Uksunjogi
| Uksunjogi Ülembaižes joksmuses Kuikkajogi | |
| фин. Uuksunjoki | |
 Sild Raikonkoskel | |
| Üleižed tedod | |
|---|---|
| Piduz' |
121 km |
| Bassein |
1080 km² |
| Vezijoksend | |
| Jogen sirdänd |
läz 2 м/км |
| Olendtaho | |
| Vezisistem |
Ladogan järv' → Neva-jogi → Baltian meri |
|
| |
| Ma |
Venäma |
| Valdkund | |
| Rajon |
Pitkärantan rajon |
| - | |
| Kod Valdkundaližes vezilugetišes | |
|
| |
| lugeda • diskussii • redaktiruida | |
Uksunjogi (enzne nimi Pitkärantan rajonoiš Ladogan järvehe.
Üleižed tedod
Jogen piduz' — 121 km, basseinan vezikeradusen pind — 1080 km²[3]. Jogen leveduz' — 10 - 50 metrad. Veziotandan mecan pala om 88 %, son pala 6 %, järven pala 5 %. Keskmäine sirdänd 1,43 m/km, keskmäine veden lanktusen modul' 12,4 l/(с×km²)[4].
Geografii da gidrologii
Joges päliči om: Matkasel'g — Suojärv' - raudte, Petroskoi - Sortavala - avtodorog da Jänisjärv' — Lodeinan Pöud - raudte.
Jogen augitišed oma 30 kilometras pohjoižehe, öbokha Raikonkoskespäi. Jogi zavodiše kuikkajärvespäi korktudel 177,2 m. Neciš sijas jogi nimitadas Kuikkajogi, alemba joksmusen mödhe se jokseb äjiš järviš päliči: Porajärves, Kierijärves, Teronvaran'järves, da vajehtab nimen Uksunjogeks. Jokstes päliči Haukilampiš da erasiš peniš nimetomiš järviš, se otab Haukioja-ližajogen huran randan, sid' jokseb päliči Uksunjärves, alemba otab völ Muannonjogen ližajogen huran randan.
Alemba joksmusen mödhe se jokseb päliči Värät'u-järves, Raikonkosken küläs da Sirkoin'järves, Salmen'järves, Uksunjärves. Uksunjärvehe lankteb hur Kaartojogen ližajogi[5][6]61°58′17″ с. ш. 31°36′20″ в. д.GЯO. Sid' jokseb Pahkapohjärves, Polvijärves, otab Uomasojan oiktan randan da Pensanjogen huran randan, Hako-ojas, Mustajoges, Hepo-ojas. Lankteb Ladogan järven Uksunlahden lahtehe Uuksu-küläs.
Päližajoged: Pensanjogi, Kaartojogi, Uomasoja-jogi. Uksunjogi jokseb eländrajonas, kus vastab vaiše kaks' küläd: Raikonkoski- da Uuksa-küläd.
Uksunjogi mugažo keradab Mustjärv'-, Valkiajärv'-, Sur'-Kotajärv'-, Hahkjärv'-, Sur'-Käppäjärv'-, Käsnäsen'järv'-, Louhijärv'- da Ressinlampi-järved ühthe.
Turistine znamoičend
Matknevondištoiš paksus oma värad tedod siš, miše vodhesai 1940 Uksunjogedme mäni sovetsko-suomalaine röun. Tozi sanuda, röun mäni päivlaskmanpoles[7]. No oiktal polel tozi oma vahvištoitusiden jäl'ged: makarad, dotad, provolka negloidenke[8].
Jogel oma kosked, tänna navediba tulda turistad. Jogen päkosked oma alembaiže joksmuses (Ruza slon (Lapa), Mel'nic, Kanjon, Hramina, GES). Hramina-koskel voib nägištada muretud gidroelektrostancijan jäl'ged. GES-koskel (Videnz' padun) mugažo oma gidrotehnižiden sauvotusiden jäl'ged, vaiše rindatades Hraminanke se ei ole melentartušt turistoile, sikš ku tägä om lujas äi stroimaterialan redud, sidä ei nägu, konz om lujas äi vet joges.
Jogi Р21-dorogal, voz' 1998
jogi Raikonkoski-küläs
Vezilugetišen tedod
Venäman Valdkundaližen vezilugetišen tedoiden mödhe se mülüb Baltian basseinan ümbrusehe, jogen kävutandpala — Ladogan järven basseinan veziobjektad ilman Volhov, Svir' da S'as'-jogita, jogen alabassein — Neva-jogi da Ladogan järven basseinan joged (ilman Svirin da Volhovan-alabasseinata, basseinoiden venälaine pala). Mülüb Neva-jogen basseinaha (kuna mülüba бассейны рек Ladogan järviden jogiden basseinad)[3].
Geotedosisteman tedoiden mödhe Venäman territorijan vezikävutandpala, mitte om tehtud Veziresursoiden federaližel agenstval[3].
Kacu mugažo
Homaičendad
- ↑ Ресурсы поверхностных вод СССР: Гидрологическая изученность. Т. 2. Карелия и Северо-Запад / под ред. Е. Н. Таракановой. — Л.: Гидрометеоиздат, 1965. — 700 с.
- ↑ Ресурсы поверхностных вод СССР: Гидрологическая изученность. Т. 2. Карелия и Северо-Запад / под ред. Е. Н. Таракановой. — Л.: Гидрометеоиздат, 1965. — 700 с.
- ↑ рус.] / textual.ru // Государственный водный реестр : [арх. 15 октября 2013] / Минприроды России. — 2009. — 29 марта.
- ↑ Karjala: tedokirj: 3. tom / pätoimitai А. F. Titov. Т. 3: Р — Я. — Petroskoi: Painuz «PetroPress», 2011. L. 195—384 l.: kuvad, kart. ISBN 978-5-8430-0127-8 (t. 3)
- ↑ Läz kaikiš venälaižiš kartaižiš kartografoiden vigoiden taguiči ližajogen nimi Uksunjogi — Kaartojogi — om kuti üks' Uksunjogi. Suomalaižiš kartaižiš om todesine nimi. Nügüd' Jandeks-kartaižiš nece viga om heittud.
- ↑ р. Kaartojoki suomalaižiš edel voinad tehtud topografižiš kartaižiš vozil 1939, 1940 da 1942. Дата обращения: 6 kül'mkud 2019. Архивировано 9 kül'mkud 2019 года.
- ↑ Kacu. kartaine röunanke. www.aroundspb.ru. Дата обращения: 11 vilukud 2019. Архивировано 4 keväz'kud 2016 года. mitte om vodel 1939.
- ↑ Kacu А. Gribakinan da N. Kirsanovan kirjutez «Sovetsko-suomalaine voin: azjtegoiden mänend». www.aroundspb.ru. Дата обращения: 11 vilukud 2019. Архивировано 16 sulakud 2019 года.: «suomalaižil oli nel'l'rivine vahv röun Uksunjogespäi Jänisjärvehesai»
Tarkendused
- Uksunjogi. explorekarelia.ru. Дата обращения: 11 vilukud 2019.
- Foto da video ajamižes Uksunjogedme semendkus vodel 2012. vesloiparus.ru. Дата обращения: 11 vilukud 2019.
Ladogan järven basseinan veziobjektad ilman Volhov-, Svir'- da S'as'-jogita | |
|---|---|
| |
