Kalarand (praznik)

	Kalarand-praznik
	Kalarand-praznikKala — praznikan simvol
Tip	Светский
Oficialižesti	kezakun jäl'gmäine sobat
Om tehtud	2018
Praznuitas	Venämal
Päiv	kezakun jäl'gmäine sobat
Praznoičemine	tehtas koncert
Om sidotud	Kalarand-etnopark
	This box: lugeda • diskussii • redaktiruida

Kodvdud kirjutez

Kalarand-etnopark (Kalarand-etnoparkas vodelpäi 2018.^[1]. Praznik pidetas kaikuččen voden^[2] kezakun jäl'gmäižel sobatal, no konz sündub tarbhuz' sirttä necidä päiväd, se pidetas heinkun ezmäižel sobatal. Praznik om vepsläine, se mäneb vepsän da venän kelel. Praznikan tegijad oma Kaleig-posadan administracii, Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstv, Rahvahaline kul'turkeskuz da Vepsän kul'tursebr. ^[3].

Praznuičemine

Heinkun 6. päiväl vodel 2024 Kaleig-posad Änižröunas vastsi adivoid. Kalarand-etnoparkas Änižjärven randal čomal levedal pöudol, miččes ümbri oma korktad vihandad pedajad, mäni tradicionaline vepsän rahvahan kul’turan Kalarand-praznik. Täl vodel praznik tehtas jo seičemenden kerdan. Kut I kaiken-se se kerazi äi adivoid susedkülišpäi, lidnoišpäi da agjoišpäi. Jo hüvän tradicijan mödhe praznikale tuliba erazvuiččed pajo- da kargkollektivad, ozutadihe teatrozuutelused, äjan vät’he, iloteldihe da eskai sä abuti praznikan tegijoile.

Laskav päiväine, verez tullei Änižespäi, lämäd vepsläižed paginad, magukaz lem’, rahvahaližed pajod da čomad sädod toiba hüväd mel't kaikile tulnuzile adivoile. Praznik zavodihe kukoin laulamižel da čomil runoil venän da vepsän kelel, miččid lugi Karjalan Rahvahaližen teatran aktrisa, praznikan vedäi Aleksandra Aniskina.

Vepsläižen tradicijan mödhe, konz adiv tuleb pert’he, emäg ištutab händast stolan taga da jotab palabal čajul samvaraspäi. Nacein sikš ezmäižen scenal ozutihe sur’ sanged samvar, mitte kehui da kucui adivoid.

Adivod Kalarand-praznikal Kaleig-posadas vodel 2024

Išttes stolan taga Čičiliušku-teatran artistad zavodiba starinan Kaleig-posadan istorijan polhe. Ved’ Kaleig om tozi vanh da melentartuine külä. Ezmäižed johtutesed Kaleiges oliba völ vodel 1496. Tägä amussai eläb vähäluguine, igähine vepsän rahvaz. Mužikad igän püdaba kalad, mecataba, akad radaba pöudol, kazvataba lapsid, keradaba marjoid da babukoid. A völ Kaleig om tetab ičeze kivel, tägä äi vozid sadas gabbro-diabaz-kivi, karjeroiš radaba kogonaižed vepsläižed dinastijad. Posadan keskirdal om Sovetskijan Sojuzan Gerojan Anna Lisicinan nimi, ved’ hän oli sündunu Kaleiges, eli da openzihe tägä. Jäl’ghe čomad teatrozutelust da starinad Kaleig-posanan istorijan polhe scenale tuliba praznikan päadivod. Karjalan parlamentan pämez’ Ol’ga Šmajenik tervehtoiti rahvast vepsän kelel. Hän sanui, miše: “Nimidä ei ole paremba, mi meiden Kodima, vepsän ma. Hän om armaz da čoma, laskav kuti mam da vägekaz kuti tat. Vauktad tukad oma kuti jogged, sinižed sil’mäd oma kuti järved. Mö navedim ičemoi Kodimad, mina tedan, miše tuleb hüvä aig.”

Vepsän kul'tursebran pämez' Larisa Čirkova sanub tervhensanoid Kalarand-praznikan adivoile 2024

A sid’ tervhensanoid sanuiba Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan varapämez’ Aleksandra Jeršova, Änižröunan administracijan pämez’ Grigorii Šemet, necen kirjutesen tegii, Vepsän kul’tursebran pämez’ Larisa Čirkova da Kaleig-posadan pämez’ Mihail Pol’akov. Hö lahjoičiba aktivižile kalagelaižile kitändkirjeižid da toivotiba edemba-ki kaita da kehitoitta vepsän rahvahan kul’turad, kel’t da tradicijoid.

