Svetlana Pas'ukova

Kodvdud kirjutez

Svetlana Petrovna Pas'ukova
ven.: Светлана Петровна Пасюкова
Sündundpäiv	8. keväz'kud 1943(1943-03-08) (81 vot)
Sündundsija:	Mägi, Änižröun, Karjala, Sovetskii Sojuz
Rahvahuz'	Sovetskii Sojuz→Venäma
Professijad:	vepsläine aktivist
Tat	P’otr Iljič Pas’ukov
Mam	Maria Isihijevna Repolačova
Pauklahjad da premijad	Karjalan opendusen arvostadud radnik

Svetlana Petrovna Pas'ukova (8. keväz'kud 1943 Mägi-derüun, Änižröun, Karjalan Valdkund, Sovetskii Sojuz) om vepsläine, Vepsän kul'tursebran aktivine ühtnik, anglijan kelen opendai, metodist, kul’turradnik, sekretar', Karjalan rahvahaližen politikan komitetan päspecialist.

Biografii

Svetlana Petrovna om sündunu Suren voinan aigan vodel 1943 Mägel, läheli Šoutjärv’-posadad. Hän lopi Šoutjärven školan, jäl’ges Petroskoin pedagogižen institutan.

Mägel hän zavodi opetas školas, lopi ezmäižen klassan, i nece škol saubatihe. Toižehe klassaha Svetlana mäni jo Mecantaga-külän augotižškolha. Se seižui koumes kilometras kodiküläspäi, hän kävuskeli sinna üksnäze.

Svetlana muštab, kut kerdan kondi putui hänele vastha. Hän muga pöl’gästui, miše taci portfel’an dorogale da joksi kodihe. Tuli mamannoks da sanuin: ”Minä en maneškande enamba školha. Sigä oma kondjad. Minä lujas varaidan”. A mam sanui-ki vastha: ”Ei olend sigä nimittušt kondjad, sinei ozutihe, mäne školha da kaik!” Möhemba mam starinoiči Svetale, miše konz hän läksi školha, hän astui hilläšti tütren jäl’ghe, miše tütär en nägištanuiži händast, da voiki. Mam el’genzi, miše ku laps' varaidaškab keda-se, ei käveleškande siloi školha.

Koumandehe klassaha Sveta läksi jo Šoutjärven školha. Käveli sinna mugažo üksnäze kaikuččen päivän viž kilometrad jaugoil. Necen školan hän lopi-ki.

Školan voded

Svetlana lujas navedi opetas školas. Ezmäižiš klassoiš hänen opendajad oliba Ivan Vasiljevič Nikolajev, Ivan Jegorovič Filakov, Nadežda Mihailovna Repolačova. Vanhembiš klassoiš hänen opendajad oliba Aleksandr Dmitrijevič Kuznecov, Aleksandr Pavlovič Maksimov, Tatjana Andrejevna Karpova, Lidija Grigorjevna Kal’ova, Jevgenija Vasiljevna T’ulina, Natalija Aleksandrovna Ostrouhova, Zoja Ivanovna Baranova, L’udmila Ivanovna Majorova, Nikolai Zaharovič R’abkov, Iraida Ivanovna Aleksandrova. Nikolai Zaharovič R’abkov da Ivan Vasiljevič Nikolajev oliba eskai voinas.

Svetlana johtutab, miše lujas navedi himijan urokad, miše školan jäl’ghe osti erazvuiččid reaktivoid, toi kodihe i kodiš tegi vzrivoid, erazvuiččid kodvusid. Mam lujas varaiži, miše konz-ni heiden pert’ palaškandeb. Geografii-urokan aigan Sveta kaiken abuti opendajale Nikolai Zaharovič R’abkovale jagada klassoidme kartoid da globusoid. Lapsed muga navediba geografijan urokad da sen opendajad, miše öl sauptud sil’mil voižiba sanuda oikti, kus oma miččed mäged, järved da joged.

Kanz

Svetlanan kanzas oli viž last. Üks’ vel’l’ Anatolii koli lujas aigoiš. Sikš hän oli vanhemb laps’ kanzas. Sid' koli Alevtina-sizar. Vaiše Venera sizar da noremb vel’l’ Vladimir oma hengiš.

Svetlanan mamoi oli Maria Isihijevna Repolačova. Tat oli P’otr Iljič Pas’ukov. Mam oli vepsläine Kal’l’ansar’-posadaspäi, a tat – venänik. Hänen jured oliba Voronežan oblastišpäi, Pas’ukovka-küläspäi. Svetlana, konz läksi mehele, jäti tatan familijan.

