Oloncan valdkundaline londuzkaičuztaho
| Oloncan valdkundaline londuzkaičuztaho | |
|---|---|
 | |
| Pätedod | |
| Pind | 27000 ga |
| Sündundpäiv | 20. uhokud 1986 |
| Olendsija | |
| Ma | |
| Region | Karjala |
| Rajon | Oloncan rajon |
Oloncan valdkundaline londuzkaičuztaho (ven.: Олонецкий государственный природный заказник) — valdkundaline londuzkaičuztaho federaližen znamoičendanke Karjalan Oloncan rajonas (Venäma)[1].
Kaičuztaho oli sätud 20. uhokud vodel 1986. Sen pind om 270 km². Kaičuztaho om Ladogan järven randal, se röunatab Karjalan da Piterin agjan röunanke. Mugažo röunatab Ala-Süvärin kaičuztahonke, niiden sijal om ühthižed kaitud tahod, miččiden pind om 605 km² Süvärin lahten vezisomaid. Vodelpäi 1979 radab Venäman tedoakademijan Karjalan tedokeskusen ornitologine "Majačino"-keskuz, kus oppidas linduid.
Kaičuztahon päživatad, miččid pidab kaita, oma: vaugedhändaine or'ol, skopa Ladogan nerp. Toižiden keskes oma hirb', majag, kurg, mecoi, tedr.
Kaičuztahos om kel'tüd mecata, vedäda turizmad, čapta puid, kerata marjoid da babukoid (sijaližile eläjile lasktas)[2].
Istorii
Oloncan valdkundaline londuzkaičuztaho federaližen znamoičendanke, miččen pind om 27 tuhad ga, om sätud RSFSRan ministroiden nevondišton Mectuzelomišton päohjanduzkundan da kaičuztahoiden käskön № 68 mödhe voden 1986 uhokun 20. päiväspäi taričusiden mödhe, miččid kirjutiba KASSRan ministroiden nevondišton käskös № 417 voden 1985 kül'mkun 12. päiväspäi, mugoižes kaičuztahos tegemižes. Kaičuztaho oli sätud, sen täht suretihe pind, ende necil sijal oli "Obžanskii"-mectuzkaičuztaho, mitte oli sätud KASSRan ministroiden nevondišton käskön № Ш-509 mödhe voden 1976 tal'vkun 9. päiväspäi pindal 13 410 ga 10 vodeks.
Venäman valdmehišton käskön № 2055-р mödhe Voden 2008 tal'vkun 31. päiväspäi Oloncan živattedonkaičuztaho oli anttud Venäman londusen varoiden da ekologijan ministerstvan ohjandusele i sen status vajehtihe "londuseližeks"[1].
Tegendad
Käskön № 276 mödhe, mitte oli vahvištoittud Venäman londusen ministerstval voden 2009 sügüz'kun 1. päiväspäi, kaičuztahon pätegend om kaita i udessündutada arvokahid harvinaižid kadojid živatoid da niiden elontahoid, a mugažo kazvištod da živatoiden sirdändteid, oppida londust da tehta ekologižid tarkištelendoid da tedotelendoid.
Oloncan kaičuztaho varjoičeb valkundališt Ala-Süvärin londuzkaičuztahod, miččehe ühtenzoitase pohjoižespäi i mitte tarkišteleb sidä. Oloncan kaičuztaho varjoičeb zakaznikad, pidäb azjtegoid, miččed om oigetud kazvmusiden da živatoiden erazvuiččiden biologižiden roduiden kaičendaha.
Tedod
Kaičuztaho nece om jažoman sulatud vezišpäi tehnu järvtazangišt Oloncan alangištol,sen korktemb sija meren pindan päl om 26 metrad. Sija om nor', päzui vedespäi Ladogan järven jäl'gmäižen regressijan jäl'ghe läz 2 tuhad vot tagaze. Morenan pind om om pestud läz olijoiden jäžomiden vezil i om kaičenus kut sur'kividen nemed, miččed jagaba leterandoid, i madalad sel'gäd da mäged sijan süvüdes, erased niišpäi oliba penin sarin Ladogan järven jäl'gmäižen transgressijan aigan. Randsijoil reljefan pohjas oma endevanhad valad (20-hesai), miččed omapidust' järven randad.
Notkid sijoid vai soid om äi Karjalas, nad zaimiba 50 %. Oloncan kaičuztahon sijal om kaks' son londuzmuštpacast regionaližen znamoičendanke — "Päivnouzman-Segežan so" i "So Ropaki". Soiden ližaks oma Segežskoje-järv, miččen pind om 10 km² (sen pohjoižpala; suvipala mülüb Ala-Süvärin kaičuztahoze), Obžanka-jogi, mitte jokseb Segežskoje-järvespäi, sen ind om 26 km, niišpäi 16 km jogi jokseb kaičuztahodme, mugažo om äi ojaižid, miččiden piduz' om vähemb 10 km, i melioraciirovid. Vezimelioracijan aigan erasiš sijoiš ojiden da Obžanka-jogen kanal üli- i keskjoksmuses oli oigetadud. Pindvoded oma pol'gumusižed (om mujutadud muzaval mujul guminan muiktusil da ful'vomuiktusil). Kaičuztahoze mugažo mülüb Ladogan järven pala levedusel 1 km[1].
