Pohjoižamerik
Pohjoižamerik (actek.: Ixachitlān Mictlāmpa) om kontinent. Se da Suviamerik mülüdas Man kuivha Amerik-palaha. Sijadase pohjoižel i päivlaskmaižel mapoliškoil.
Ühthižed andmused
Pind lähižidenke saridenke — 24,2 millionad km². Eläjiden lugu — 565 mln (2013).
Kaik 23 valdkundad da 22 rippujad territorijad sijadasoiš Pohjoižamerikas, no niiden keskes vaiše koume oma sured: Kanad, AÜV i Meksik.
Nimitadas kontinentan eläjid da sündnuzid pohjoižamerikalaižikš.
Amerikanistik om disciplin, tedoidab AÜV:oiden (erasti Kanadan-ki) politikad, istorijad, geografijad, oiktusen da ižandusen sistemid, kundad da sen kul'turad.
Geografii
Pohjoižamerikan sariden pind om läz 3,9 mln km², kaikiš suremb niišpäi om Kanadan Arktine sarišt, Vest-Indii (Kariban sared, Bagaman sared da tž.), Aleutan sared. Järedad pol'sared: Labrador, Aläsk, Kalifornii, Florid, Jukatan.
Kontinentan päivnouzmaižed randad lainištab Meksikan laht da Beringan sal'm sijadase Päivnouzmaižen Azijan i Pohjoižamerikan keskes. Panaman röun Kolumbijanke lugetas röunaks Suviamerikanke.
Nened joged oma Pohjoižamerikan znamasižed: Missuri-ližajogenke, Makkenzi, Jukon, Ph. Lavrentijan jogi, Rio-Grande, Saskačevan, Arkanzas, Kolumbii, Kolorado i Ogajo. Järedad järved oma Üläjärv, Erinjärv, Guronjärv, Mičiganjärv i Ontarionjärv), Sur' Kondjanjärv, Sur' Orjanjärv, Sur' Solakaz järv, Vinnipeg da Atabask.
Kaikiš korktemb čokkoim om Denali-mägi (enzne Makkinli, 6194 m) AÜV:oiden Aläskas. Kaikiš alahamb čokkoim om Surman alangištos (−86 m) AÜV:oiden suvipäivlaskmas.
Klimat
Kaik klimatižed vöd oma kontinental päiči ekvatorialižes vönes.
Homaičendad
| Man kuivad palad da kontinentad | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
 |
Pohjoižamerik Vikiaitas |