Hänen vanhembad lujas äjan radoiba jäl’gmäižehe päivhasai. Lapsed lujas armastiba heid. Mam da tat oliba ozutesin lapsiden täht. Hö openziba radmaha kaikid. Kaik radoiba muga, miše nikonz em žal’l’oičenugoi ičtaze. Völ vanhembad oliba lujas toziavonaižed ristitud. Mugoižed-žo oliba heiden lapsed.

Svetlana muštab, kut noren neičukaižen navedi huzaita štarguil da hihtta suksil. A tat ei navedind štarguid. Hän tahtoi, miše tütär hihtaiži enamba suksil. Nügüd’ Svetlana Petrovna el’gendab, miše hänele tariž oli abunik-sebranik. Hän tatanke ühtes kävuskeliba mectamaha, saiba oravid. Muštab, kerdan hö kahtišti segoiba mecha. Kaik külä eci heid. Völ muštab, kut kerdan tat läksi viškale puhtastamha oružjan, miše jäl’ges lähtta mectamaha. Tütär mäni hänenke viškale. Konz tat vaiše libuti oružjan, se ambui. Pul’k mäni millimetras tütren korvaspäi. No pen' Sveta ei pöl’gastund, sikš ku ei varastand necidä. Hän muštab tatan sil’mäd. Hänel tukad-ki hahkištuiba. Hän sid’-žo katkaiži oružjan da sanui: ”Enamba nikonz en lähte mectamaha!”

Lapsen uništuz

Jo laps’aigaspäi Svetlana tahtoi äjan teta, lujas navedi lugeda. Vanhembad kaiken aigan kel’diba lugemaspäi. Muštab, kerdan libui päčile, miše niken ei nägiži sigä. Viriti lampan da zavodi lugeda. Lugi-lugi da uinzi. Lamp lanksi lavale, sütuti hurstin. Ozaks kaik ühtnägoi heraštuiba da sambutiba lämoin. Jäl’ghe necidä tat da mam sanuiba: “Svetlana, luge, kuverz’ vaiše tahtoid!”

Völ laps’aigaspäi hän lujas tahtoin abutada rahvahale. Baboi Matr’ona Aleksandrovna oli parahim ozutez. Hän üksnäze kazvati koume last. Baboi zavodi rata lehmän lüpsajan, a möhemba tegihe kolhozan predsedatel’aks. Hän kaiken abuti rahvahale.

Školas hän tahtoi tehtas geologaks. Lujas navedin kävelta lebumatkoihe, kerazi erazvuiččid kivid. Külähä lujas paksus tuleskeliba geologad, Sveta nägi, kut hö kaivaba, eciba midä-se. Kerdan tat pakiči üht geologad Dmitrijad pagišta tütrenke da sel’genzoitta, mitte nece professii om. Sid' universitetas saubatihe “Gornoe delo”-special’nost’. Sikš ei olend kus opetas geologaks.

Svetlana tahtoi päzuda opendamhas Moskvaha D. I. Mendelejevan himiko-tehnologičeskijaha korgedškolha. Sid’ tahtoi tehtas istorijan opendajaks. No miše päzuda opendamhas universitetha rahoita, pidi sada oigendusen školaspäi. Svetlana tuli Petroskoihe, andoi azjbumagad Karjalan Pedagogižehe institutha filologižele fakul’tetale.

Openduz institutas

Svetlana openzihe institutas nel’l’ vot. Openduzpraktik zavodihe lidnas školas nomer 4, sid’ jatksihe školas nomer 22. Nece oli parahim aig institutas. Jäl’ges tuli radmaha školha, openzi lapsid kut pagižmaha anglian kelel, mugažo tundištoiti heid verhiden maiden literaturanke, sanan etimologijanke. Kaik openikad teziba, miččed oma anglialaižed kirjutajad, runoilijad. Institutas hö saiba lujas hüvid da süvid tedoid. Opendajad institutas oliba Meimi Oskarovna Sevander, Maria Vasiljevna Kuusiniemi, Mildrid Karlovna Rossi, Ivan Ivanovič Savuškin.

Rad školas

Jäl'ghe institutad hän zavodi rata Karjalan edahaižen Rabočeostrovsk-küläs Kemin rajonas Vauktan meren randal. Kuz’ vot vedi Rabočeostrovskijan školas anglian kelen urokad videndespäi üks’toštkümnendehe klassahasai. Školas Svetlana tegi äi toižid-ki radoid: vaumičin lapsile erazvuččid ehtoid, koncertoid, konkursoid.

Kudes vodes päliči hänele anttihe eskai medalin hüväs rados. Školan openikad navediba händast i paksus zvoniba nügüd’-ki, oigendaba kaikile praznikoile počtkartaižid, kirjeižid, kaiken kitäba händast.

