Sampo-mägi

"Sampo-mägi"-etnopark
"Sampo-mägi"-etnopark
Ühthižed tedod
Tip	vodes ümbri
Om tehtud	2023
	gora-sampo.ru
Sijaduz
	62°02′20″ с. ш. 34°05′48″ в. д.GЯO
Ma	Venäma;
Region	Karjala
	gora-sampo.ru

"Sampo-mägi"-etnopark (ven.: Этнопарк «Гора Сампо») — etnopark Karjalan Änižröunas Sampo-mägel. Om sätud vodel 2023.

Nimi

Etnopark om ühtennimižel Sampo-mägel, mitte sai nimen vozil 1960 jäl'ges ohjandajan Aleksandr Ptuškon sovetskijan-suomalaižen "Sampo"-fil'man (ven.) (vep. kuvatandad (1959). Se om kuvatud karjalaiž-suomalaižen Kalevala-eposan mödhe, kus Sampo om noidasine mel'nic, miččen tegi eposan heng sep Ilmarinen, mel'nic tob ozad, hüväd elod da bohatust.

Sädandan istorii

Park om tehtud rahvahaližen "Turizm da adivoičetusen industrii"-projektan (ven.) (vep. aigan. Idejan avtor om Končezeron eläi Iskrina Jerofejeva, "Teiden Karjala"-turistkompanijan pämez'^[1]^[2]. Oleg Jermolajev, kudamb siloi oli Karjalan ekonomižen kehitoitusen ministran, muga sanui etnoparkan tegemižes:

Edel "Sampo-mägi"-etnoparkan tegendad pidi tehta äi radoid: möndkidad man kortoman mödhe, kus om mägi, elektrovägen vedändan radod, kortomijan ühtnend da vägestand konkursas, miše sada rahatugen turizman kehitoitusen täht, kortomijan personaližiden rahoiden panend. Satuseks tuli hüvä objekt, čoma sija ühtel Karjalan popul'arižembišpäi tundištoituzmatkoišpäi^[1].

Tedod

Mägen korktuz', kus om etnopark, om 40 metrad, sen igä om 12000 vot, se ozutihe jäžoman sulatandan abul. Mägelpäi avaidase čoma londuzkuva Končezero-järvehe i mecoihe^[3].

Miše libuta mägele, om tehtud levedad pordhaižed kaičpuidenke da aidoidenke. Mägipäl om kacundtandreh. Kaiken matkan piduden aigan om pandud laučad, čibud, tedostendad, Kalevala-eposan henged i Sampo-mel'nic. Hengiden avtorad oma taidehpirdai Ilja Jeršov i projektan ohjandai, sauvoi, sep Nikolai Vesnin^[2].

Etnoparkan sijal om norpark, saamelaine čum pažaganke, a metallhimopus — Ilmatarin pus — voib sidoda lentaižen i toivotada midä-ni. Kaikutte adiv sab lentaižen, konz ostab biletan.

Mägialandusel om biletkass, muštlahjoiden möndsija, kafe, tualet.

Etnopark tundištoitab ristituid mägen istorijanke, Kalevala-eposan s'užetanke da sen hengidenke: Väinämöiženke, Ilmariženke, Lemminkaiženke, Louhi-noidakanke i toižidenke^[4].

Kävund

Kacta parkad vob ičeleze osttes tulendbiletan. Vällenduzkategorijad voiba ostta biletan advnenduzmaksus. Maksuta tulda voib lapsed 6-igähasai, ristitud, kel om registracii Änižröunas, armotomad lapsed, lapsed-invalidad i 1. gruppan invalidad (satajanke), Suren Kodiman voinan da vointegoiden veteranad da ühtnikad.

Parkas vedetas personaližid da joukekskursijoid, om voimuz otta kortmaha saamelaižen čuman pažaganke azjtegoiden vedändan täht da pakita interaktivižen "Kuldaine Sampo"-ekskursijan.

Etnopark radab joga päivän, radčasud kezal da tal'vel voiba erineda.

Keza-aigas 2023 parkas oli läz 50 tuhad mest^[1]^[4].

Olendsija

Etnopark sijadase 37 kilometras Karjalan Petroskoi-pälidnaspäi. Sadas parkahasai voib kundaližajamil vai personaližel mašinal.

Melentartuižed faktad

Neniš tahoiš oli kuvatud Stanislav Rostockijan ven.: А зори здесь тихие-fil'man erased palad kirjutajan Boris Vasiljevan ühtennimižen povestin mödhe^[5].