Manam
Manam | |
Valdkund | |
---|---|
Istorii da geografii | |
Tegemižen päiv |
1345 |
Pind |
|
Ekonomik | |
Eläjad | |
Eläjad |
|
Lugud | |
- | |
| |
lugeda • diskussii • redaktiruida |
Manam (Pälidnan agjan administrativine keskuz mugažo. Joudai port (porto-franko) om tedotadud lidnas vspäi 1958.
Istorii
Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan islamižiš aigkirjoiš vl 1345. Vl 1521 lidn oli anastadud portugalijalaižil, vl 1602 — Iranal. Al' Halifa-dinastijan ohjanduz zavodihe lidnas vl 1783.
Manaman da kaiken valdkundan ižandusen aluz om finansine torguz. Lidnan ižandusen toižed sarakod oma laivansauvomine (kabotažan dau-laivad), kalanpüdand i hel'man samine, torguind, pälidnan funkcijad. Alüminijantegimed ratas ezilidnoiš. Vl 1986 Bahreinan universitetan aluz om pandud Manamha.
Geografijan andmused
Lidn sijadase Persijan lahten Bahrein-saren pohjoižpäivnouzmaižel randal.
Klimat om tropine räk kuiv. Il'man lämuden pil'veses ekstremumad oma +3 C° i +47 C°. Voden keskmäine lämuz om +26,5 C°, kuidme +17..+34 C°. Paneb sadegid 71 mm vodes, semendkus-redukus kaks' millimetrad pordos vaiše.
Eläjad
Vl 2010 Manaman eläjiden lugu oli 157 474 ristitud, läz 330 tuh. elihe pälidnan agjas. Vl 2015 ristitišt oli 411 tuh. eläjad ezilidnoidenke, valdkundan koume kümnendest.
Islaman molembiden sarakoiden kundad oma lidnas istorižikš. Znamasine hristanuskojiden kund (läz tuhad eläjid). Induizm om levitadud immigrantoiden keskes.
Lidnan enzne pämez' om Hamud bin Abdulla bin Hamad al'-Halifa.
Irdkosketused
Manam Vikiaitas |
Azijan pälidnad | ||
Abu Dabi | Amman | Ankar | Astan | Ašhabad | Bagdad | Baku | Bandar Seri Begavan | Bankok | Beirut | Biškek | Dakk | Damask | Dili | Doh | Džakart | Dušanbe | El' Kuveit | Hanoi | Islamabad | Jerevan | Jerusalim | Kabul | Katmandu | Kuala Lumpur | Male | Manam | Manil | Maskat | Naip'jido | Nikosii | Pekin | Phen'jan | Pnompen' | Rijad | Sanaa | Seul | Singapur | Šri Džajavardenepura Kotte | Taškent | Tbilis | Tehran | Thimphu | Tokio | Ulanbatar | Uz' Deli | V'jent'jan | ||
- ↑ 1,0 1,1 archINFORM (нем.) — 1994.