Alevtina Andrejeva

Рувики-späi
Kodvdud kirjutez
Alevtina Andrejeva
ven.: Алевтина Андреева
Алевтина Ивановна Андреева.jpg
Sündundpäiv

27. tal'vkud 1938(1938-12-27) (85 vot)

Sündundsija:

Šoutjärv'-külä

Rahvahuz'

Sovetskii Sojuz→Venäma

Professijad:

vepsänkeline runoilii, lehtmez', Karjalan radion vepsänkeline toimitai

Erazvuitte

Vepsän kul'tursebran ühtnik

This box: diskussii • redaktiruida


Alevtina Ivanovna Andrejeva (ven.: Алевтина Ивановна Андреева); om sündunu 27. tal'vkud vodel 1938, Šoutjärv', Änižröun, Karjalan Valdkund, Sovetskii Sojuz — koli 7. tal'vkud vodel 2001 — Šokš, Änižröun, Karjalan Valdkund, Venäma, vepsänkeline runoilii, filolog, lehtmez', Karjalan radion vepsänkeline toimitai.

Elostarin

Om sündunu vepsläižes Šoutjärv'-küläs Änižröunas Karjalan Valdkundas (enččes Vepsän rahvahaližes volostiš) vepsläižes Logačova-kanzas. Logočovoiden kanz oli sur'. Kanzas oli kümne last. Voinan aigan viž last koli i kanzaha jäi vaiše viž tütärt. Alevtina tütriden keskes oli noremban. Logačovoiden kanz oli kaks'keline. Kaik kanznikad pagižiba ičeze keskes kut vepsäks, muga i venäks-ki. Kanzas eliba vepsläižed verod da tradicijad. Tütriden da vanhembiden keskes kaiken aigan oli vahv sido. Vodel 1955 Alevtina lopi Šoutjärven keskškolan. Jäl'ghe školad päzui opendamhas Mönd-kulinarižehe radmahttehnikumaha, sid' iče lopi Petroskoi valdkundaližen universitetan. Vodel 1961 hän mäni mehele Anatolii Andrejevan taga da heiden kanzas sündui kaks' tütärt. Alevtina Andrejeva radoi möjan, oli laukan pämehen, ekonomistan proftehopendusen ohjanduses, oli varapämehen Petroskoin radnahttehnikumas №19. Vozil 1993-2001 Alevtina radoi ezmäks Karjalan televidenijan rahvahaližes toimištos, enamba kaiked Alevtina radoi Karjalan radios vepsänkeližen toimitajan Petroskoiš. Vozil 1989-1994 oli Vepsän kul'tursebran sekretarin.

Sädandrad

Alevtinan mamoi Anastasia Logačova oli tetab vepsläine starinoičii. Hän tezi äi vepsän rahvahan amuižid sarnoid, starinoid, veroid, voikuid da mahtoi čomin starinoita niid. Hän oli hüvä vepsän kelen, kul`turan da fol`kloran tundii. Hän andoi ičeze tedoid da mahtoid kaikile tütrile, no enamba kaiked Alevtinale. Konz Alevtina zavodi kirjutada runoid, ezmäks venän kelel, a sid` vepsän kelel, ka ezmäižid ičeze runoid hän omišti armhale mamale Anastasia Logačovale.

Alevtina Andrejeva oli lahjakaz naine, hän kirjuti runoid vepsän da venän kelil [1]. Hän tezi vepsän rahvahan tradicijoid da kävutoiti niid runoiden tegemižes, nece nägub runoiden stilin da südäimišton mödhe. Alevtina mahtoi mel'dütoitta ičeze lugujoid ozoitesil, lugetišil, sanutesil rifmoiden abul. Hänen runoiden temad oma maman kelen, kodiröunan, londusen kaičemine.

Eriližen sijan ičeze runoiš Alevtina Andrejeva andoi Änižele, hän muga navedi järved, miše armastusenke kirjuti siš ičeze runoiš. Alevtina lujas navedi vepsän kel't, sikš kaikuččes ičeze runos hän kucui kaikid vepsläižid muštta ičeze juriš, Kodimas, maman keles.

Alevtina Andrejeva oli mugažo publicist. «Kodima» - lehteses om paindud lujas äi hänen kirjutesid vepsän rahvahan problemoiš, vepsän kelen udessündutamižes, vepsän man ristituiš, kodiröunas da kodiküläs[2].

A. Andrejevan «Koivuine»-runokirj, mitte oli paindud jäl'ghe hänen surmad vodel 2003, om oigetud lapsile da aigvoččile, vepsänkeližile da venänkeližile.

Radiorad

Konz Petroskoiš zavottihe udessündutada vepsän kel` da tehtihe Vepsän kul`turserb vodel 1989, ka Alevtina Ivanovna ühtni neche radho ezmäižen. Alevtina Andrejeva lujas tahtoi tehta hot’ midä-se vepsän kelen da vepsän kul`turan täht. Vodel 1992 hän tuli radole Karjalan radioho. Hän zavodi vedäda radiopaginoid vepsän kelel da tegihe vepsänkeližeks radiotoimitajaks. Alevtina Andrejeva ajeli kakihe vepsläižihe külihe. Hän oli läz kaikuččes pertiš. Hän lujas navedi rata radios. Kut hän iče sanui, nece rad oli armhemb kaikid hänen elos. Kümne vot radiokundelijad kundliba kaikuččen homendesen Alevtina Andrejevan čomad, laskvad än’t. Vepsläižed varastiba hänen paginoid i hüviš meliš tedištiba, midä tegihe vepsän rahvahan elos. Ičeze besedad Alevtina Andrejeva vedi pohjoižvepsän paginal. Sil paginal, miččel pagištihe hänen armhas Šoutjärv’-küläs. Alevtina Andejeva lujas navedi ajelta kodimale. Sigä kaikuččes pertiš hän oli sur’ da kalliž adiv. Ristitud kaiken varastiba händast da kucuiba adivoihe. Karjalan radion arhivas om kaičenus lujas äi Alevtina Andrejevan paginoid. Sišpäi nägub, miše hän navedi pagišta ristituidenke heiden elos da ozas[3].

Literatur

  • Andrejeva, A. Koivuine: [сборник стихов] / Alevtina Andrejeva; - Suomi : Juminkeko, 2003. - 127 с. - ISBN 5-88170-144-5.
  • Vauktan Vesin runosanad. Alevtina Andrejeva; - Petroskoi: - Periodika, 2006. L. 29-47.
  • Verez tullei al’manah 2011, Kaikam vepsän kel't/ Alevtina Andrejeva (Vepsäks kändi Nina Zaiceva). - Lehtpol’ 3.
  • Verez tullei al’manah 2011, Kodimal om minun südäin, Larisa Smolina. Lehtpol’ 78-82.
  • Andrejeva, A. Kodirandaine: [сборник стихов] / Alevtina Andrejava; - Petroskoi: «Karjala», 1996. - 126 с. - ISBN 5-7545-0708-9.

Homaičendad

  1. ↑ [https://www.finnougoria.ru/logos/perevody/2828/45330 // Kirjutajan polhe
  2. ↑ [https://rus4all.ru/vep/20240821/61888/Rodnye-slova.html// Kal'hed sanad
  3. ↑ [http://dictorpus.krc.karelia.ru/ru/corpus/text/5970// Amuine vastuz om südäimes

Tarkendused

Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.
Om sadud "https://vep.ruwiki.ru/w/index.php?title=Alevtina_Andrejeva&oldid=214378"