Karjalankagluz

Рувики-späi
Karjalankagluz
фин. Karjalankannas
Kagluz
Karjalankagluz om Baltian meren Suomen lahten da Ladogan järven kesktaho (om ozutadud vihandal mujul)
Karjalankagluz om Baltian meren Suomen lahten da Ladogan järven kesktaho (om ozutadud vihandal mujul)
60°30′ с. ш. 29°54′ в. д.GЯO
Ma
RegionadPiterin agj, Piter, Karjala
Ленинградская область
Красная точка
Karjalankagluz
Логотип РУВИКИ.Медиа Mediafailad RUWIKI-tedoiš

Karjalankagluz (ven.: Каре́льский переше́ек, suom.: Karjalankannas, Карьяланканнас) om man pala Suomen lahten da Ladogan järven keskes. Longibokas Karjalankaglusen maröun om Neva-jogi, а öbokas om jono Zaščitnaja Karaspäi (Viborgan lahten pala) Pekonlahti lähtehesai, mitte om Ladogan järven päivlaskman sija.

Geografijan mödhe, nece taho om 61°21’ da 59°46’ pohjoižen levedust da 27°42’ da 31°08’ päivnouzman pidust. Pohjoiželpäi suvipolehe kaglusen piduz' om 150—180 km, päivlaskmalpäi paivnouzmpolehe 55—110 km.

Karjalankaglusen kaikid korktemb sija om Kivis'urja-mägi[1], sen korktuz' om 203,7 m meren pindan päl[2][3] (voz'sadan XX augotišen tedoiden mödhe — 206 m[4], voinan edeližiden suomalaižiden topografoiden tedoiden mödhe — 205 m[5], Suren sovetskijan tedokirjan tedoiden mödhe — 201 m[6]), sijadase lähen Novožilovo-küläd, Kamennaja gora-tahos[7].

Administrativno taho jagase Piterin (Kurortan, Promorskan, Viborgan, Kalininskan, Krasnogvardeiskan da Nevskijan (oiged rand) rajonad) da Piterin agjan (Viborgan rajonoiden enambišt da Priozerskan ühtes Vsevoložskii rajonanke), da völ pikaraižen Karjalan ehtbokan palan (Lahdenpohjan rajonan Hiitolas) keskes.

Karjalankaglusen londuz

Reljef

Karjalankagluz sijadase Baltian makovandusen da Päivnouzm-Jevropan tazandišton keskes, miččiden maröun om Primorsk — Priozersk linijan mödhe. Sen tagut kaglusen geologine sauvotuz da londuzkuvad oma erilaižed. Karjalankaglusen pohjoižpoles man päle oma lähtnuded endevanhad kal'l'on rodud: granit, gneis, diabaz, kristalližed slancad.

Vuoksa-järv

Sid' lujas hüvin om kuvatud jäžoman jäl'ged. Silitadud kal'l'oil vastasoiš pit'käd pirdaižed da vagod, miččiden mödhe voib tedištada, miččehe pol'he sirdihe jäžom. Jäžoman aigkeskustan polhe Karjalankagluz voib johtudada mägiroduiden murendusil — lämoimägil, miččed oma kaiken rajonan tahodme. Lujas äi lämoimägid om Karjalankaglusen pohjoižel da keskmäižel paloil.

Karjalankaglusen enambišt om kukkazsel'ged, miččed vedasoiš öbokaspäi longobakan pol'he da oma jagadud jäžoman tazangištoil, miččiš tobjimalaz oma järved. Vastasoiš kehkeroiden sel'geiden joukud, miččid nimitadas kamoikš, da reljefan oigetud formad — ozad. Kukhad, miččed sünduiba jäl'ghe jäžomad, om tehtud pohjraban roduišpäi, miččed kerazihe endevanhoiden jäžoman järviden pohjal; sel'gil om fl'uviogl'ancialine sündund — material kerazihe jogiden vezijoksmudes, miččed joksiba jäžomas.

