Kurkijogen kodirandan keskuz

Рувики-späi
Gerb-icon.png

Venäman kul'turministerstv

Arrow-Right.png
Gerb-big.png
Venäman Federacijan kul'turministerstv
Kurkijogen kodirandan keskuz
Куркиёкский краеведческий центр.jpg
Augonpanendan päiv 1999
Adres 186734, Karjala, Lahdenpohjan rajon, Kurkijogi-pos'olk, Zarečnaja-ird, pert' 11
Pämez' Petrova Marina Igorevna
Sait kirjazh.spb.ru

Kurkijogen kodirandan keskuz (ven.: МКУБ «Куркиёкский краеведческий центр») om Karjalan municipaline kul'turan büdžetorganizacii. Sijadase Lahdenpohjan rajonas, Kurkijogi-pos'olkas, Zarečnaja-irdal, pert' № 11[1].

Muzei om tehtud 20. kül'mkud vodel 1999[2].

Istorii

Kurkijogen kodirandan keskuz om tehtud vodel 1999. Название "Kurkijogen"-nimi om anttud Lahdenpohjan rajonan istoriližen keskusen — Kurkijogi muštoks[3].

Kurkijogen kodirandan keskuz sijadase Lahdenpohjan rajonan istoriližes keskuses[4]. Muzei om voz'sadan XIX lopun puižes pertiš, kus eli biolog, karbehiden (ven.) (vep. tarkištelii, doktor Veli Räsänen (ven.) (vep.[3].

Organizacijan pätego om kaičend, oppind da kävutamine Pohjoižen Ladogan ümbrišton (ven.) (vep. eläjiden kul'turjäl'gestust kut territorijan kehitoitusen pävarad[5].

Keskusen pätegod oma Lahdenpohjan rajonan istorijan, karjalan rahvahan, materialižen kul'turan da londusen oppind[3].

Kül'mkus vodel 2001 keskuz pidi valdkundaližen registracijan da sai juridižen statusan — municipaline kul'turorganizacii "Kurkijogen kodirandan keskuz"[5].

Keskusen sädai om Lahdenpohjan municipaližen rajonan administracii[5].

Keskusen pämez' om Petrova Marina Igorevna[1].

Ozutelused

Muzejan ozuteluses om 9 temerištod:

  • "Arheologii", miččes om keratud kalud neolitan aigaspäi keskaigahasai: vikingoiden aigan sekirad, keihad, voinkirvhed, veičed, fibulad, čapidenpidimed, kolouškad (ven.) (vep., ripked, miččed om löutud pos'olkan tahol vai sen ümbrištos;
  • Elomišton kalud voz'sadoiden XIX—XX — kangazpud, kozalid, silitimed, melnickived, voiastjad, humbarid, kodikangasižed hurstid, magaduzsijan kruževoröunad, kazipaikad;
  • Sepän rad - kalundišt, mitte om tehtud sepil, nece oma podkovoiden, kirvhiden, koukuiden, kalapüdusid, küläelomišton kaluiden keradamištod;
  • Karbehiden kunigaz' — fotokuvad filosofijan doktoran Veli Räsänenan, mail'man tetaban karbehiden tarkištelijan kodiarhivaspäi. Tedomez' eli pertiš, miččes nügüd' sijadase muzei. Kävutajiden keskes om popul'arine karbehiden keradamišt, miččed kazdas Karjalas, kerbehel mujutadud villan ozutesed, tedod, kut voib kävutada karbehed kulinarijas;
  • Mecsarn — pirdajiden T. Kniš da S. Požarickovan radod, miččed om tehtud Kalevala-eposan mödhe. Puižed vestatused oma tehtud koivun pahkaspäi da hagoišpäi;
  • Sidomuz ol'gespäi — mastariden käzitehmused Kil'pola-sarelpäi. O. M. Sokolovan da Ju. Mišul'skijan radoiden keradamišt, mitte om tehtud rugiž-, nižu- da kagrol'gespäi, mitte kazvatadihe avtorad. Nece sidomusen tehnik vastase Karjalas, Suomes da toižiš öbokan poliš;
  • Voden 1941 keza. Zalas oma tedod Ladogan ümbrišton maröunanvarjoičijoiš-gerojiš, kus maröunan tahol oliba kovad vointorad, vointegoiden shemad, paindud materialad, kalud, miččed löutihe vointoran tahoil;
  • Sovhozan pämehen radhonuz — radhonusen kalutamine, literaturine živatan- da kazvmuzkazvatandan kirjišt, kitändkirjaižed da diplomad, Kurkijogi-sovhozan, mitte radoi sid' vozihesai 1990, radnikoiden kuvad;
  • Voziden 1960 školan klass— školan laud, partad, höunehkirjutimed, seinlehtesed, lehtikod da openduzkirjad sirttas meid voziden 1960 aigha[3].

Heinkus vodel 2020 om avaitud uz' kaikenaigaine ozuteluz ven.: «Кирьялы. 7 рун», mitte starinoičeb keskaigaižen Ladogan ümbrišton Öbokan istorijas: kirjaloiš, vikingan kaumas Kurkijoges, mi oli Lopotti-krepost'-mägel läz tuhad vot tagaze da toižen[3].

Rad

Muzejas vedädas tegijan tundištoituzmatkad: "Kirjaž-Kronoborg-Kurkijogi", "Karbehiden kunigaz", "Amuine Karjala Ladogan randoil", "Teodor Švindtan jäl'gidme", "Karjalan Ladogan ümbrišton londuz", "Ladogan ümbrišton jähištod", "Matkoičend kivimastariden küliden mödhe"[3].

Muzejan kävutajiden täht tehtas master'-klassad, opetas kudada kangazpul, birdoil da laudaižil, sidoda ühtel neglal, kezerta da vanutada villad, sidoda suren alan Ladogan ümbrišton legendarižen velikanan Meteliläiženan täht[3].

Muzejan puištos om art-taho "Kurki" kurgenke, ait "Tedran händ" mastar'-klassaoiden täht, lapsiden čogaine muzejan openduzprogrammoiden täht arheologižen leteaidikonke. Heinkus—elokus sätas heintegon, miččen aigan tundištoitas heinän kuivatandanke, kagran, nižun, ozran, pol'vhan semendusenke[3].

Keskuz tegeb rajonas peniden muzejoiden verkon: kärbehiden muzei, suomen arhitektoran Lars Sonkan muzei, Tervejärv- da Hiitola-pos'olkoiden muzejad[3].

Homaičendad

  1. ↑ 1 2 Государственный каталог Музейного фонда Российской Федерации. Госкаталог.РФ ©. Дата обращения: 16 sügüz'kud 2025.
  2. ↑ Куркиёкский краеведческий центр Муниципальное учреждение культуры. Дата обращения: 16 sügüz'kud 2025.
  3. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Кирьяж. «Кирьяж» Краеведский центр п. Куркиеки.. Дата обращения: 16 sügüz'kud 2025.
  4. ↑ Куркиекский краеведческий центр. Культура.РФ ©. Дата обращения: 16 sügüz'kud 2025.
  5. ↑ 1 2 3 Куркиёкский краеведческий центр. © Национальный музей республики Карелия. Дата обращения: 16 sügüz'kud 2025.

Lähtked

Om sadud "https://vep.ruwiki.ru/w/index.php?title=Kurkijogen_kodirandan_keskuz&oldid=517979"