Zarubalova Marina Nikolajevna

Рувики-späi
Kodvdud kirjutez
Marina Zarubalova
ven.: Марина Николаевна Зарубалова
Марина Зарубалова Карелия Петрозаводск.jpg
Sündundpäiv 24. sügüz'kud 1975(1975-09-24) (50 vot)
Sündundsija: Karjala Petroskoi
Rahvahuz' Sovetskii Sojuz→Venäma
Professijad: lehtmez'
Mam Nina Kuznecova

Marina Zarubalova (ven.: Марина Николаевна Зарубалова); om sündunu 24. sügüz'kud vodel 1975 Petroskoi, Karjalan Valdkund,Venäma — vepsänkeline radiotoimitai Karjalan radios[1], Petroskoin valdkundaližen universitetan pästnik (1997), Öbokan valdkundaližen služban akademii (2004), filolog, suomen da vepsän kelen kändai.

Vepsläine maman polespäi. Jured oma vepsläižes Šoutjärv'-posadaspäi Änižröunaspäi (Karjala). Vodel 1997 Lopi Petroskoin valdkundaližen universitetan, Baltiameren-suomalaižen filologijan da kul'turan tedokundan, «Vepsän da suomen keled da literatur» - special'nostin mödhe. Vodel 2004 lopi Öbokan valdkundaližen služban akademijan "Valdkundaline da municipaline ohjandamine" special'nostin mödhe.

Vodel 1998 zavodi vedäda vepsän kelen urokad Petroskoin valdkundaližes universitetas, Baltiameren-suomalaižen filologijan da kul'turan tedokundal, vepsän kelen kafedral. Vozil 2002 – 2006 radoi vepsänkeližen radiotoimitajan Karjalan radios[2], tegi teleozutesid Karjalan televidenijal-ki. Vozil 2003-2006 oli toimitajan vepsläižes Kodima-lehteses, Periodika-paidištos.

Vozil 2002-2006 oli Karjalan pämehen termišt-orfografižen komissijan, Vepsän kul'tursebran, Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzmanpolen igähižiden vähäluguižiden rahvahiden associacijan, Barencan Jevro-Arktižen Regionan igähižiden rahvahiden radgruppan ühtnikan.

Äjiden vepsänkeližiden kirjutesiden avtor Kodima-lehteses, Verez tullei-al'manahas, teleozutesiden da radiopaginoiden tegii. Karjalan, Vologdan da Piterin agjan tedišteluzmatkoiden[3], vepsän kelen kaičendan da kehitoitandan seminaroiden, openduzprojektoiden, suomalaiž-ugrilaižiden kongressoiden ühtnik.

Rad Karjalan radios

Marina Zarubalova, nor’ vepsläine neižne, Petroskoin universitetan Baltianmeren suomalaiziden keliden tedokundan pästnik tuli radmaha Karjalan radioho Alevtina Ivanovnan jäl’ges. Marina toi äi uzid melentartuižid temoid da idejoid, kudambid hän pästi eloho radios. Marina tegi ičeze suren ližadusen vepsläižiden reportažiden istorijaha. Karjalan radios Marina radoi läz vit vot, no ehti tehta äjan. Hän oli paksus tömatkoiš, oli kävunu erazvuiččihe verhiže maihe. Hän kerazi materialad ičeze paginoiden täht kaiktäna. Hänel oli sur’ melentartuz’ vepsän kel’he, vepsän rahvahaze, nece nägui hänen paginoiden temoiden bohatusespäi: erazvuiččed vastused, külän jügedused, vepsläižed organizacijad, melentartuižed nored i aigvoččed ristitud, sporttemad, norišton problemad, nügüdläine elo, taideh, kul’tur, literatur, tedotöd[4].

Marina Zarubalova om sündunu Petroskoiš, no hänen jured oma Šoutjärvespäi. Hän om opendanus universitetas, sai hüvid tedoid vepsän da suomen kelen oblastiš. Sikš vaumites paginoid hän kävutoiti molembad keled da ut vepsläšt termištod. Sišpäi om temoiden bohatuz-ki. Ku rindatada Marinan paginoid toižiden vepsläižiden radioradnikoidenke, ka hänen paginoiš ei olend muga äi venäkeližid sanoid. Marina pagiži da kirjuti jo vepsän kirjkelel. Hänele abuhu tuli jo Termišt-orfografižen komissijan rad da sen ezmäine nügüdläižen vepsläižen vaihišton vajehnik. Nece lujas kebnenzoiti Marinan radod. A völ Marina oli ezmäine vepsläine radioradnik, kudamb oli openus korktas školas i oli sanu diploman.

Marina Zarubalova tuli Karjalan radioho völ siloi, konz openzihe üläopištos Baltianmeren-suomalaižiden keliden da kul’turan tedokundal koumandel voz’kursal. Siloi hän tuli radioho harjoitelmaha. Radios hän tundištihe Alevtina Andrejevanke. Hän äjan abuti Marinale, openzi, kut pidab pagištoitta ristituid, kut pidab tehta oikti radiopaginoid vepsän kelel. Nece rad lujas tuli hänele mel’he. Sikš ku siloi hän vaiše zavodi pagišta vepsän kelel, radio lujas abuti Marinale vepsän kelen opendamižes.