Sokolinoje-järv Viborgan rajonas

Gidrografii

Karjalankaglusen kukhakaz reljef, kristallroduiden mankaivatused läheline sijadusel manpidannoks, süviden karoiden sur' lugumär da tahon ülämäran kastutand abutiba äjiden järviden tegemižele. Karjalankaglusen tahol om läz 700 järved ühthižen vezipindanke 710 km². Karjalankaglusen järved mülüdas kahthe vezibasseinaha — Ladogan järven da Suomen lahten basseinoihe. Ladogan järvehe lankteb kaikid suremb kaglusen Vuoksa-jogi. Sen sistemas oma i kaikid surembad regionan järved, da völ äi surid da keksmäižid järvid. Joged, miččed jokstas Suomen lahtehe, oma pened, da järviden pind mugažo om penemb Vuoksan järviden sisteman pindad. Karjalankaglusel om äi järvid, miččed sünduiba jäžoman jäl'ghe. Kaidad, oiktad järved, tobjimalaz om oigetud äbokan polespäi longibokan polhe, sijadasoiš haugoitesiš da murendusiš, miččed oliba völ edel jäžoman aigad. Jäžom sirdändan aigan tegi süvembikš nenid haugoitesid, sidä aigal siliti niiden röunid da pohjad. Nenil järvil tobjimalaz oma korktad randad da sured süvendused. Sarid ei ole. Sulanuden jäžoman röunas, kus oliba januded letken, čurukiven, čurun, sur'kuluden kividen kogod kuti pit'käd morenijad kukhad, sünduiba äjiden lahtoidenke, karoidenke da saridenke ei süväd järved. Kukhiden keskes sijadasoiš järved, miččed sünduiba jän sur'kuluiš paloišpäi, miččed jäiba jäžoman lähtendan jäl'ghe. Järved oma kehkeran vai ovalan forman vuiččed, korktoiden randoidenke, tobjimalaz ned oma süväd.

Burnaja-jogi — Vuoksa-jogen oiged hijam

Järviden pohjas om muda. Ei süviš järviš mudad paksumba oma turbazsündundad. Järviden randad enamba oma letkesižed, harvemba čurunke da kividenke. Karjalankaglusen mapind paksumba om supesčanijad, keskpodzolistijad da podzolisto-sokahad, sen täht om järviden veden pen' mineralizacii. Järviden vedes om raudan ühtenzoitused, nece om znamasine järviden veden pird. Erasiš Karjalankaglusen järviden pohjas om raud da rudan tegemine. Sikš ku kaglusel om äi soid, ka järviden vedel om sur' gumifikacii. Organik mujutab järven veden bur-pakuižeks. Ku järviden vezi ei tule soišpäi, ka vezi järviš tegese sinivauvhaks vai erašti vihandaks.

Flora da fauna

Karjalankaglusen tahon enambišt om kattud mecal. Kaglusen öbokan da päivlaskman poliš kazvab kuz', päivnouzman da keskrajonoiš kazvab pedai.

Pedaimec om Karjalankaglusen tipine mec

Paksus voib vastata henlehtezpuiden roduid, mugomid kut koiv ven.: берёза бородавчатая, берёза пушистая, hahk lep' (harvemba must lep'), hab, miččed kazdas kavagpuiden mecoiš vai tehtas toižen kerdan kaznuded mecas, harvemba ezmäižen, ozutesikš, must lep' märgoiš sijoiš; Suomen lahten randoil da erasiš toižiš rajonoiš mecoiden joukus harvoin voib nägištada levedlehtesižid puid — vahtar', lehmuz, dub, da völ levedlehtesišt penzhišt — orešnik (leščina). Völ harvemba voib vastata jalamad da jasenid. Karjalankaglusen mecad oma bohatad erazvuiččil živatoiden roduil. Mecoiš eläba kondjad, reboid, il'behed, horid, jänišad, oravad, a kekspalas — händikahad. Jäl'gmäižil voz'kümnil vastasoiš mecsigad, niiden lugumär kazvab vodespäi vodhe. Mecoiš elädas püd, tedrid, a lähen soid — mecoid, kulikad, sorzad da hanhed. Järviš eläb enamba 50 kalarodud, enamba om Ladogan järven basseinan järviden kalaroduiden äjüz', vähemba — Suomen lahten. Järviš eläba ahven, särg, haug, jorš da lahn. Erasiš Karjalankaglusen järviš vastasoiš: madeh, ukleja, jaz', krasnop'orka, karas'; lujas harvoin — sig, harjus, räpus, pel'ad'. Pidab homaita, ku järv om sur', ka i kalan äjuz' om suremb.