Rabočeostrovskijan školaspäi Svetlana läksi radole Kemin rajonan rahvahaližehe openduzerištoho. Tegihe metodistoiden ohjandajaks. Sid’ radoi toižen sekretarin Kemin raikomkomsomolas. Möhemba norišt valiči händast ühthe mel’he Kemin raikomkomsomolan ezmäižeks sekretarikš. Jäl’ges händast sirttihe radole raikompartijaha. Sigä hän radoi propogandan da agitacijan erišton ohjandajan.

17 vot seičeme kud da seičeme päiväd radoi da eli Kemin rajonas. Nece oli parahim aig hänen elos! Hän paksus sanub-ki, miše Kem’ om hänen toine kodima.

Rad kul'turas

Kerdan zvoni Gennadii Nikolajevič Lazarev, Rahvahaližiden deputatoiden Änižröunan nevondišton ispolkoman varapämez’ da sanui, miše pidab lähtta Kemišpäi da tulda radole kodimale Änižröunha.

Kul’tur oli hengedme Svetlanale. Hän läksi Kemišpäi. Oldes edahan kodimaspäi hän kaiken tusttui ičeze rahvast, maman kel’t, jured vediba kodimale. Tuldes udele radole, hän vajehti ezmäks Vepsän rahvahan horan pämehen. Kucui abuhu L’udmila Melentjevan, kudamb openzihe siloi konservatorijas. Hän tuli radmaha vepsän horha. Vepsän rahvahan hor udes eläbzui.

Koumes vodes päliči Svetlana Petrovna läksi neciš radospäi. Händast kuctihe radole Rahvahaližiden deputatoiden Änižröunan nevondišton ispolkoman päsekretarin sijale. Nece oli ani korged da tärged radsija sil aigal. Svetlana Petrovna tegihe toižeks meheks Änižröunan ispolkomas. Kut johtutab nügüd’, rad oli lujas jüged, no se oli mel’he hänele. Ved’ hän radoi ičeze rahvahan hüvüdeks.

Konz zavodihe perestroikan aig, Svetlana Pas’ukovad möst kuctihe udele radole. Hän ezmäks tegihe Karjalan ASSR Openduzministerstvan inspektoraks. A sid’ vodel 1992 zavodi rata Karjalan Rahvahaližen politikan komitetan päspecialistan. Sigäpäi hän läksi pensijale.

Rates komitetas hän löuzi ezmäižid vepsän da karjalan kelen openduzkirjoiden tegijoid. Hän abuti tehta vepsän da karjalan kelen kafedran Karjalan pedagogižes institutas, suomalaiž-ugrilaižen tedokundan Petroskoin üläopištos, suomalaiž-ugrilaižen školan da tošt. Svetlana Petrovnan abul äjad školiden pästnikad läksiba opendamhas Vengrijan, Estonijan da Venäman korgedškolihe. Hänen idejan mödhe Karjalas oli tehtud mugažo äi erazvuiččid konferencijoid, konkursid, kursid, seminaroid vepsän da karjalan kelen udessündutamižen täht.

Svetlana Petrovna ühtni radho, mitte oli omištadud Biblijan kändmižihe vepsän kel’he. Hän tuleskeli suimile, kus lugetihe kändmižid, abuti organizuida erazvuiččid praznikoid, konz oli paidud üks’ vai toine Biblijan kirj. Nügüd’-ki Svetlana Petrovna aktivižesti ühtneb Karjalan valdkundan radho. Hän om Vepsän kul’tursebran aktivist.

Vepsän kul'turan udessündutamine

Svetlana Petrovna tuli radmaha Karjalan Rahvahaližehe komitetaha vodel 1992 jügedan perestroikan aigan, zavodi udessündutada vepsän kel’t..

Nece rad oli melentartuine, tarbhaine. Abuhu tuliba Nina Zaiceva, Zinaida Strogalščikova, Tatjana Klejerova, Nina Jegorova, Polina L’ovkina, Rürik Lonin, Anna Kottina, El’vira Kottina, Valentina Husu, Ol'ga Mironova, Aleksandr Maksimov, Roza Maksimova i toižed. Ühtes hö vaumištiba azjbumagad Venäman Openduzministerstvan täht i pakičiba laskta opendamha lapsid školas vepsän kel’he. Školiš lasktihe vedämaha vepsän kelen urokoid 15 minutan aigpidusel.

Hö löuziba vepsän kelen opendajid, tegiba ezmäižid kursid Šoutjärv’-küläs, kuna kucuiba vepsläižid Karjalaspäi, Leningradan da Vologdan agjoišpäi.

