Iskitim
| Iskitim | |||||
 | |||||
| |||||
| Valdkund | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Istorii da geografii | |||||
| Tegemižen päiv |
1717 | ||||
| Pind |
| ||||
| Высота |
140 | ||||
| Aigvö | |||||
| Ekonomik | |||||
| Eläjad | |||||
| Eläjad |
| ||||
| Lugud | |||||
| Telefonan kod |
38343 | ||||
| Počtan indeksad |
633200–633209 | ||||
| - | |||||
|
| |||||
| lugeda • diskussii • redaktiruida | |||||
![Флаг[d]](/wiki/Fail:Flag_of_Iskitim_(Novosibirsk_oblast).png)
Iskitim (Iskitiman rajonan administrativižeks keskuseks mugažo (vspäi 1935), ei mülü sihe.
Istorii
15.-17. voz'sadal tulnuded türkad-teleutad küksiba ahtištoitten elänuzid suomalaiž-ugrilaižid rahvahid, no kaikiden heiden lugu oli pen'. Vn 1717 aigkirjas Šipunovo-, Koinovo-, Černodirovo- i Vilkovo-küläd mainitasoiš nügüdläižen lidnan territorijal. Vll 1912−1916 «Transsib — Barnaul»-raudte läbiti tahondad, i saudihe raudtesarad nomer 5, möhemba udesnimitihe sidä Iskitim. 1920-nzil vozil panihe raudtesarad küläkundan keskuseks. Vll 1930−1934 järed Černorečenskii-cementtegim om saudud mouckiven löudmižsijidenno. Vn 1933 10. päiväl sulakud ühtištuihe nell' küläd da türmatud mehiden zonad Iskitim-radnikžiloks. Vl 1951 anttihe lidnan statusad agjan alištusenke.
Iskitim šingotase sauvondmaterialiden tegimil (cementtegim, šifertegim, raudbetontegesiden kaks' tegint, sendvičpaneliden tegim, mramoran da ozrikkiven ümbriradmine, mouckiven kar'jer), sömtegimištol (maidkombinat, leibkombinat, konditerine fabrik, kombisömän tegim), poukahtuzsubstancijoiden da bomboiden tegimel, lämuzladimiden edheotandal.
Geografijan andmused
Lidn sijadase Berd'-jogen randoil (Obin oiged ližajogi), 130 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Novosibirskan vezivaradim).
Iskitim om lidnümbrikon üks'jäine eländpunkt.
Eläjad
Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 63 700 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt oli 68..69 tuh. eläjid vll 1986−2001 (69 200 rist. vl 1992).
Ortodoksižen hristanuskondan kuz' pühäpertid[3] oma olmas lidnas: Mikulai-čudonsädajan kafedraline päjumalanpert', nell' jumalanpertid i časoun'.
Koume sportkompleksad, ujundbassein i jäine pert'kulu ratas lidnas. Novosibirskan medicinižen kolledžan Iskitiman filial[4], Novosibirskan sauvondmontažan kolledžan filial i Novosibirskan üläopendusen aluzkundoiden koume filialad oma professionaližen opendusen aluzkundoikš.
Galerei
Lidnümbrikon tobmuden aluzkundoiden sauvuz (2015)
Iskitiman istoriž-čomamahtoine muzei (2016)
Pertišt tegimištzonanno
Lidnan keskuzline läžundkodi (2015)
Lidnan puišt I.V. Koroteevan nimed, pätulend vl 2015
Homaičendad
Irdkosketused
 |
Iskitim Vikiaitas |
| Novosibirskan agjan lidnad | ||
| Barabinsk | Berdsk | Bolotnoje | Čerepanovo | Čulim | Iskitim | Karasuk | Kargat | Kuibišev | Kupino | Novosibirsk | Ob' | Tatarsk | Togučin | ||