Koncertprogramm

Vepsän rahvahan hor Kalarand-praznikal Kaleiges vodel 2024

Koncertprogramman zavodi vanhemb Karjalas Vepsän rahvahan hor, mitte oli tehtud völ vodel 1936 tutabal kargmahtajal Vasilii Kononoval. Pigai horale täudub jo 90 vot. Vodelpäi 1976 horan vedäi om Karjalan da Venäman arvostadud kul’turradnik, Venäman valdmehišton “Venäman heng” - premijan laureat Lüdmila Melentjeva, Petroskoin konservatorijan pästnik. Praznikan täht hän ühtes horan pajanikoidenke vaumiči melentartuižen programman, kus oma näritused, vesläd kargud da pit’käd pajod vepsän kelel. Ol’ga Kokorina, Vepsän rahvahan horan pajanik sanub: “Mö tänambei ozutim, kut kaks’ posadad näritet’he toine tošt. Se oli lujas hivä närituz, mugoine ilosine. Nu a däl’ges, konz putiim praznikale, ka zavodim kargeita da pajatada veslid pajoid. Minä kacun ümbri I mel’ om čoma, mugoine hivä pöud, uded sauvotused om tehtud, äi rahvast, päiväine paštab, tutabad ristitud muhadaba sinei, kaburdaba sindai I nece andab vaiše ilod, ozad da hüväd mel’t.”

Karjalan kargkollektiv ozutab mastar'-klassan praznikan adivoile

Sid’ ani scenanno ozuti čomid karguid “Gornica”-kargkollektiv, kudamb tegi völ mastar’-klassan da kucui kargaidamha kacujid. Karjalaine rahvahaline "Oma pajo" hor, “Karusel’”-kazakpajon ansambl’, “Signal’ščiki-gornisti”-pajokollektiv Šuja-küläspäi da “SOLO”-estradstudijan pajanikad ihastpoitiba adivoid čomil pajoil venän da karjalan kelil, toiba hüväd mel't kaikile adivoile kut lapsile muga vanhembile-ki. Praznikan aigan ani scenanno surel svetodiodižel ekranal ozutadihe fil’mad vepsän rahvahan tradicijoiden polhe, kut ozutesikš tehta vastoid, lämbitada kül’betid, tehta nin’vezad da muga edemba.

Praznkan tradicijad

Sid’-žo radoiba möndrived, kus karjalaižed da vepsläižed mastarid möiba ičeze tehmusid, keratud met, erazvuiččid čomitesid da bobaižid. Ani järvenno oli pandud sur’ kallil, kus kehui magukaz lem’. Kaik adivoid voiba mujada sidä pašttud kalitoidenke.

Kalarand-praznik tehtas lujas čomas sijas - etnoparkas, mitte jo amu tuli armbembaks kaikiden kalagelaižiden täht^[4]. Se manitab ičezennoks kaikid enamba turistoid, ved' Kalarandal voib lebaita hengel, nägištada sinižen röunatoman Änižen, mecan, kulištada ičemoi kel’t da vastatas sebranikoidenke.

Vepsläine "Varasta"-ansambl' pajatab Kalarand-praznikal Kaleig posadas (2023)

Kut sanui Kaleigen školan pämez’ Svetlana Gotič: “Minä meletan, miše kaikile Kaleigen külän eläjile I adivoile nece pühä tuli mel’he. Meil tänambei oliba scenal kollektivad Petroskoišpäi. Rahvahaline kul’turkeskuz toi tänna parahimid pajanikoid da kargnikoid. Kaikile om mel’he praznik. Necil vodel sä-ki om hüvä. Meile kaikile pidab kaita ičemoi kul’turad I kel’t. Mugoižed pühäd andaba meile hengen libutandad, tuged, väged. Ved’ mö opendam lapsid školas vepsän kel’he, pidab, miše hö kuližiba I nägižiba, miše meiden kel’ eläb da kehitoitase.”

Kaikuccen voden Kalarand-praznik tehtas vaiše paremba da čomemba^[5]. Suren tugen praznikale andaba Kaleigen posadan administarcii, Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstv, Rahvahaline kul’turkeskuz da aktivižed külän eläjad, kudambad ühtes tegeba mugomad hüväd azjad vepsän rahvahan, kelen da kul'turan kaičendan täht.

Homaičendad

↑ Kaleiges ezmäižen kerdan mäni tradicionaline vepsläine Kalarand-praznik (неопр.). gazeta-licey.ru (18 kezakud 2018).
↑ Kalarand varastab adivoid 2023 (неопр.). gov.karelia.ru (2023).
↑ Karjalan TV Vepsläižes Kaleig-posadas mäni tradicionaline praznik
↑ Tradicionaline vepsläine Kalarand-praznik da Kivisaskelmižen radnikoiden praznik ühtenzoitihe (неопр.). raipon.info.ru (25 elokud 2021).
↑ Änižröunas linneb tradicionaline vepsläine Kalarand-praznik (неопр.). rk.karelia.ru (18 kezakud 2019).

Tarkendused

[1] Kaleiges ezmäižen kerdan mäni tradicionaline vepsläine Kalarand-praznik (неопр.). gazeta-licey.ru (18 kezakud 2018).

[2] Kalarand varastab adivoid 2023 (неопр.). gov.karelia.ru (2023).

[3] Karjalan TV Vepsläižes Kaleig-posadas mäni tradicionaline praznik

[4] Tradicionaline vepsläine Kalarand-praznik da Kivisaskelmižen radnikoiden praznik ühtenzoitihe (неопр.). raipon.info.ru (25 elokud 2021).

[5] Änižröunas linneb tradicionaline vepsläine Kalarand-praznik (неопр.). rk.karelia.ru (18 kezakud 2019).

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]