrilaižed keled päivkodiš da kanzas"-konkursal (Suomi, Hel'sinki).

Hän kaiken aigan holdub päivkodin korktemban statusan polhe, sikš aktivižesti ühtneb municipaližihe da valdkundaližihe professionaližen mastaruden konkursoihe. Vodel 2017 da vodel 2018 tegihe Regionaližen konkursan laureataks parahimale openduz-metodižele materialale karjalan, suoman da vepsän kelel päivkodin täht[4]. Necen konkursan tegi Karjalan opendusen kehitoituzinstitut Petroskoiš. Vodel 2019 hänen lapsiden "Marjaine"-fol'klorgrupp sai 3. sijan Rahvahidenkeskeižel "Kalevalan Ma"-festivalil (konkurs "Kalevala - päiväižen ma"). Hän tegeb lapsiden täht čomid scenarijoid, vedäb melentartuižid praznikoid, miše ihastoitta lapsid.

Hüväs rados Ol'ga Kokorina sai kitändkirjeižid erazvuiččiš erištoišpäi: Karjalan Parlament, Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstv, Openduzministerstv, Änižröunan administracii, Šoutjärven škol da lapsiden vanhembad.

Vepsän kelen kursad

Vodel 2024 Ol’ga Kokorina zavodi opeta vepsän kel’t aigvoččile ristituile Šoutjärv-küläs. Vanhembad külän eläjad hüviš meliš opendasoiš lugemaha, kirjutamha da pagižmaha vepsäks. Hö opendaba grammatikad, äjan kändaba, otaba materialoid «Kodima»-lehtesespäi da lapsiden «Kipinä»-kulehtesespäi. Erašti ratas käzil, ombleba da kudoba.

Ol’ga Vasiljevna om opendai sures kirjamespäi, todesine vepsän kelen tundii, parahim nevonik da abunik vepsläižele norištole. Hän kandab armastust kodikel’he voziš päliči, tegeb suren panendan vepsän rahvahan hüvüdeks. Hänen melel, hänen nevondoil kelen elo om tehnus pidembaks, se tuli kuti tagaze kodimale. Ved’ nügüd’ aigvočče-ki tahtoiba lugeda, tedištada kel’t enamba, johtutada unohtadud vanhoid töid i sanoid. Senke ühtes sirdäse kel’-ki. Se ei voi olda elota. Konz nimidä ed tege käzil, ka ed teda, miš pagišta kodikelel-ki. Nece om znamasišt.

Kanz

Ol'ga Vasiljevna Kokorinal om mužik, kaks' last - tütär, Jevgenia Kokorina da poig.

Pauklahjad da arvnimed

  • Änižröunan Pämehen diplom "Marjaine"-fol'klorgruppan ühtnendas "Änižröunan uzorad"-festivalihe (2014);
  • Regionankeskeižen "Pagižen minä - pagištas kodiš"-konkursan vägestai "Minun jured - minun jäl'ged"-projektas (Siktivkar, 2015);
  • Šoutjärven školan kitändkirjeine sures proffessionalizmas, opendajan lahjavudes da ičeze azjan armastuses (2016);
  • Karjalan Kul'turministerstvan kitändkirjeine äivoččes rados da Karjalan vepsläižiden pajotradicijoiden sirdämižes (2016);
  • Karjalan Openduzministerstvan laureatan diplom Valdkundaližen konkursan II sijas parahimas openduz-metodižes materialas karjalan, vepsän da suomen kelel "Tradicionaližed kul'turpraktikad vepsän, karjalan da suomen kelel päivkodiš " (2018);
  • Karjalan Rahvahaližen muzejan kitändkirjeine abus "Muejoiden ö"-Jevropalaižen akcijan vedämižen abus Šoutjärven muzejas (2018)[5];
  • Änižröunan Pämehen diplom "Marjaine"-fol'klorgruppan ühtnendas "Päiväine kämniš"-festivalihe (2018);
  • Karjalan Rahvahaližen da regionaližen ministerstvan diplom "Marjaine"-fol'klorgruppan ühtnendas (2018, 2019);
  • Karjalan Openduzministerstvan kitändkirjeine (2025).

Homaičendad

Tarkendused

Om sadud "https://vep.ruwiki.ru/w/index.php?title=Kokorina_Ol%27ga_Vasiljevna&oldid=517839"