Ekologii

Karjalankaglusen todesine londuz nügüd'aigal om vajehtadud ristitun emägoičendradol, no ku rindatada mecoiden da matahoiden pindoid, ka region om kävutoitud välläs. Mecoiden pind om i nügüd' 60 %. Matahoiden enambišt sijadase järviden randoil, mil redustab järvid. Völ suren pahan painastusen ekologijale tob kottedžiden sauvond järviden da jogiden randoil; sur' turistoiden lugumär, kudambad jättas tonnad sorud ičeze jäl'ghe; ei ole man valdkundaližen meckaičendandad. No Karjalankaglusel om 35 eriži kaitud londuztahod (ven.) (vep.:[8]

  • Sel'govan landšaftan eriži kaitud londuztaho
    • Kaičuztaho "Karjalan mec"
    • Londusen muštpacaz "Anisiman järved"
    • Londusen muštpacaz "Jastrebinoje-järv"
    • Kaičuztaho "Kuznečnije"
    • Kaičuztaho "Vuoksa-järv"
    • Kaičuztaho "Prigraničnii"
    • Kaičuztaho "Viborgan"
    • Londusen muštpacaz "Gustoi-sar'"
    • Londusen muštpacaz "M'ull'usaari"
  • Privuoksinskan alangišton eriži kaitud londuztaho
    • Kaičuztaho "Nizovskoje so"
    • Kaičuztaho "Rakovijad järved"
    • Londusen muštpacaz "Krasnoje-järv"
    • Kaičuztaho "V'ar'am'ansel'k'a-sel'g"
  • Keskmäižen ülendusen eriži kaitud londuztaho
    • Kaičuztaho "Smorodinka-jogen tazangišt"
    • Kaičuztaho "Orehovskii"
    • Kaičuztaho "Lindulovan rošča"
    • Kaičuztaho "Järven so"
    • Kaičuztaho "Termolovan"
    • Londusen muštpacaz "Puhtolova mägi"
    • Kaičuztaho "Lamminsuo"
    • Londusen muštpacaz "Habištar'"
  • Primorskan alandišton eriži kaitud londuztaho
    • Kaičuztaho "Ber'ozovije ostrova"
    • Londusen muštpacaz "Velička-jogi"
    • Londusen muštpacaz "Primorskan rand"
    • Kaičuztaho "Gladiševskii"
    • Londusen muštpacaz "Komarovskii rand"
    • Kaičuztaho "Sestrinskii Razliv"
    • Kaičuztaho "Plavni Lisjeva Nosa"
    • Kaičuztaho "Levašovan mec"
    • Kaičuztaho "Juntolovskii"
    • Londusen muštpacaz "Ol'ginskijad valuni"
  • Ehtbokan Priladožjan eriži kaitud londuztaho
    • Kaičuztaho "Morje"
    • Kaičuztaho "Kokorevskii"
  • Prinevskan alangišton eriži kaitud londuztaho
    • Kaičuztaho "Prinevskii"
    • Londusen muštpacaz "Koltušin korktused"

Istorii

Venäman voinad Švecianke voz'sadoil IX—XV

Aigaližes Keskvoz'sadal Karjalankaglusen mal eliba karjalaižed (korela), a regionan keskuz oli Korela (nügüd' Priozersk-lidn). Päivlaskmal karjalaižiden röunotiba suomaližiden häme- (em') da suomi-heimoidenke[9].

Voz'sadaks IX oli kaks' valdkundad — Endevanh Venä da Švecii. Niiden keskes oliba suomalaižiden heimoiden mad. Suomi (ven.) (vep. da häme (ven.) (vep. hilläšti sirdihe Švecijan valdan alle, a karjalaižed — Novgorodan valdan alle.