Siloi Petroskoiš oli tehtud rahvahaližiden problemoiden openduzinstitutan filial, a sen ohjandajan oli Nina Zaiceva, kudamb radoi Karjalan tedoakademijas. Ühtes Nina Zaicevanke hö kirjutiba ezmäižen suomalaiž-ugrilaižen školan kehitoitusen da udištamižen programman. Nece programm tegihe parahimaks kaikel Venämal. Hö radoiba ühtes, puhuiba ühthe hil’he, ühtes holduiba vepsän rahvahan tulijas aigas. Siloi valdmehed da rahvaližed organizacijad oliba ühtes, abutiba toine toižele.

Vepsän kul’tursebr om tehnu lujas suren radon. Se abuti vepsän rahvahale el’geta, miše olda vepsläižen ei ole huiged, miše aig, konz kel’ttihe pagišta ičeze kelel, lopihe, tuli uz’ aigkeskust. Vepsän kul’tursebr, Karjalan rahvahaližen politikan komitet da Openduzministerstv siloi tegiba kaiken sen täht, miše nügüd’ vepsläižed voižiba pagišta ičeze kelel, tahtoiba kaita sidä da opeta lapsid pagižmaha vepsäks.

30 vodes hö kazvatiba uden vepsläižen intelligencijan. Vepsläine norišt pagižeb tämbei vepsän kelel, aktivižesti ühtneb Vepsän kul'tursebran radho, tegeb äjan vepsän kul’turan kaičendan täht.

”BOING 707”-avialainer

”BOING 707”-avialainer vodel 1978 ištuihe Karjalan male. Avialaineran matknikoiden keskes oliba ristitud Japoniaspäi, Južnaja Korejaspäi, Franciaspäi, Angliaspäi, Germaniaspäi, Taivan’aspäi. Heid oli enamba sadad mest. Svetlana Petrovnad kuctihe pagižmaha matknikoidenke anglian kelel.

Hänele zvoni öl ezmäine sekretar’ Mihail Nikolajevič Galahov i sanui, miše tarbiž tulda raikompartijaha. Oli läz koumed časud öd. Hän sanui vastha: ”Midä minä zavodin sigä tehta?” Hän sanui: ”Tö pagižeškanded anglian kelel, kändaškanded, sikš ku japonialaižed tuliba meidennoks adivoihe”.

Svetlana tuli raikompartijaha, nägišti sigä lujas äi rahvast. Tedišti, miše pidab rata ”BOING 707”-avialaineran matnikoidenke kaks’ päiväd.

Hän äjan starinoiči heile Karjalas, sanui, mitte Karjala om lujas čoma sija. Kaik matknikad lujas hätken kacuiba minuhu, jäl’ges küzuiba: ”Mikš tö muga hüvin tedat anglian kel’t? Mikš muga puhthas pagižed angliaks?” Svetlana vastsi, miše oliba hüväd opendajad, miše oli Londonas. Hö küzeliba äjan hänen kanzan polhe, küzeliba, konz heid oigetas kodihe. Svetlanale pidi tüništoitta heid. Hö lujas varaižiba, miše heid jättas tänna, ei usknugoi, miše konz-se tuleba kodihe. No konz televizoras ”VREM’A”-programmas sanutihe, miše heid pigai oigetas kodihe, hö muga ihastuiba, kaburziba Svetlanad.

Konz kaik sada matknikad mäni avtobusoihe, miše ajada aerodromale, hö sanuiba ühthe än’he: ”Miss Svetlana lähteb meidenke! Hän toi meile ozad!” Hän läksi heidenke aerodromale, i kaikutte matknik kingiti hänele kät. Üks’ lendimensatai lahjoiči eskai ”Šanel’”-hajuveden flakonan. Hän kaičeb necen flakonan kodiš.

Pauklahjad

Svetlana Petrovna Pas’ukoval om lujas äi kitändkirjeižid, pauklahjoid, medalid.

• 1997 - tegihe Karjalan opendusen arvostadud radnikaks.

• 2010 - semendkus sai ”90 vot Karjaln valdkundale”-muštznaman sures panendas Karjalan valdkundan kul’tur- , tedo- da ekonomikkehitoitusehe.

• 2017 - anttihe "Za vernost' Severu" - medalin.

• 2023 - anttihe «Arvostadud nastavnik» - eriznam.

Mändes pensijale, Svetlana Petrovna ei ištu kodiš. Hän aktivižesti ühtneb Vepsän kul’tursebran radho, äjan -lugeb, paksus kävub koncertoile, teatroihe i kut aigemba-ki kaiken naprib abutada ristituile.

Tarkendused

• Vepsän kul'tursebran aktivistale Svetlana Petrovnale anttihe «Arvostadud nastavnik»-eriznam gov.karelia.ru-saital. (veps.)
• Svetlana Pasykova. Karjalan radio. tv-karelia.ru-saital. (veps.)
• Uskond pohjoižele. rk.karelia.ru-saital. (veps.)

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.