Uksunjogi

Uksunjogi
Ülembaižes joksmuses Kuikkajogi
Uksunjogi; Ülembaižes joksmuses Kuikkajogi
	фин. Uuksunjoki
	Sild Raikonkoskel
Üleižed tedod
Piduz'	121 km
Bassein	1080 km²
Vezijoksend
Jogen augotiž	Kuikka järv'
• Korktuz'	177,2 м
• Geografižed koordinatad	62°07′59″ с. ш. 31°18′32″ в. д.GЯO
Jogensu	Ladogan järv'
• Olendtaho	Uksunlaht Uuksu-külänno
• Korktuz'	5,1 м
• Geografižed koordinatad	61°29′16″ с. ш. 31°36′10″ в. д.GЯO
Jogen sirdänd	läz 2 м/км
Olendtaho
Vezisistem	Ladogan järv' → Neva-jogi → Baltian meri
Ma	Venäma;
Valdkund	Karjalan Valdkund
Rajon	Suojärven rajon, Pitkärantan rajon
	исток устье
	Mediafailad RUWIKI-tedoiš

Uksunjogi (enzne nimi suom.: Uuksunjoki), ülähäižes joksmuses Kuikkajogi — jogi Venämal, jokseb Suojärven da Pitkärantan rajonoiš Karjalas, lankteb Ladogan järvehe.

Üleižed tedod

Jogen piduz' — 121 km, basseinan vezikeradusen pind — 1080 km²^[1]. Jogen leveduz' — 10 - 50 metrad. Veziotandan mecan pala om 88 %, son pala 6 %, järven pala 5 %. Keskmäine sirdänd 1,43 m/km, keskmäine veden lanktusen modul' 12,4 l/(с×km²)^[2].

Geografii da gidrologii

Joges päliči om: Matkasel'g — Suojärv' - raudte, Petroskoi - Sortavala - avtodorog da Jänisjärv' — Lodeinan Pöud - raudte.

Jogen augitišed oma 30 kilometras pohjoižehe, öbokha Raikonkoskespäi. Jogi zavodiše kuikkajärvespäi korktudel 177,2 m. Neciš sijas jogi nimitadas Kuikkajogi, alemba joksmusen mödhe se jokseb äjiš järviš päliči: Porajärves, Kierijärves, Teronvaran'järves, da vajehtab nimen Uksunjogeks. Jokstes päliči Haukilampiš da erasiš peniš nimetomiš järviš, se otab Haukioja-ližajogen huran randan, sid' jokseb päliči Uksunjärves, alemba otab völ Muannonjogen ližajogen huran randan.

Alemba joksmusen mödhe se jokseb päliči Värät'u-järves, Raikonkosken küläs da Sirkoin'järves, Salmen'järves, Uksunjärves. Uksunjärvehe lankteb hur Kaartojogen ližajogi^[3]^[4]61°58′17″ с. ш. 31°36′20″ в. д.^GЯO. Sid' jokseb Pahkapohjärves, Polvijärves, otab Uomasojan oiktan randan da Pensanjogen huran randan, Hako-ojas, Mustajoges, Hepo-ojas. Lankteb Ladogan järven Uksunlahden lahtehe Uuksu-küläs.

Päližajoged: Pensanjogi, Kaartojogi, Mustjogi, Uomasoja-jogi. Uksunjogi jokseb eländrajonas, kus vastab vaiše kaks' küläd: Raikonkoski- da Uuksa-küläd.

Uksunjogi mugažo keradab Mustjärv'-, Valkiajärv'-, Sur'-Kotajärv'-, Hahkjärv'-, Sur'-Käppäjärv'-, Käsnäsen'järv'-, Louhijärv'- da Ressinlampi-järved ühthe.

Turistine znamoičend

Matknevondištoiš paksus oma värad tedod siš, miše vodhesai 1940 Uksunjogedme mäni sovetsko-suomalaine röun. Tozi sanuda, röun mäni päivlaskmanpoles^[5]. No oiktal polel tozi oma vahvištoitusiden jäl'ged: makarad, dotad, provolka negloidenke^[6].

Jogel oma kosked, tänna navediba tulda turistad. Jogen päkosked oma alembaiže joksmuses (Ruza slon (Lapa), Mel'nic, Kanjon, Hramina, GES). Hramina-koskel voib nägištada muretud gidroelektrostancijan jäl'ged. GES-koskel (Videnz' padun) mugažo oma gidrotehnižiden sauvotusiden jäl'ged, vaiše rindatades Hraminanke se ei ole melentartušt turistoile, sikš ku tägä om lujas äi stroimaterialan redud, sidä ei nägu, konz om lujas äi vet joges.

