Kakkarv

Населённый пункт
Kakkarv
veps.: Kakkarv, suom.: Kakkarova
61°19′01″ с. ш. 35°30′28″ в. д.
Valdkund	Venäma
Federacijan subjekt	Karjalan Valdkund
Municipaline rajon	Änižröun
Küläkund	Kaleigen
Istorii da geografii
Lugu-identifikatorad
Počtan indeks	185516
Kakkarv Kakkarv
Mediafailad RUWIKI-tedoiš

Kakkarv (ven.: Ка́ккарово) — heittüd eländtaho Kalagen vepsläižes küläkundas Änižröunas Karjalas.

Geografii

Seižub 95. kilometral Р19-avtodorogal Petroskoi — Voznesenje— Oštan pagast, 10 kilometras Šoutjärvespäi da 44 kilometras Voznesenje-pos'olkaspäi Piterin agjas. Aigemba tägä eliba vepsläižed — üks' Karjalan igähižiš vähäluguižiš rahvahišpäi. Pol'tošt kilometras om Änižen järv. Om elektroenergii, radab mobiltelefonad. 17 kilometras suvipol'he — administrativine röun Karjalan da Piterin agjan keskes.

Üleižed tedod

Vodel 1873 Kakkarv oli Petroskoin ujezdan Kokarova-külä (uz' počinok). Vodel 1873 tägä eli 157 mest, oli üks' časoun'. Vodel 1905 kakkarv-külä mülüb Šoutjärv'-Randan volostihe? Petroskoin ujezdaha. Rahvahan lugumär vodel 1905 oli 218 mest - 34 kanzad 31 pertiš. Ühtes maorjan kanzas oli keskmäras 6-7 mest. Küläs oli 25 hebod, 52 lehmäd da 56 tošt kodiživatad.

Vodel 2020 Kakkarv om heittud geografižiden nimiden valdkundaližespäi lugetišespäi, se oli ühtenzoittud Kaleig-posadanke da nügüd' mülüb sihe. Federaližen dorogagenstvan avtomagistralin Piter - Murmansk tedoiden mödhe Kakkarvan külän laudaine oli pandud enččel avtodorogan pidäjal - Karjalan avtodorogoiden ohjandusel. Konz Valdkundaližen registriruindan, kadastran da kartografijan federaližen služban ohjanduz Karjalas tegi tarkištuzradoid, oli tedištadud, miše Kakkarvad ei ole registriruitud geografižiden objektoiden nimiden keskes. Vodel 2025 Kakkarv om lebukülä, kus ei ole ni-üht eläjad, rahvaz tuleskeleb lebule vaiše keza-aigan.

3 kilometras öbokha om Öbokan-kakkarvalaine gabbro-diabazan kaivatuzsija. Vodel 2005 oli kirjutadud, miše gabbro-diabazan varad, miččed oma valdkundas, oma 50 499,5 tuhad м³. Tedištelusiden mödhe, miččid tegi venäman tedoakademijan Karjalan tedokeskusen geologijan institut, kivi om 1. klassan material da se voib kävutadas kaikiš sauvondradoiš, siš lugus avtodorogoiden, aerodroman, raudten sauvomižen täht.

Läheli küläd om valdkundaline botanine karjalaižen koivun kaičendtaho, mitte om tehtud karjalaižen koivun kaičemižen da kazvatamižen täht — eriži varjoitud londusen sija. Se sai mugoižen oficialižen statusan vodel 1984. No kacmata regionaližiden valdmehiden azjtegoihe karjalaižen koivun lugumär vühenzub. Karjalaižed tedomehed homaičeba päsüd: ei ole konkurencijad, sur' puiden igä, ei ole ut kazvatust, regul'aritomad holitandazjad, zakonotomad puiden pil'dändad da m. e. Sišpäi - popul'acijan vähenzoitamine da regressivine taba. XX voz'sadan lopuks neciš botanižes kaičuztalos kazvoi enamb 3200 karjalašt koivud, XXI voz'sadan augotišeks puiden lugumär lühenzoitihe völ enamba. Nügüd' ei ole tedoid karjalan koivun lugumäras Kakkarvan kaičuztahos, no sen kazvatamine voib lugeda üksjäižeks ei vaiše Karjalas, no Venämal-ki, pidab lujas kingitada homaitust.

Homaičendad