Tamsalu
Tamsalu | |
Valdkund | |
---|---|
Istorii da geografii | |
Pind |
|
Ekonomik | |
Eläjad | |
Eläjad |
|
Lugud | |
Počtan indeksad |
46101 и 46106 |
- | |
lugeda • diskussii • redaktiruida |
Tamsalu (mugažo Lääne-Virun makundha, sen kaikiš penemb lidn nelläspäi eläjiden lugun mödhe.
Istorii
Eländpunkt mainitase Tamsal-usadibaks (mizaks) i küläks vspäi 1512. Vll 1874−1876 saudihe raudtestancijad «Tallidn — Tartu»-keskustal. Vspäi 1880 mouckiven samine zavodihe žilonno, sen ümbriradmižen fabrik radaškanzi 20. voz'sadan augotišes, oigetihe produkcijad Piterihe päpaloin. Mouckiven ümbriradmine jätksihe ripmatomas Estinmas i nevondkundaližel pordol. Tehmine oli kaikiš suremb mugoine Estinmas, i vl 1994 se tuli lophu. Vll 1920−1972 kaidraižuine «Türi — Tamsalu»-raudtekeskust oli rados.
Žilo sai lidnanvuiččen žilon statusad vl 1954. Kätihe lidnaks vn 1996 26. päiväl redukud. Vn 2017 reformhasai lidn oli Tamsalun volostin keskuseks 214,61 km² pindal, nügüd' om Tapan volostin palaks.
Tamsalu šingotase AS Tamsalu EPT-edheotandal (oli otnus melioracijha vspäi 1950), se pästab tehnikad maižandusen, mecan varhapanendan i teiden sauvondan täht, kauhoid, jäl'gregid (ližavedamid). Mouckiven tehmižen tematine openduzpark om avaitud lidnan röunanno.
Geografijan andmused
Lidn sijadase makundan suvipäivlaskmas. Matkad volostin Tap-keskushesai om 20 km lodeheze avtotedme vai 15 km raudtedme, makundan Rakvere-keskushesai om 30 km pohjoižpäivnouzmha orhal vai avtotel, Tallidnhasai om 105 km päivlaskmha-lodeheze avtotel vai raudtedme.
Ühtennimine raudtestancii radab lidnan keskuses.
Eläjad
Vn 2011 Estinman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 2 236 ristitud, vl 2000 — 2 572 ristitud.
Rahvahad (vl 2011): estilaižed — 82,7%, toižed rahvahad — 17,3%.
Galerei
- Tamsalu, Paide mnt 10. 11. aprill 2021.jpg
Tamsalun usadiban ruinad
- Tamsalu kirik.jpg
Lidnan jumalanpert'
Irdkosketused
Tamsalu Vikiaitas |
- ↑ 1,0 1,1 Haldus- ja asustusjaotus
- ↑ 2,0 2,1 Statistikaamet — 1991.