Garcujev Pavel Nikolajevič

Pavel Nikolajevič Garcujev
Sündundpäiv	4. vilukud 1905(1905-01-04)
Sündundsija	Piter, Venäman imperii[d]
Kolendpäiv	23. tal'vkud 1969(1969-12-23) (64 года)
Kolendsija	Kišin'ov, Moldavian SSR[d], Sovetskii Sojuz
Valdkund	Sovetskii Sojuz
Rad	politik
Pauklahjad da premijad

Pavel Nikolajevič Garcujev (ven.: Павел Николаевич Га́рцуев, 4. vilukud 1905, Piter — 23. tal'vkud 1969, Kišin'ov) — Kirovan raudten pämez', Socialistižen radon Geroi.

Elostarin

Sündui 4. vilukud vodel 1905 Piteriš, raudteradnikan kanzas. Lopi augotižškolan, kaks' vot openzihe lidnan radmahttehnikumas. Sai opendusen, 14-voččes igäs zavodi rata.

Radoi slesarin abunikan Petrograd-Passažirskii-Moskovskii-depos. Vodes päliči tegihe raudtelinijoiden Politehnikuman openikaks. Konz lopi tehnikuman vodel 1924, pördihe enččehe depoho i zavodi rata slesarin, jäl'ges oli kohenduzmastarin, kohenzi puruvedimid, möhemba oli vedäjan abunikan i aigan sirttes vedäškanzi lokomotivad.

Vodel 1928 Garcujev oli kuctud Rusttaha Armijaha, oli azegvägiš. Demobilizacijan jäl'ghe händast oigetihe "Bol'ševik"-azegzavodale, mitte oli Leningradas. Teravas händas oigetihe opendusele Leningradan raudteajamiden inženeroiden institutha, kus hän openzihe raudten kävutandan tedokundal.

Konz Garcujev lopi institutan, händast oigetihe radmaha inženeran Leningrad-Tovarnii-Vitebskii-stancijale. Jäl'ges radoi likunderišton inženeran, raudten holitajan, Okt'abr'skijan raudten likundslužban aigsijaližen pämehen. Tal'vkus händast pandihe Kirovan raudten Volhovstrojan likunderišton pämehen radsijale.

Semendkus vodel 1939 rahvahn komissariatan pämehen Kaganovičan käskön mödhe Garcujev tegihe Kirovan raudten varapämeheks. Konz se oli voindorog Sovetsko-suomaližen voinan aigan, pidi rata jügedoiš oloiš, sihe painoi völ kova il'mišt. P. N. Garcujev hüvin tegi ičeze radon i voden 1939 lopus hän oli pauklahjoitud "Arvostusen znam"-ordenal.

Tal'vkus vodel 1940 zavodi ohjata Kirovan raudted. Kuni hän oli necil radsijal, zavodihe Sur' Kodiman voin. Voinan augotišes hän zavodi vedäda raudten radod ottes homaičusehe vointarbhuzid. Homendesel 24. kezakud raudte zavodi rata voinaigan aiglehten mödhe. Sügüz'kus vodel 1941 raudten ohjanduz sirttihe Petroskoišpäi Belomorskaha.

Jügeduz' oli siš, miše 1500 kilometran pitte te mäni läz frontad i vihanikad kaikil vägil tahtoiba erigata Moskvad i Piterid Murmanskan valdmoišpäi. Konz vihanikoile ozastui saubata raudten kahtes sijas Pöud — Süvär' i Petroskoi — Masel'skaja, tavaroid pojezdaspäi oigetihe utme raudten linijadme, mitti tantoi oli tehtud, Sorokskaja — Obozerskaja i edemba Vologdan i Jaroslavl'an kal't. Nece linii radoi hüvin kaik voinvoded, abuti ehtatada tavaroid, miččed oli oigetud Murmanskaha, miše varata Pohjoižen laivišton kaikel tarbhaižel. Nenil jügedoil päivil raudten pämez' mahtokahašti ohjanzi Kirovan raudten kollektivan radod. Ühten aigan voden 1941 kül'mkuspäi P. N. Garcujev tegi Karjalan frontan rahvahan komissariatan pämehen valdakahan ezitajan velgusid.

SSSRan Ülembaižen nevondišton prezidiuman käskön mödhe voden 1943 kül'mkun 5. päiväspäi "arvtegoiš tavaroiden ehtatandas frontan da rahvahan elomišton täht i korktoiš satusiš raudten kohenduses jügedoiš oloiš voinaigal" Pavel Nikolajevič Garcujevale anttihe Socialistižen radon Gerojan arvnimi i kuldaine "Sirp i pal'l'"-medal'.

P. N. Garcujev ohjanzi Kirovan raudted voinan lophusai. Voden 1944 heinkus raudten ohjanduz pördihe Petroskoihe.

Vodel 1945 hän tegihe Pohjoiž-Kavkazan raudten pämeheks. Kacmata jügedoihe aigoihe — äjad raudten sauvotsed oli muretud — jo vodel 1946 se tegi planan 104,4 %-le, hil'vedändas — 107,6 %-le. Voden 1949 semendkus Garcujevale anttihe II rangan raudtenühtenzoitusen general-pämehen arvnimi. Garcujev ohjanzi raudted 13 vot, neniš voziš raudte parembzui: se oli täuz' kohetud voinan aigaspäi, udištadihe kaik raudten službad, om loptud kaikiden raudten pälinijoiden elektrofikacii.

Vozil 1959—1964 ohjanzi Moldavijan raudted. Jäl'ges koume vot radoi Čehoslovakias azjtedajan kaiken kormvagonoiden parkan kävutandan mödhe. Konz matkrad lopihe, hän pördihe Kišin'ovaha i läksi pensijale.

Eli Kišin'ovas. Koli 23. tal'vkud vodel 1969. Om pandud maha Kišin'ovas Armenialaižel kaumištol.

Om pauklahjoitud Leninan ordenal, 1. stepenin Kodiman voinan ordenal, "Arvostusen znamal", medalil, kahtel "Arvostadud raudteradnik"-znamoil.

Homaičendad

Literatur

• Железнодорожники в годы Великой Отечественной войны. — Москва, 1985.
• Герои стальных магистралей. Кн. 1. — Москва, 2000.
• Герои труда военных лет 1941—1945. — Москва, 2001.
• Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов.. — Петрозаводск: ИД "ПетроПресс", 2007. — Т. 1: А — Й. — С. 241—400 с.. — ISBN 978-5-8430-0123-0.

Lähtked

• Павел Николаевич Гарцуев  (рус.). Дата обращения: 21 heinkud 2025.