Man päiv

Man päiv
Man päiv
	;
Tip	Ekologine
Znamoičend	Kingitada ristituiden homičust Man räbedaha ekosistemaha i pakita heid olda tarkas sihe.
Om tehtud	vodel 1971
Tegii	Geilord Nel'son, Ühtenzoittud rahvahiden organizacijan päassabmlei.
Päiv	22. sulakud
	Mediafailad RUWIKI-tedoiš

Man päiv (ven.: День Земли, angl.: Earth Day) — nimi, mitte kävutadas erazvuiččihe azjtegoihe, miččid pidetas kevädel da kuciba ristituid olda tarkemba Man välläha londusen ümbrištoho. Azjtego ezmäižen kerdan tehtihe "Man päiv"-verkon abul^[1]^[2]. Man päiv pidetas kaks' kerdad: kevädel (lähemba keväz'päivänseižundaha) 22. sulakud. Sen ližaks äjad ühtnikad da aktivižed gruppad vaumištaba erazvuiččid azjtegoid Man päiväks lähemba kezapäivänseižundaha, miše irdal oliži läm' sä, a ristituil joudai aig.

Olgaha Mal vaiše kožmuseližed da ilokahad päiväd meiden čoman avaruz'laivan täht — meiden planetan täht, mitte lendab i pöruse vilus avarudes ičeze räbedan elon jügunke…Ühtenzoittud rahvahiden organizacijan päsekretar' U tan, 21 keväz'kud, 1971.

Man päiv — päivänseižund

Ezmäi Man päiv praznuitihe äjiš maiš keväz'päivänseižundan (ven.) (vep. aigan, miše znamoita päiväd, konz zavodiše keväz' (Pohjoižes mapoliškos) vai sügüz' (suvimapoliškos).

Man päiv — 22. sulakud

Ezmäine üks'kerdaine akcii necil päiväl mäni vodel 1970 Amerikas. Se tuli mel'he sädajile i siš aigaspäi praznuita zavottihe kaiken aigan. Tetab amerikalaine politik i aktivine senator Geilord Nel'son sädi üläopenikoiden joukun Dennis Haijesan ohjandusel (Garvardan universitetan student). Sikš ku nece oli aktivižiden üläopenikoiden sebroiden aig, tomotuz kingiti ičheze sur't homaičust.

Puiden ištutand — ekologine kirjamišt "Л"-kirjamel. Školan "Ekoabekirj"-konkurs om omištadudMn päiväle. Petroskoi, 2023

Kacmata sihe, miše senatoral da sen štabal ei olend aigad da resursoid joukazjtegoiden tegemižen täht, ned mäniba, ozutesikš, kut 20-milionan demostracii i sihe ühtni sada školad. Kut sanui G. Nel'son, "Man päiv iče vedi ičtaze".

Vodel 1971 ezmäižen Päivän satusekahan vedändan abul senator Nel'son tedoti "Man nedališ" (sulakun koumanz' nedal'), kut jogavoččes azjtegos, mitte tegihe popul'arižeks Amerikan rahvahan keskes^[3].

Man päivän 20-voččeks jubilejaks Sovetskijan Sojuzan, Amerikan da Kitajan al'pinistad ühtes libuiba Everest-mägele^[4].

Ühthižkundaližen da politižen aktivižuden aigan Amerikas vahvištoittihe äjid zakonoid da aktoid, miččed koskiba londusen ümbrust (ozutesikš, tetab akt puhthas il'mas). Venämal Man päiv praznuitas Kaičendpäivil ekologižes varuspäi.

Vodel 2009 Ühtenzoittud rahvahiden organizacijan päassabmlei vahvištoiti Rahvahidenkeskeine Maman-Man päiv, mitte praznuitas 22. sulakud.

Simvolan znam

Man flag ei ole oficialine min-se simvol. Sil om kuvatud planetan fotokuva avarudespäi (nügüd' kävutadas kuva, miččen tegiba "Apollon-17"-avaruz'laivan tedme Kudmaižennoks) muzasinižel fonal. Tradicijan mödhe Flag om sidotud Man päivänke i äjiden toižidenke londuzkaičusen, rahvahaližiden rahvahidenkeskeižiden azjtegoidenke.

