Ivan Tornev

Ivan Petrovič Tornev
Sündundpäiv	27. redukud 1916(1916-10-27)
Sündund sija	Namojevo-külä, Petroskoin ujezd, Oloncan gubernii; nügüd' Änižröun,Karjala
Kolendpäiv	27. uhokud 1945(1945-02-27) (28 vot)
Kolend sija	Ruminii
Rahvahuz’	SSSR
Služban voded	1938—1940, 1941—1945
Služban nimi	staršina
Torad/voinad	Venä-suomalaine voin vozil 1939—1940, Sur' Kodimaine voin
Pauklahjad da premijad
Mediafailad RUWIKI-tedoiš

Ivan Petrovič Tornev ven.: Ива́н Петро́вич То́рнев (27. redukud vodel 1916, Namojevo-külä, Oloncan gubernii — 27. vilukud vodel 1945, Ruminii) — 2-en Ukrainan frontan 6-den tankarmijan 5-den mehaniziruidud korpusan 2-en mehaniziruidud joukun pämez', staršina, Sovetskijan Sojuzan Geroi, Lenina ordenal da «Kuldaine Tähtaz»-medalil pauklahjoitud.

Aigaližed voded

Om sündunu 27. redukud vodel 1916 Namojevo-küläs (nügüd' om Karjalan Valdkundan Änižröun) maorjan äilapsižes kanzas, karjalaine. Lopi viž klassad. Norištos radoi mankündajan, traktoristan Padanoiden lespromhozas. Jäl'ges eli Petroskoiš, radoi slesarin.

Rusttas Armijas služi vozil 1938-1940 Piterin voinokrugas inženersap'ornižiš voiskiš, Venä-suomalaižehe voinha ühtni seržantan voinnimes.

Jäl'ges armijad pörzihe Petroskoihe, radoi Petroskoin avtopuištos slesarin.

Sur' Kodimaine voin

Om kuctud Rusttaha Armijaha udes 24. kezakud vodel 1941 Karjalan ASSRan Petroskoin lidnan vojenkomanal da oigetud 7. armijan 71. ambunddivizijaha. Vojui Karjalan frontan Suojärven da Petroskoin polel, oli randed vointoras läz Sulažmäged.

Jäl'ges läžundkodid Ivan Tornev vojui Pohj-päivlaskmaižen frontal, Öbokan frontal, toižen Ukrainan frontal. Vodel 1944 vanhemban voinnimes služi 2-en Ukrainan frontan 6-den tankarmijan 5-den mehaniziruidud korpusan 2-en mehaniziruidud joukun pämehen.

Hüvin ičtaze ozuti Ivan Tornev keväz'kus vodel 1944 Ukrainan Vinickijan agjan Dnestr-joden huran polen Mogil'ov-Podol'skijan lidnan pästandas. Lidnanno, Žitomiran agjan Serbi-küläd läz, bataljon vastsi kovan nacistoiden vastustusen. Joga makar, joga pert' tariž oli otta vointoranke. Tankoiden jäl'ghe külän keskusehe tuli Tornevan voinjouk. Oldes ailuguižiden vihanikoiden keskes rohked joukun pämez' lühüdas vointoras rikoi 10 nacistad.

Homendesel 20. keväz'kud vodel 1944 zavodihe Dnestran otand. Jäl'ges artilerišt ambundad ezmäižen jogen keskele ujui pen' laut, miččel ohjanzi Ivan Tornev. Hän lujas soudi lautal vihanikoiden randha. Hänele pidi otta januzid jäl'ges artilerišt ambundad vihanikoiden ambundad ičeze päle. Sades randha hän zavodi ambuda avtomataspäi, miše abutada ičein sebranikoile, kudambad ujuiba hänen jäl'ghe. Sades hüväd pozicijad, Tornev ičein joukunke ambui nel'l' vihanikoiden ambundtahod da tegi ozakahan voimusen ujuda Dnesrtas päliči kaikele podrazdelenijale da necen aigas vastusti erasid vointoroid.

13. sügüz'kud vodel 1944 SSSRan Ülembaižen Nevondišton Prezidiuman käskon mödhe hüväs vointegoiš vihanikoidenke da rohktudes Ivan Petrovič Tornevale om anttud Sovetskijan Sojuzan Geroi nimi da pauklahjoitud Leninan ordenal da Kuldaine Tähtaz-medalil.

Sügüzel vodel 1944 Ruminijas vointoran aigan staršina Tornev sai suren hibjan satatusen. 27. vilukud vodel 1945 hän koli gospitališ. Om pandud maha sovetskijoiden voinmehiden velliden kaumas Ruminijan pälidnas Buharestas.

Kanz

Tat — P'otr Prokopjevič Tornev (koli vodel 1937), mam — Jevdokija Ignatjevna Torneva (koli vodel 1942). Velled — Il'ja, Vasilii da Jegor oma riktud Suren Kodimaižen voinan vointoroiš. Sizar — Anastasia.

Oli nainu.

Mušt

• Gerojan muštoks om pandud muštlaudad Namojevo-küläs pertile, miččes hän sündui, da Petroskoiš pertil № 19 Kazarmennaja irdal, kus hän eli edel voinad.
• Hänen nimel om nimitadud ird Petroskoiš.
• I. P. Tornevan kuva, kut toižed Karjalan 28 Sovetskijan Sojuzan Gerojiden kuvad, om pandud Sovetskijan Sojuzan Gerojiden Galerejaha, mitte om avaitud vodel 1977 Karjalan pälidnas Petroskoiš Antikainena da Rusttan irdan tesarel.

Literatur

• Герои земли советской. — Петрозаводск: Карельское книжное издательство, 1968. — С. 317-324. — 367 с. — 20 000 экз.

Tarkendused

• Ivan Tornev  (рус.). Сайт «Герои страны».
• Из наградного листа.