Slüdänk (lidn)
| Slüdänk | |||
 | |||
| |||
| Valdkund | |||
|---|---|---|---|
| Istorii da geografii | |||
| Tegemižen päiv |
1899 | ||
| Pind |
| ||
| Высота |
470 | ||
| Aigvö | |||
| Ekonomik | |||
| Eläjad | |||
| Eläjad |
| ||
| Lugud | |||
| Telefonan kod |
39544 | ||
| Počtan indeksad |
665900 и 665902–665904 | ||
| - | |||
|
| |||
| lugeda • diskussii • redaktiruida | |||
Slüdänk (Slüdänkan rajonan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn.
Istorii
Vl 1647 jenisejalaine Ivan Pohabov-kozak pani lidnust necil sijal, no sirtihe 7 km pohjoižhe sinnä, kus Kultuk-žilo sijadase. Vspäi 1802 Slüdänk-tal'vdundsija oli olmas. Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud Transsibirižen raudten stancijaks vl 1899 sauvomha da holitamha raudted, nimitihe stancijad da joged loštkiven lähižen löudmižsijan mödhe (ven.: слюда). Vl 1905 jonused ajeleškanziba. Kätihe radnikžiloks vl 1928, sai lidnan statusad vl 1936.
Suren sodan jäl'ghe löuzihe läz 200 mineraloid lidnan ümbrištos. Om raudkivendon i apatitan löudmižsijid, no ned seištas radmata sijadusen tagut Baikal-järven kaičendzonas.
Slüdänk šingotase raudten edheotandoil, mouckiven samižel pästamha cementad vauktan mramoran samižel, kiviümbriradajal tegimel da turizmal, mugažo leibtegim i pilindmaterialoiden edheotand ratas. Loštkiven samine om loptüd vl 1975 kävutamha Aldanan mineralad.
Geografijan andmused
Lidn sijadase Burätijhasai om 25 km suvhe orhal, Irkutskhasai om 80 km pohjoižpäivnouzmha orhal, 110 km «Baikal»-trassadme (R-258) vai 126 km Transsib-raudtedme. Lähembaine lidn om Baikal'sk 33 km suvipäivnouzmha orhal, 38 km «Baikal»-avtotel vai Transsibal, se om rajonan kahtenz' lidn.
Voib olda lujid manrehkaidusid (11 ballhasai 12:späi), mugoižed oliba vll 1862, 1959, 1995, 1999 i 2008.
Ojandeh-žilo (ven.: Сухой Ручей, 291 rist. vl 2012) i Burovščin-žilo (51 rist. vl 2012) mülüdas lidnankundha Slüdänkan ližaks. Lidnankundan pind — 436,34 km².
Eläjad
Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 18 574 ristitud, lidnankundan — 18 927 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 23 tuhad eläjid vl 1967. Vl 2017 kaik 18 581 ristitud elihe lidnankundas.
Ortodoksižen hristanuskondan puine ph. Mikulain jumalanpert'[4] (om saudud vl 1915) i katoline ph. Jurgijan-vägestusenkandajan časoun' oma olmas lidnas.
Professionaližen opendusen lähembaine aluzkund sijadase Baikal'skas.
Galerei
Lidnan i Slüdänkan rajonan administracijan sauvuz (2011)
- Train trip around Lake Baikal 2015-07 111.jpg
Ph. Mikulain jumalanpert' (ortodoksine hristanuskond), vn 2015 nägu
- Slyudyanka. Locomotive depot.jpeg
Raudten vedimdepo vl 2010
Läžundkodi (2012)
- Станция Слюдянка-1 вокзал.jpg
Slüdänk I-raudtestancii vagzalanke (huralpäi) vl 2014
Homaičendad
- ↑ 1 2 OKTMO 179/2016 — 2016.
- ↑ 1 2 Geographic Names Server — 2018.
- ↑ 1 2 https://rosstat.gov.ru/storage/mediabank/tab-5_VPN-2020.xlsx
- ↑ Slüdänkan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
Irdkosketused
 |
Slüdänk (lidn) Vikiaitas |
| Irkutskan agjan lidnad | ||
| Alaudinsk | Alzamai | Angarsk | Baikal'sk | Birüsinsk | Bodaibo | Bratsk | Čerömhovo | Irkutsk | Kirensk | Sajansk | Sibirin Usol'je | Slüdänk | Svirsk | Šelehov | Zim | Železnogorsk Ilimal | Taišet | Tulun | Ust'-Ilimsk | Ust'-Kut | Vihorevk | ||