Tamara Jufa
| Tamara Grigorjevna Jufa | |||
|---|---|---|---|
 | |||
| Sündudndnimi | Tamara Grigorjevna Čvanova | ||
| Sündundpäiv | 2. keväz'kud 1937 | ||
| Sündundsija | |||
| Kolendpäiv | 6. redukud 2022[1] (85 лет) | ||
| Ma | |||
| Žanr | grafika | ||
| Pauklahjad |
|
||
| Arvnimed |
|
||
 Mediafailad RUWIKI-tedoiš | |||
Tamara Grigorjevna Jufa (norudes Čvanova; ven.: Тама́ра Григо́рьевна Юфа́, 2. keväz'kud 1937, Kolodeznaja[d], Kesk-Černoz'oman oblast'[d] — 6. redukud 2022[1]) — Venäman arvostadud taidehpirdai (1999), Karjalan rahvahan taidehpirdai, Karjalan ASSRan arvostadud taidehradnik (1985), Karjalan ASSRan valdkundaližen rahalahjan laureat (1979), Petroskoin arvokaz eläi.
Elostarin
Tamara Jufa sündui Lipeckan agjan Kolodeznaja-küläs. Hänen laps'aig mäni Jelec-lidnas. Vozil 1956—1960 openzihe Piterin taidehopištos N. K. Rerihan nimel. Vodelpäi 1960 Jufa radoi opendajan Karjalan ASSRan Änižröunan Ladv-küläs[2], vodelpäi 1964 eli Petroskoiš.
Grafikas T. G. Jufa om tetab taidehradoiden abul, miččed om omištadud "Kalevala"-eposale. Ezmäižiden voziden radoiden keskes — "S'ujatar" (1962), "Louhi i tütär", "Pohjolan nevest", "Aino" (1963), "Runopajanikad" (1966) i toižed. Kuvad om tehtud vauktoiš-mistiš mujuiš, erašti voib nähta ohrad-ki ("Tuonelan joucen", 1965; "Marjatta", 1968; "Nevestan voik", 1973; "Surman joucnen taga", 1974).
Aigan sirttes hän zavodi kävutada enamba mujuid, nece nägub mugoižiš kuviš, kut "Kantelel vändai" (1977), "Kompozicii" (1984), "Nevest" (1982), "Pohjela" (1984), "Aino" (1987).
Pirdi kuvid ven.: «Слово о полку Игореве»-kirjale (triptih, 1966), "Kalevalan"-eposan painusiden täht (1966, 1970 и 2000), ven.: «Сказка о мёртвой царевне и о семи богатырях»-sarnan täht, Andersen Hans Kristianan, Sakarias Topeliusan, Grimm-velliden, Šarl' Peron i toižiden avtoroiden sarnoile. Т. G. Jufa — ekslibrisoiden avtor.
Т. G. Jufa radoi dekoratoran Karjalan rahvahaližes teatras, Karjalan tätüteatras, tegi dekoran spektakliden täht Sakarias Topeliusan, Genrik Ibsenan и Astrid Lindgrenan literaturtegoiden mödhe.
Hänen taidehradod (enamaba kaikid) kaičese Karjalan taidehmuzejas Petroskoiš. Tamara Jufan kuvid voib nähta Karjalan rahvahaližes teatras, Arhangel'skаn da Siktivkarаn muzejiš .
Т. G. Jufa koli 6. redukud vodel 2022. Prostindslužb oli Aleksandr Nevskijas pühäkodiš 10. redukud Petroskoiš. Om pandud maha Petroskoin Sulažgoran kaumištol.
Kanz
Tütär Margarita Jufa (om sündunu vodel 1960) — taidehpirdai-grafik, kirjoiden pirdai, dekorator.
Homaičendad
Literatur
- Справочник членов Союза художников СССР. — М.: Советский художник, 1979. — 628 с.
- А. Ф. Титов. Карелия: энциклопедия: В 3 т / под общ. ред. сост. сб. Болтенко А. С. — Петрозаводск: «ПетроПресс», 2011. — Т. 3. — С. 305. — 384 с. — ISBN 978-5-8430-0127-8.
- Калинин Е. С. Художники Карелии. — Петрозаводск, 2000.
Lähtked
- Тамара Юфа
- Тамара Юфа. В мире сказочной красоты
- Произведения Т. Г. Юфы
- Интервью Савелия Ямщикова
- В калевальских рун сплетеньях есть её строка
 |
|
|---|
 "Sampo"-ordenan kavalerad | |
|---|---|
| |
- Sündnuded 2. keväz'kud
- Sündnuded vodel 1937
- Sündnuded Sovetskijas Sojuzas
- Kolnuded 6. redukud
- Kolnuded vodel 2022
- Venäman arvostadud taidehpirdajad
- Karjalan arvokahad eläjad
- Personalijad kirjamišton mödhe
- Pirdajad kirjamišton mödhe
- Piterin N. K. Rerihan taidehopišton pästnikad
- Petroskoin arvokahad eläjad
- Sovetskijan Sojuzan taidehpirdajad-kuvitajad
- Venäman taidehpirdajad-kuvitajad
- Kalevala-eposan pirdajad
- Sovetskijan Sojuzan pirdajad-naižed
- Sovetskijan Sojuzan dekoratorad
- Venäman dekoratorad
- Sarnoiden kuvitajad
- Karjalan rahvahan taidehpirdajad
- Karjalan ASSRan arvostadud taidehradnikad
- Sampo-ordenan kavalerad
- Karjalan ASSRan Valdkundaližen premijan laureatad
- Pandud maha Sulažgoran kaumištol