Päivän simvolan om vihand grekalaine kirjam "Θ"(Teta) vauktal fonal. Om melentartušt, miše esperanto-jubileisimvil kožub sihe.

Man flag

Kožmusen Kell Man päiväl

Man päiväl erazvuiččiš maiš tradicijan mödhe heläidab Kožmusen Kell, mitte kucub ristituid rižada kaiken planetan ühtmut i naprida tehta kaiken, miše kaita Mal kožmust da meiden ühthižen pertin čomut. Kožmusen Kell — om tünüden, kožmuzelon da sebruden, rahvahiden kožmusen simvol. Sil-žo aigal se kucub kaita mirud da elod Mal, ristitud da kul'turad.

Ezmäine Kožmusen Kell oli pandud Ühtenzoittud rahvahiden organizacijan štab-fateras Nju-Jorkas vodel 1954. Se om valatud monetoišpäi, miččid paniba altarile lapsed erazvuiččiš kontinentoišpäi i om Man ristituiden suren kožmusen simvol. Sen tegemižes kävutadihe maiden äjiden ristituden ordenoid da medalid i toižid arvokahid znamoid. Kellol om kirjutadud: "Olgha kožmuz kaikes mail'mas". Vodel 1996 mugoine-žo kell pandihe Ühtenzoittud rahvahiden organizacijas Venas. Kožmusen Kell om pandud Japonian äjiš lidnoiš, Germanian suriš lidnoiš (1989), Pol'šas, Turcijas (1989), Meksikas (1990), Avstralias (19993), Filippinoiš (1994), Kanadas (1996), Brazilias (1997), Argentinas (1998), Ekvadoras (1999), Uzbekistanas (2003) i toižiš maiš.

Venämal "Kožmusen Kell Man päiväl"-akcii mäneb vodelpäi 1998 lendajan-kosmonavtan, Sovetskijan Sojuzan Gerojan Anatolii Berezovojan tomotusen mödhe Rerihoiden rahvahidenkeskeižes keskuses. Ezmäižen Man päiväl Moskvas Sergei Kapica sanui:"… Man päiv — nece om vastusenpidäi päiv meiden planetan, sil eläjiden ristituiden da londusen edel".

"Kožmusen Kell Man päiväl"-akcijan sädajin Moskvas oma Rahvahidenkeskeine kul'turan kaičendan liga, Rerihoiden rahvahidenkeskeine keskuz, Rahvahidenkskeine gumanitarine "Tedo"-fond K. V. Frolovan nimel, Venäman kosmonavtikan federacii, Venäman kosmonavtikan akademii K. E. Ciolkovskijan nimel. "Kožmusen Kell Man päiväl"-praznikazjtegoho ühtneba Ühtenzoittud rahvahiden organizacijan Moskvan tedokeskusen, JUNESCOn Moskvan b'uron, Moskvan valdmehišton ezitajad, kosmonavtad, tetabad tedomehed da kul'turradnikad. Nece om tärged päiv kaikiden Man eläjiden täht.

Homaičendad

↑ Мать-Земля посылает нам сигналы (неопр.). Дата обращения: 15 tal'vkud 2025.
↑ Международные программы сети «День Земли» (рус.). Дата обращения: 15 tal'vkud 2025.
↑ В 1990 году впервые День Земли отмечался в СССР, в Пятигорске (рус.). Дата обращения: 15 tal'vkud 2025.
↑ Горбенко М. М. Восхождение мира на Эверест. — Одесса: ОКФА, 1994. — 141 с. — ISBN 5-7707-6304-3.

Lähtked

[1] Мать-Земля посылает нам сигналы (неопр.). Дата обращения: 15 tal'vkud 2025.

[2] Международные программы сети «День Земли» (рус.). Дата обращения: 15 tal'vkud 2025.

[3] В 1990 году впервые День Земли отмечался в СССР, в Пятигорске (рус.). Дата обращения: 15 tal'vkud 2025.

[4] Горбенко М. М. Восхождение мира на Эверест. — Одесса: ОКФА, 1994. — 141 с. — ISBN 5-7707-6304-3.

[1]

[2]

[3]

[4]