Marina Zarubalova eci vepsläižid paginikoid kaiktäna. Hän oli Vologdan, Piterin agjan vepsläižiš küliš, Karjalan man kaikiš tahoiš, kus eläba vepsläižed. Hän kerzi materialad mugažo erazvuiččiš suomalaiž-ugrilaižiš vastusišpäi-ki. Hänen radiopaginoiden temad oliba erazvuiččed. Ozutesikš, vepsän kel’ da sen openduz, kehitoitand da kaičend päivkodiš, školiš, universitetas, vepsän kelen nügüdläine da tulii elo; vepsän rahvahan kul’tur: praznikad, muzikaližed kollektivad, pajod, kargud, rahvahan verod da tradicijad; Vepsän man tetabad ristitud: kirjutajad, runoilijad, tedomehed, taidehradnikad, pajanikad; vepsän rahvahan enzne da nügüdläine elo; ekonomižed da politižed temad; paginad noridenke, lapsidenke, heiden kazvatajidenke.

Marina Zarubalova pagiži siš, midä holduti ristituid. Paksus ristitud iče soitiba hänele da sanuiba, min polhe hö tahtoižiba pagišta - ičeze polhe vai enččen elon polhe, vai völ miččes-ni azjas. Nece rippui völ sišpäi, miččed vastused Petroskoiš vai toižiš tahoiš mäniba. Kaikuččen voden Šoutjärves, Vologdan da Piterin agjoiš tehtas erazvuiččid vepsläižid praznikoid, kuna händast kaiken kuctihe i kus hän pagištoiti mugažo äi ristituid. Erašti hän tegi paginoid tetabiš mehiš, kudambad eliba Vepsän mal: tedomehiš, kirjutajiš, opendajiš, lapsiden kazvatajiš, horan pajanikoiš. Erašti kenele-ni oli jubilei, ka hän tegi paginan neciš praznikas. Hän pagiži kaikiden vepsläižidenke, tahtoi, miše radios kuluižiba kaik pohjoiž-, kesk-, suvipaginad i kirjkel’.

Tehtes radiopaginoid vepsän kelel paksus sünduiba jügedused, ezmäi kaiked keles. Vanhad ristitud otiba paginoihe äi venälaižid sanoid, a radios paremb oliži, miše vepsän kel’ oliži puhthemb. Toine jügeduz’ oli siš, miše oli vähän norid paginikoid. Oli jüged tehta paginoid, miše niid kundližiba kaik: i nored, i vanhad, miše minun paginad oližiba melentartuižed kaikuččen kerdan. Oli jüged ecta uzid paginikoid, kudambad tedaižiba, ozutesikš, midä-ni istorijas. Sikš ku Marina iče oli nor’, hänele kebnemb oli pagišta noridenke. No hänen paginoiš oli äi vanhoid-ki. Marina Zarubalova pagiži heidenke enamba enččen elon polhe, ved’ vanhad äjan tedaba. A norid pagištoitin, miše ozutada kut nügüd’ kazvab i kehitoitase vepsän kirjkel’.

Ičeze radiopaginoiš Marina enamba i paksumba starinoiči kut eläba vepsläižed nügüd’, midä ut om heiden elos, kut lapsed nügüd’ opendaba vepsän kel’t školiš, päivkodiš, üläopištos, mil eläb nügüdläine norišt, miččid jügedusid om noril neiččil da prihoil, heiden perehil, midä vajehtihe siš aigaspäi, konz vepsän kel’ vaiše zavottihe udessündutada. Hän starinoiči mugažo kaikiden vastusiden polhe, miččed pidetihe vepsläižil. Marina ajeli nenihe külihe, kus nügüd’ eläba vaiše vanhad ristitud, a lapsed tuleba heidennoks vaiše kezaks, pagištoiti nenid-ki vepsläižid i ozutin heiden i külän elod erazvuiččiš polišpäi. Marinan openduz universitetas, hänen vepsän kirjkelen tedo, hänen igä i ičeze nor’ kaceg miruhu lujas vajehtiba vepsläižiden radioreportažiden südäimištod Karjalan radios.

Homaičendad

  1. ↑ Вепсские журналисты на карельском радио. Портал национальных литератур.
  2. ↑ Вепсский язык. Малые языки России. Проект Института языкознания РАН.
  3. ↑ "Культурный десант" в Шокше.
  4. ↑ Karjalan radion istorii. Karjalan radion arhiv. Дата обращения: 19 tal'vkud 2023.

Literatur

  • Зарубалова, М. В Шокше все читали и писали на вепсском : "Культурный десант" продолжает свою работу / Марина Зарубалова // Kodima. - Петрозаводск, 2014. - № 8.
  • Зарубалова, М.Последнее свидание в Ерцево : воспоминания Прасковьи Николаевны Арсеньевой из Петрозаводска / Марина Зарубалова // Kodima. - 2011. - № 12.

Tarkendused

Om sadud "https://vep.ruwiki.ru/w/index.php?title=Zarubalova_Marina_Nikolajevna&oldid=513044"