Abu Dabi
| Abu Dabi | |||
|---|---|---|---|
| arab.: ابوظبي | |||
_-_panoramio_(1).jpg) | |||
|
|||
| 24°27′04″ с. ш. 54°23′49″ в. д.GЯO | |||
| Valdkund | |||
| Глава | Mohammed bin Zayed Al Nahyan[d] | ||
| Istorii da geografii | |||
| Pind |
|
||
| Высота | 14 | ||
| Aigvö | UTC+4:00[d] | ||
| Eläjad | |||
| Eläjad |
|
||
| Lugud | |||
| Telefonan kod | 00971 | ||
|
|
|||
| Официальный сайт(arab.) (angl.) | |||
 Mediafailad RUWIKI-tedoiš | |||
Abu Dabi (arab.: ابوظبي) om Araban Ühtenzoittud Emiratoiden pälidn (pordaigaline vspäi 1971, kaikenaigaine vspäi 1996). Se om valdkundan kahtenz' surtte lidn (Dubain jäl'ghe), mugažo ühtennimižen emiratan pälidn (vspäi 1793). Lidnaglomeracijas elädas pol'tošt millionad ristituid.
Lidn om järedan kivivoinsamižregionan administrativine, finansine, transportine da ohjanduzkeskuz. Lidnan da valdkundan pämez' (emir) om Halifa ibn Zaid al'-Nahajan (vs 2004 kül'mkun 3. päiväspäi).
Istorii
Enččed eländpunktad lidnan territorijal oliba olmas 3 voz'tuhaspäi edel meiden erad.
Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud läz 1760 vot, ei edahan reskveden manalaižes purtkespäi. Pit'kan aigan eläjiden rad oli kalan püdo i hel'men samine. Vl 1958 löuzihe kivivoin ezmäižid manalaižid pöudoid lidnan ümbrištos. Vl 1968 levitandan ezmäine plan tuli väghe, lidn šingotaškanzi lujas.
Tegimed oma saudud ezilidnoiš: kivivoinhimine kompleks (Umm Enn Nar), cementtegim, torvenvanundan i laivansauvomižen tegimed (El' Mussafah).
Geografijan andmused
Lidn sijadase sarel, Persijan lahten suvirandal, sen ezilidnad — Arabijan pol'saren lähižel randal. Sarelpäi kontinenthasai om kilometran nelländez matkad, ned ühtenzoittas koumel sildal. Völ kaks' levedad sildad ühtenzoittas Abu Dabi-sart lähembaižidenke Al'-Rim- i Saadijat-saridenke.
Klimat om letetazangišton räk kuiv. Kaks'kümne puištod da viherzoittud territorijad om lidnas, kasteltas kaikid niid. Vilukun keskmäine lämuz om +18,5 C°, heinkun da elokun keskmäine lämuz — +35 C°. Paneb sadegid 57 mm vodes, sidä kesken 35 mm uhokus-keväz'kus.
Eläjad
Vl 1960 Abu Dabin eläjiden lugu oli 25 tuhad ristituid, vl 2003 — 552 000 ristituid. Pind om 67 km². 40 lidnrajonad da ezilidnad sijadasoiš Abu-Dabi-sarel, kontinental da lähižil saril. Vl 2015 kaik 1,15 mln ristituid elihe ezilidnoidenke. Nell' eläjad videspäi oma immigrantad.
Kaikiš suremb pühäpert' om islaman Zaid-šeihan sur' mečet'.
Transport
Avtobusad, laivad, punolendimed i taksid oma kundaližeks transportaks lidnan südäimes. Avtoted oma levedad, om koume ted kaikuččes poles. Vspäi 2013 metro sauvose lidnas, metron jono (18 km raudted) da kebnan metron kaks' jonod (28 km raudted, 45 stancijad) radaškatas lidnas da sen kaimdailidnoiš ezimeletaden vodele 2020.
Kiruhte ühtenzoitab lidnad Dubainke. Rahvahidenkeskeine civiline Abu-Dabi-lendimport (AUH) sijadase 30 km päivnouzmha lidnan keskusespäi, sišpäi tehtas reisid mail'man äjihe maihe, enamba islamanuskojiden maihe da Indijha, mugažo Arabijan pol'saredme.
Irdkosketused
- Lidnan da sen emiratan oficialine portal (abudhabi.ae). (arab.) (angl.)
| Azijan pälidnad | ||
| Abu Dabi | Amman | Ankar | Astan | Ašhabad | Bagdad | Baku | Bandar Seri Begavan | Bankok | Beirut | Biškek | Dakk | Damask | Dili | Doh | Džakart | Dušanbe | El' Kuveit | Hanoi | Islamabad | Jerevan | Jerusalim | Kabul | Katmandu | Kuala Lumpur | Male | Manam | Manil | Maskat | Naip'jido | Nikosii | Pekin | Phen'jan | Pnompen' | Rijad | Sanaa | Seul | Singapur | Šri Džajavardenepura Kotte | Taškent | Tbilis | Tehran | Thimphu | Tokio | Ulanbatar | Uz' Deli | V'jent'jan | ||