Reljef
Kaičuztaho sijadase ropakohkasel reljefal, mitte ozaižihe jažoman sulatud vezišpäi. Randsijal reljefan pohjas oma endevanhad randvalad — letesel'gäd, miččed oma pidust' järven randad. Valoiden keskes läz randad oma sod, miččil kazvaba rogo da sabel'nik. Pidust' randoid om lado, necil sijoil suvipalas (Gabanovo-küläspäi) kazvab rogo, a pohjoižpalas oma lete- da kivirandad. Randan leveduz' joga voden vajehtase järven veden pindaspäi[3].
Gidrologii da gidrografii
Kaičuztahon vezivaroiden keskes oma Ladogan järv, Segežskoje-järv, Obžanka-jogi da melioraciivezištod. Ladogan järven randan piduz' om 116,5 km, sen vedentahon üleine pind — 1,65 tuhad ga. Segežskoje-järven pind om 1600 tuhad ga, kaičeztahon röuniš — 612,5 tuhad ga. Obžanka-jogi (piduz' 25 km) ühtenzoitab nenid vezištoid, zavodib joksta Segežskoje-järvespäi i putub Ladogan järvehe[3].
Man südäimuz
Man pohjas om savi, suglink da kvarcaspäi, pöudšpatoišpäi da sl'udaspäi tehtud ma. Maiden sanktuz' om 20-40 metrad. Alemba voib vastata turbazsomad 0,5-2 metrad. Pohjveded oma süvüdel 0,5–2 metrad. Man strukturas enamba om muiktoid maid[3].
Flora i fauna
Kaičuzsijas kazvaba mugoižed pud:jalam, lehmuz, must lep, vahtar'. Mugažo voib vastata mugoižid puid: koivud, habad, hahkad lepäd. Imetaiživatadoiden keskes oma: kondi, händikaz, il'bez, majag, jenotan vuitte koir, reboi, jäniš, näd, pormoi, amerikaline hähk, hirb', mecsiga i toižed. Linduiden keskes oma: mecoi, tedr, kr'akv, gurbič, jumalanboranaine[4].
Kazvišt
Kaičuztahos kazvišt om vajehtanus mecan čapandan, soiden da toižiden nolakфhiden tahoiden kuvandan taguiči. XVI—XVIII voz'sadoil sigä oli Gabanovan pühäkodi. Toižen Mail'man voinan jäl'ghe sigä ozutihe mecančapajiden Vasiljevan Bor-elontaho, mitte saubatihe vodel 1974, konz lopihe čapta mecad. Lopmatoi mecčapand oli sihesai, kuni ei olend vanvištoittud kaičuztaho. Vezimelioracii zavodihe läz 100 vot tagaze, vozil 1960—1980 läz kaik koskmatomad sod oli kuivatud. Nügüdläižes aigas necil sijal kazvab nor' mec, melioraciihaudod täutase mal, mudal, kazvmusil, neciš azjas äjan abutaba majaged.
Kaiken kaičuztahos om löutud kazvmusiden 444 rodud, niiden keskes 369 (83,1 %) aborigeništ i 75 adventivišt rodud (16,9 %). Kaičuztahos löutud harvinaižiden roduiden lugetiž ei ole bohat, no erigoitte. Vaiše sigä Karjalas kazvab Jovibarba globifera. Völ üks' melentartuine kazvmuz om Festuca sabulosa, sidä harvoin voib vastata randletekukhil. Ladogan järven sur'kividen randoil kahtes sijas om homaitud Viola stagnina. Völ üks' rod Hypopitys monotropa, se kazvab pedajištos, om homaitud vaiše ütes sijas. Oenanthe aquatica om mugažo harvinaine kazvmuz[1].
Homaičendad
- ↑ 1 2 3 4 Государственный природный заказник федерального значения «Олонецкий». n-svirsky.ru. Дата обращения: 19 vilukud 2026.
- ↑ Государственный природный заказник "Олонецкий". ticrk.ru. Дата обращения: 19 vilukud 2026.
- ↑ 1 2 3 Олонецкий, государственный природный заказник. mnr.gov.ru. Дата обращения: 19 vilukud 2026.
- ↑ Зоологический заказник «Олонецкий». Дата обращения: 19 vilukud 2026.
Literatur
- Т. Ю. Хохлова, В. К. Антипин, П. Н. Токарев. Особо охраняемые территории Карелии. — Петрозаводск, 2000.
- гл. ред. А. Ф. Титов. Карелия: энциклопедия: в 3 т.. — Петрозаводск: ИД «ПетроПресс», 2007. — С. 358—400. — ISBN 978-5-8430-0123-0.