Voz'sadoil XII—XIII Švecii zavodi krestovijad matkad päivnouzman polhe, miše levenzoita katalikuskondad da vahvištoitta valdad Karjalas. Vodel 1156 Švecian kunigaz Erik IX oti valdha suomi-heimon. Vastha Novgorodan eläjad vodel 1187 tehtihe matkan švecian Sigtunan päle. Molembiš polešpäi oliba tacindad da voibištelend möndteiš.

Novgorod mugažo vahvištoiti ičeze painastust. Vodel 1227 kn'az' Jaroslav Vsevolodovič sädi karjalaižiden valatusen, a vozil 1277—1278 kn'az' Dmitrii Aleksandrovič lopuks oti Korelan man Novgorodan valdan alle.

Vodel 1293 kouman švedoiden matkan aigan maršal Torgil's Knutsson tegi Viborg-lidnoitusen. Švedalaižed tahtoiba otta i Korjala-lidnoitust, no novgorodalaižed pigai ottihe lidnoitusen.

Vodel 1300 švedalaižed sauvoiba Landskrona-lidnoitusen Ohta-jogensus, no jo vodel 1301 novgorodalaižed sidä anastiba da murenziba.

Pit'kaigaine voibištelend lopihe Orehovan kožmusel vodel 1323 — ezmäižel oficialižel azjbumagal Novgorodan da Švecijan keskes. Oli märitud maröun, mitte jagoi Karjalan mad kahten valdkundoiden keskes. Sidä aigan Novgorod kaiči valdan Nevan da Karjalankaglusen päivnouzman palan päl.

No kacmata sihe, miše oli tehtud kožmuz, ridad jatksihe. Maröunad kaiken aigan oliba tacindan, vargastandan da murendusen al. Voz'sadalpäi XIV voz'sadahasai XVI Venän da Švecian keskes ei ühtn kerdad zavodihe voinad da oliba mänetadud paginad kesknezoi. Ridoiden süikš paksumba tegihe maröunan maradnikoiden tegod, kudambad tehtihe tacindad da živatoiden vargastandad toine toiželpäi. Nece tühjenzoiti Karjalad, toi näl'gad da tartuiläžundoid[10].

Livonskan voin (1558—1583)

Vodel 1558 Pohjoiž-Jevropas zavodihe 25-vozne voin, miččes Švescii vojui Danian, Pol'šan da Venäman vasthapäi ižandoičendas Baltikal. Vodeks 1579 Venäma kerazi Karjalankaglusen suvipolel suren voiskon, mitte ezmäi kaiked toi mokičusid švedalaižen Karjalan märöunan küliden eläjile; taho möst oli täuzin gollištadud. Vodel 1580 voinas tegihe sur' vajehtuz.Šcecian voiskiden päohjandajaks tegihe Francijan sündui Pontus Delagardi, kudamb sirdi lähemba maröunad ičeze pävoiskväged, miše anastada venälašt Karjalad da Ingermanlandijad. Miše matk Venämale oliži satusekaz da voisk artillerijanke sirdihe pigemba, ročilaižed sauvoiba uded ted päzumatomiden soiden päliči, miččed jätiba ičeze jäl'ged rahvahaližes toponimikas "Pontusan sildad da rovad"-nimel. Üks' mugomiš sildoišpäi kaičihe son samlon al enččes Korpiküläs. Someriko-ojal (nece oja jokseb pohjoižpolel nügüd'aigaižes Leninskoje-pos'olkaspäi) oliba löutud kivisildan jändused. Kuokkala-stancijaspäi pohjoižpolhe (nügüd' Repino) pen' sohut oli nimitadud Pontusan nimel, sikš ku sen päliči gatin mödhe vedettihe puškad toižen maröunan palale (Ibid., s. 14). Toksovo-rajonas üks' ülendusespäi nimitihe Pontusova-mägi, a longibok polhe Tossovan ülendusišpäi soiš mugažo jäiba Pontusovan gatid[11]. Redukus vodel 1580 ročilaižed ottihe Korela-lidnoitusen da ižandoičiba sigä 17 vot. Ročilaižed voiskad lujas kovas koletiba röunan ortodoksižne uskondan eläjid, kudambiden päpala oliba karjalaižed, sen tagut tuli ezmäine karjalaižiden jouksirdänd päivnouzman polhe.

