Slüdänk (lidn)
| Slüdänk | |||
|---|---|---|---|
 | |||
|
|||
| 51°39′34″ с. ш. 103°42′22″ в. д.GЯO | |||
| Valdkund | |||
| Istorii da geografii | |||
| Tegemižen päiv | 1899 | ||
| Pind |
|
||
| Высота | 470 | ||
| Aigvö | UTC+8:00[d] | ||
| Eläjad | |||
| Eläjad |
|
||
| Lugud | |||
| Telefonan kod | 39544 | ||
| Počtan indeksad | 665900 da 665902–665904 | ||
|
|
|||
| Официальный сайт | |||
 Mediafailad RUWIKI-tedoiš | |||
Slüdänk (ven.: Слюдянка) om Venäman lidn da lidnankund Irkutskan agjan suves. Se om Slüdänkan rajonan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn.
Istorii
Vl 1647 jenisejalaine Ivan Pohabov-kozak pani lidnust necil sijal, no sirtihe 7 km pohjoižhe sinnä, kus Kultuk-žilo sijadase. Vspäi 1802 Slüdänk-tal'vdundsija oli olmas. Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud Transsibirižen raudten stancijaks vl 1899 sauvomha da holitamha raudted, nimitihe stancijad da joged loštkiven lähižen löudmižsijan mödhe (ven.: слюда). Vl 1905 jonused ajeleškanziba. Kätihe radnikžiloks vl 1928, sai lidnan statusad vl 1936.
Suren sodan jäl'ghe löuzihe läz 200 mineraloid lidnan ümbrištos. Om raudkivendon i apatitan löudmižsijid, no ned seištas radmata sijadusen tagut Baikal-järven kaičendzonas.
Slüdänk šingotase raudten edheotandoil, mouckiven samižel pästamha cementad Angarskas, vauktan mramoran samižel, kiviümbriradajal tegimel da turizmal, mugažo leibtegim i pilindmaterialoiden edheotand ratas. Loštkiven samine om loptüd vl 1975 kävutamha Aldanan mineralad.
Geografijan andmused
Lidn sijadase Baikal-järven suvipäivlaskmaižel randal, 470 m ü.m.t. keskmäižel korktusel, korktan Hamar-Daban-mägisel'ganno i Šamanan nemel (ven.: Шаманский мыс). Pened Slüdänk-jogi i Pohabih-jogi (ven.: Похабиха, 20 km pitte) lanktas järvhe lidnan röunoiš. Matkad Burätijhasai om 25 km suvhe orhal, Irkutskhasai om 80 km pohjoižpäivnouzmha orhal, 110 km «Baikal»-trassadme (R-258) vai 126 km Transsib-raudtedme. Lähembaine lidn om Baikal'sk 33 km suvipäivnouzmha orhal, 38 km «Baikal»-avtotel vai Transsibal, se om rajonan kahtenz' lidn.
Voib olda lujid manrehkaidusid (11 ballhasai 12:späi), mugoižed oliba vll 1862, 1959, 1995, 1999 i 2008.
Ojandeh-žilo (ven.: Сухой Ручей, 291 rist. vl 2012) i Burovščin-žilo (51 rist. vl 2012) mülüdas lidnankundha Slüdänkan ližaks. Lidnankundan pind — 436,34 km².
Eläjad
Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 18 574 ristitud, lidnankundan — 18 927 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 23 tuhad eläjid vl 1967. Vl 2017 kaik 18 581 ristitud elihe lidnankundas.
Ortodoksižen hristanuskondan puine ph. Mikulain jumalanpert'[4] (om saudud vl 1915) i katoline ph. Jurgijan-vägestusenkandajan časoun' oma olmas lidnas.
Professionaližen opendusen lähembaine aluzkund sijadase Baikal'skas.
Galerei
Lidnan i Slüdänkan rajonan administracijan sauvuz (2011)
- Train trip around Lake Baikal 2015-07 111.jpg
Ph. Mikulain jumalanpert' (ortodoksine hristanuskond), vn 2015 nägu
- Slyudyanka. Locomotive depot.jpeg
Raudten vedimdepo vl 2010
Läžundkodi (2012)
- Станция Слюдянка-1 вокзал.jpg
Slüdänk I-raudtestancii vagzalanke (huralpäi) vl 2014
Homaičendad
Irdkosketused
| Irkutskan agjan lidnad | ||
| Alaudinsk | Alzamai | Angarsk | Baikal'sk | Birüsinsk | Bodaibo | Bratsk | Čerömhovo | Irkutsk | Kirensk | Sajansk | Sibirin Usol'je | Slüdänk | Svirsk | Šelehov | Zim | Železnogorsk Ilimal | Taišet | Tulun | Ust'-Ilimsk | Ust'-Kut | Vihorevk | ||