Oluden keitäjan päiv
| Oluden keitäjan päiv | |
|---|---|
 | |
| Tip | Professionaline |
| Om tehtud | 2003 |
| Praznuitas | kaikuččen voden |
| Päiv | kezakun toine sobat |
| Om sidotud | oluden keitämiženke |
Oluden keitäjan päiv (ven.: День пивова́ра) — jogavozne praznik, mitte om kezakun toižel sobatal Venämal.
Praznikan päidei — tehta venälaižen tradicijan keittä olut, leta oluden keitäjan professijad korktemba, mugažo kehitoitta oluden jomižen kul'turad Venämal.
Praznikas
Istorii
Oluden keitäjan päiv oli tehtud 23. vilukud vodel 2003 Piteriš Venälaižiden oluden keitäjiden ühtištusen Nevondišton pätandal[1]. Nece kommercimatoi organizacii ühtenzoitab olutkeitäjiden da humalatomiden tavaroiden tegijoid. Ühtištusehe mülüba erazvuiččed pened da sured oludentegijad.
Venämal Oluden keitäjan päiv praznuitas kaikuččen voden kezakun toižel sobatal. Nece praznik om vahvištoitud oficialižesti da ei praznuitas valdkundaližel tazol, no kacmata sihe se om popul'arine ičeze professionaližes mirus[2].
Tradicijad
Venälaižiden olutkeitäjiden professionaline praznik om völ lujas nor', no iče keitäjad aktivižesti radaba sen täht, miše tehta ičeze radod popul'arižembaks. Necil päiväl zavodad, miččed pästaba olut, avaidaba ičeze verajad adivoile, tegeba ekskursijoid, konferencijoid, seminaroid, festivalid oluden teman mödhe, mugažo konkursoid da toižid akcijoid[3].
Radsijoil pauklahjoitas parahimad oluden keitäjad, tehtas kul'tur-, ilo- da sportazjtegod. Pämehed ozateleba radnikoid, pauklahjoičeba heid, lahjoičeba lahjoid. Kanman praznikad tehtas konferencijad, prezentacijad, ekskursijad, kus lendaba problemoid[4].
Praznikan pädeviz om "Olud ei to ristitule pahut, vezi tob pahut"[3].
Professijan tetabad mehed
Nikolai Sinebr’uhov oli olutkeitajan-kupcan, kudamb radoi XIX voz’sadal. Hän tegi ičeze Sinebr’uhoff-zavodan Suomes, no sijaližed eläjad ei voinugoi änestada necidä nimed, sikš olut tegihe tetabaks Koff-nimel.
Ivan Durdin oli prost venälaine maorj, kudamb mugažo eli XIX voz’sadal. Oldes maorjan hän sai ičeze ižandaspäi laskendan lähtta Moskvaha ecmaha radod, löuzi sen Moskvan olutkeitajiden sebran laukas. Koumes vodes napernad radod Durdin kerazi rahoid, miše ostta valdad ičeleze, da i kaikele hänen kanzale. Hän zavodi rata prostan möjan, jäl’ges tegihe Piterin olutzavodan ohjandajaks, a sen jäl’ghe i zavodan ižandaks. Poles voz’kümnes hän tegi ičeze oluden imperijan. Car’ Aleksandr II korktas arvosteli «humalahižen Durdinalpäi».
Ivan Durdin-noremb oli Ivan Durdinan vunukan da jatksi dedan tradicijoid. Hän levenzoiti kanzaližen imperijan da tegi olutkeitändan Bogemia-zavodan Ribinskas. Völ tegi ičeze oluden sortan — Kaul’bahskoje.
Istoriližed toziazjad
- Amuižes Vavilonas hubid oluden keitäjid, kudambad keitiba hubad olut, uppotihe oludehe.
- Amuižes Jegiptas olud oli lujas popul'arine jomine, sen abul tehtihe erazvuiččed ritualad eskai tervhuden alovehes. Jegiptalaižed keitiba magedad da karktad olut, da andoiba žertvaks Jumaloile.
- Keskaigaižes Jevropas oluden keitändan kehitoituses pärol' oli monatiril. Monahad eksperimentiruiba ingredientoidenke da metodoidenke, miše paremboita oluden magud da kaičendaigad ližatihe humal. Monartirižed olutkeitändsijad tegihe oluden tegendan keskusikš da äjad niišpäi radaba tähäsai.
- Udes Svetas, ezmäi kaiked kolonialižes Amerikas, olut tegihe täkrktaks jomižeks sikš, miše oli röunotadud päzund puhthan vedennoks. Oluden keitänd pigai kehitoitihe da ezmäižed amerikan olutkeitändsijad tuliba eloho vozil 1600.
- Jekaterinan II parahim oluden sort oli vägev must el', mitte möhemba tegihe tetabaks kut Imperatorskii staut. Anglialaižed olutkeitäjad zavodiškanziba keitta necidä oluden sortad tavaranvendan täht Venämale, miše se pidiži pit'kad matkad da jügedad olod. nece oluden sort pigai sai popul'arnostin venälaižiden bohatristituiden keskes da tegihe korktan statusan simvolaks.
Homaičendad
- ↑ Bot'akova О.А. Oluden keitäjan päiv. Venäman etnografine muzei. Дата обращения: 22 semendkud 2024.
- ↑ Kezakus praznuitas Oluden keitäjan päiv: konz i kut zavodihe tehta olut Venämal. LIFE (10 kezakud 2023). Дата обращения: 22 semendkud 2024.
- ↑ 1 2 Oluden keitäjan päiv. «Avaruden mir». Дата обращения: 22 semendkud 2024.
- ↑ Lena Jefremova. Oluden keitäjan päiv vodel 2024 Venämal: praznikan istorii da tradicijad. Komsomol'skaja pravda. Дата обращения: 22 semendkud 2024.