Kaltan
| Kaltan | |||||
 | |||||
| |||||
| Valdkund | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Istorii da geografii | |||||
| Tegemižen päiv |
1946 | ||||
| Высота |
225 | ||||
| Ekonomik | |||||
| Eläjad | |||||
| Eläjad |
| ||||
| Lugud | |||||
| Telefonan kod |
38472 | ||||
| Počtan indeksad |
652740–652741 | ||||
| - | |||||
|
| |||||
| lugeda • diskussii • redaktiruida | |||||
.png)
Kaltan (Kaltanan lidnümbrikon administrativine keskuz.
Istorii
Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan Tomskan gubernijan elänzoittud tahoiden nimikirjuteses vl 1859 kuti Kaltanskai-külä 128 eläjanke. Kätihe Alakaltan-küläd (ven.: Нижний Калтан) radnikžiloks Kaltan-nimenke vl 1949. Se sai lidnan statusad vn 1959 29. päiväl heinkud. Kaltan-raudtestancii om olmas vspäi 1930.
Kaltan šingotase kivihilen samižel (kaks' kaivut) i Suvikuzbassan GRES:al kivihilenke poltuseks, sauvondmaterialiden edheotandoil (savičtegim, metalližkonstrukcijad) i lämbituzmašiništon tegimel.
Geografijan andmused
Kaltan sijadase Kondom-jogen oiktal randal tobjimalaz (Obin oigedpol'ne bassein), 225 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Kemerovohosai om 218 km lodeheze-pohjoižhe orhal, 258 km avtol vai raudtedme. Lähembaižed lidnad oma Osinniki 10 km pohjoižpäivnouzmha i Novokuzneck 20 km pohjoižhe orhal sen röunhasai.
Voib olda manrehkaidusid 6 ballhasai. Kivihilen löudmižsijad sijadasoiš päivlaskmha lidnaspäi.
Eläjad
Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 21 892 ristitud, lidnümbrikon kaks' koumandest. Kaikiš suremb ristitišt oli 28 tuh. eläjid vl 1967.
Ortodoksižen hristanuskondan Jumalanmaman Katken pühäpert'[4] om olmas lidnas, saudihe vll 2002−2008.
Kaltanan äiprofil'ne tehnikum[5] om professionaližen opendusen aluzkundaks.
Homaičendad
Irdkosketused
 |
Kaltan Vikiaitas |
| Kemerovon agjan lidnad | ||
| Anžero-Sudžensk | Belovo | Berözovskii | Gur'jevsk | Jurg | Kaltan | Kemerovo | Kiselövsk | Leninsk Kuzneckii | Mariinsk | Meždurečensk | Miski | Novokuzneck | Osinniki | Polisajevo | Prokopjevsk | Salair | Taig | Taštagol | Topki | ||