Jogi Р21-dorogal, voz' 1998
jogi Raikonkoski-küläs

Vezilugetišen tedod

Venäman Valdkundaližen vezilugetišen tedoiden mödhe se mülüb Baltian basseinan ümbrusehe, jogen kävutandpala — Ladogan järven basseinan veziobjektad ilman Volhov, Svir' da S'as'-jogita, jogen alabassein — Neva-jogi da Ladogan järven basseinan joged (ilman Svirin da Volhovan-alabasseinata, basseinoiden venälaine pala). Mülüb Neva-jogen basseinaha (kuna mülüba бассейны рек Änižen da Ladogan järviden jogiden basseinad)^[1].

Geotedosisteman tedoiden mödhe Venäman territorijan vezikävutandpala, mitte om tehtud Veziresursoiden federaližel agenstval^[1].

Kacu mugažo

Homaičendad

↑ ¹ ² ³ Uksun-jogi (Uuksun-jogi, Kuikka-jogi, Uksun) : [рус.] / textual.ru // Государственный водный реестр : [арх. 15 октября 2013] / Министерство природных ресурсов и экологии Российской Федерации. — 2009. — 29 марта.
↑ Karjala: tedokirj: 3. tom / pätoimitai А. F. Titov. Т. 3: Р — Я. — Petroskoi: Painuz «PetroPress», 2011. L. 195—384 l.: kuvad, kart. ISBN 978-5-8430-0127-8 (t. 3)
↑ Läz kaikiš venälaižiš kartaižiš kartografoiden vigoiden taguiči ližajogen nimi Uksunjogi — Kaartojogi — om kuti üks' Uksunjogi. Suomalaižiš kartaižiš om todesine nimi. Nügüd' Jandeks-kartaižiš nece viga om heittud.
↑ р. Kaartojoki suomalaižiš edel voinad tehtud topografižiš kartaižiš vozil 1939, 1940 da 1942 (неопр.). Дата обращения: 6 kül'mkud 2019. Архивировано 9 kül'mkud 2019 года.
↑ Kacu. kartaine röunanke (рус.). www.aroundspb.ru. Дата обращения: 11 vilukud 2019. Архивировано 4 keväz'kud 2016 года. mitte om vodel 1939.
↑ Kacu А. Gribakinan da N. Kirsanovan kirjutez «Sovetsko-suomalaine voin: azjtegoiden mänend» (рус.). www.aroundspb.ru. Дата обращения: 11 vilukud 2019. Архивировано 16 sulakud 2019 года.: «suomalaižil oli nel'l'rivine vahv röun Uksunjogespäi Jänisjärvehesai»

Tarkendused

Uksunjogi (рус.). explorekarelia.ru. Дата обращения: 11 vilukud 2019.
Foto da video ajamižes Uksunjogedme semendkus vodel 2012 (рус.). vesloiparus.ru. Дата обращения: 11 vilukud 2019.

[ГВР-1] ¹ ² ³ Uksun-jogi (Uuksun-jogi, Kuikka-jogi, Uksun) : [рус.] / textual.ru // Государственный водный реестр : [арх. 15 октября 2013] / Министерство природных ресурсов и экологии Российской Федерации. — 2009. — 29 марта.

[2] Karjala: tedokirj: 3. tom / pätoimitai А. F. Titov. Т. 3: Р — Я. — Petroskoi: Painuz «PetroPress», 2011. L. 195—384 l.: kuvad, kart. ISBN 978-5-8430-0127-8 (t. 3)

[3] Läz kaikiš venälaižiš kartaižiš kartografoiden vigoiden taguiči ližajogen nimi Uksunjogi — Kaartojogi — om kuti üks' Uksunjogi. Suomalaižiš kartaižiš om todesine nimi. Nügüd' Jandeks-kartaižiš nece viga om heittud.

[4] р. Kaartojoki suomalaižiš edel voinad tehtud topografižiš kartaižiš vozil 1939, 1940 da 1942 (неопр.). Дата обращения: 6 kül'mkud 2019. Архивировано 9 kül'mkud 2019 года.

[5] Kacu. kartaine röunanke (рус.). www.aroundspb.ru. Дата обращения: 11 vilukud 2019. Архивировано 4 keväz'kud 2016 года. mitte om vodel 1939.

[6] Kacu А. Gribakinan da N. Kirsanovan kirjutez «Sovetsko-suomalaine voin: azjtegoiden mänend» (рус.). www.aroundspb.ru. Дата обращения: 11 vilukud 2019. Архивировано 16 sulakud 2019 года.: «suomalaižil oli nel'l'rivine vahv röun Uksunjogespäi Jänisjärvehesai»

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]