Vepsän rahvahan hor
| Vepsän rahvahan hor | |
|---|---|
 | |
| Üleižed tedod | |
| Voded | 1936 — nügüdehesai |
| Ma | |
| Tegemižen sija | Šoutjärv, Karjalan Valdkund |
| Kel' | vepsän kel' |
| Ohjandai | Melentjeva L. L. |
| Официальная группа Вконтакте | |
Vepsän rahvahan hor (ven.: Вепсский народный хор[1]) - Venäman arvostadud rahvahan sädandkollektiv, mitte oli tehtud vodel 1936 Šoutjärves tetabal RSFSRan arvostadud taidehmehel Vasilii Kononoval[2]. Pajatab tradicionaližid vepsän rahvahan pajoid.
Istorii
Om tehtud vodel 1936 vanhas vepsläižes Šoutjärv-posadas tetabal Karjalan ASSRan rahvahaližel artistal, RSFSRan arvostadud taidehmehel Vasilii Kononoval[3].
Horan ohajndajan 30 vot oli Aleksandr Nikonov, Šoutjärv-posadan eläi. Hän tegi suren radon fol'kloran keradamižes, iče kirjuti pajoid. Erased niišpäi om kaitud horan repertuaras nügüd'-ki. Vodel 1978 horad vedaškanzi Venäman da Karjalan arvostadud kul'turradnik, Valdkundaližen ven.: "Душа России"-premijan laureat Lüdmila Melentjeva. Hän om horan ohjandai nügüd'-ki. Horan koncertmeisterad – Jelena Larina da Vladimir melentjev. Vodelpäi 2010 kollektiv radab Karjalan Rahvahaližes kul'turkeskuses[4].
Hor kaičeb da kehitoitab vähäluguižen igähižen vepsän rahvahan istorijad da kul'turad, sen pajoveroid, fol'klorad, karguid, rahvahaližid sädoid. Om tärged, miše horas kaiken aigan möneb polviden vajehtamine, vanhad l'hteba, nored tuleba. Äjad horan pajanikoil oma vepsläižed jured[5].
Vodel 1969 ven.: "Мелодия"-kompanijal oli pästtud eloho ezmäine plastink horan pajoidenke.
Vodel 1970 hor tegihe rahvahaližeks.
Vodel 1977 oli pästtud eloho toine plastink, miččen nimi oli "Vepsän rahvahan horan pajod".
Vodelpäi 1981 horas radaškanzi lapsiden studii, vodel 1985 se tegihe rahvahaližeks.
Kollektiv om äjiden suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden festivaliden da fol'klorkonkursoiden laureat Venämal, Norvegijas, Švecijas, Suomes, Pol'šas, Estonijas[6].
Horan repertuaras vepsän rahvahan pajoid, näritusid, lühüdoid pajoid, mugažo nügüd'aigaližid pajoid da karguid, miččed om tehtud tradicionaližiden modeliden pohjal[7]. Hor čomenzoitab enččid rahvahaližid pajoid da tegeb uzid, voumičeb ozutesid scenan täht. Hor udessündutab tradicionaližid vepslaižid pajoveroid muruidme, kaičeb vepsän rahvahan tradicijoid pajoiden kal't. Kollektiv äjan ajeli vepsläižihe külihe da kerazi pit'kid pajoid, miččid konz-se mahtoiba pajatada ezmäižed horan pajanikad[4].
Horan ohajandajad
- A.J. Fabrikova (1945−1946);
- A.J. Nikonov (1946−1975);
- S.N. Legkov (1975−1978);
- G.V. Turovskii (1975−1982);
- L.L. Melentjeva, Venäman da Karjalan arvostadud radnik, Valdkundaližen ven.: "Душа России"-premijan laureat (1982—nügüdehesai)[8].
Homaičendad
- ↑ Sotnikova Irina. Siš eläb rahvahan heng // Kodima. — Петрозаводск, 2011. — № 12.
- ↑ Filatova Maria. Jäti suren jäl'gen Karjalan kul'turaha // Kodima. — Петрозаводск, 2015. — № 2. — С. 4.
- ↑ Smolina Larisa. Vepsän pajohengen kaičijad // Verez tullei-al'manah. — Петрозаводск: Periodika, 2017. — № 2. — С. 97−103. — ISBN 978-5-88170-273-1.
- ↑ 1 2 Вепсский народный хор. Дата обращения: 23 redukud 2025.
- ↑ Вепсский народный хор. specialradio.ru (16 uhokud 2017). Дата обращения: 23 redukud 2025.
- ↑ Jegorova Al'ona. Vepsän rahvahan hor Moskvas // Kodima. — Петрозаводск, 2009. — № 7.
- ↑ Вепсский народный хор. Дата обращения: 23 redukud 2025.
- ↑ Ozatelem Jubilejanke! // Kodima. — Петрозаводск, 2012. — № 5.