Pontusan matkoiden jäl'ghe aktivižid voinazjtegoid Venäman polespäi ei olend, da vodel 1583 vihanikoiden keskes oli tehtud Pl'usskan kožmuz (ven.) (vep.. No nenihe oloihe ei mel'dünd Venäma, sikš pigai zavodihe voin, miččen lopus Venäma udes vahvišti Karjalankaglusen vanhan Orehoveckan pol'manröunad da pördutada kadotadud mad. Vodel 1595 oli allekirjutadud T'avzinskan mir, mitte märiči, miše Retusaari-sar' (Kotlin) jagase kahthe palaha Venäman da Švecian keskes[12]. No i T'avzinskan mirun kožmusen (ven.) (vep. aig oli lühüd.

Venä-ročilaižed voinad voz'sadal XVII

Pol'šan intervencii käski Vasilii Šuiskijale tehta kožmusen Švecianke, miččen mödhe sile oli toivotadud Korela-lidnoituz ühtes ujezdanke. Voden 1609 Viborgan kožmusen mödhe uz' märöun Švecian da Venäman keskes mäni Korelan ujezdan maröunadme, ani sen liijan mödhe, miččen mödhe kaks' voz'sadad jäl'ghe vahvištoitihe maröun Piterin gubernijan da Suren Suomen kn'ažestvan keskes. Sidä aigal nece rivi oli S'ostri-jogensuspäi sen ülätahoihesai da alahaks Saja-jogedme (nügüd' Volčja-jogi), no sidä jäl'ghe maröun kändihe päivnouzman polhe ülähäks Tungelmanjogedme (nügüd' Smorodinka-jogi), da korktan sel'gän päliči mäni Koskijärvi-järvennoks (nügüd' Sur' Borkovskoja-järv), edemba Koskitsanjogedme (Kožica) da Viisjogedme (nügüd' Vjun-jogi), а sidä jäl'ghe Lumisuo-son (nügüd' Neodolimoje-so) päliči läksi Ladogan järven randale.

Voin jatksihe. Ročilaine voisk, mirun kožmusen mödhe, sirdihe abutamha Venämale. 12. keväz'kud vodel 1610 vojevodan Mihail Vasiljevič Skopina-Šuiskan voiskad ühtes Jakob Delagardi voiskanke tuliba Moskvaha. No pigai vägestajiden oza vajehtihe, ročilaižed zavodiba sirttas ičeze valdkundan maröuniden polhe, Nevan randoil Ohta-jogensus hö azotihe, sigä völ voz'sadan XVI lopus seižui ričilaine N'uenskans-šanec, mitte konz-se oli voinvaran varažom.

2. keväz'kud vodel 1611 jäl'ghe kuz' kud anastust Korela-lidnoitusen venälaine garnizon kapitulirui. Sidä jäl'ghe aittihe Novgorodan, gol'l'astadud interventoil valdkundas zavodihe partizanoiden voin Mininan da Požarskijan ohjandusel, tal'veks vodel 1617 Stolbovo-küläs ročilaižidenke oli allekirjutadud jüged mir.

Stolbovan mirun (ven.) (vep. mödhe Venäma kadoti ei vaiše kaiken Karjalankaglusen tahon, no i ehtbokan mad Luga-jogehesai. Ottid Venämal enččen Vodskan p'atinan suvi palan ročilaižed nimitadihe Ingermanlandijaks vai Ingrijaks. Ročilaižed, kudambad ei tenugoi sijaližid kelid, ližaziba tundmatoman heile Inkerinmaa-sanaha ročilaižen "land"-sana — ven.: земля. Lopuks tuli sur' "Ingermanland"-sana, miččes sana ma toštase kaks' kerdad — suomen da ročin variantoiš. Konz neche sanaha ližazihe venälaine "ven.: uя"-kändlop, ka eloho tuli suomalaiž-roči-venälaine Ingermanlandii-sana vai lühüdašti — Ingrii[13]. Ingrijan päivlaskmaine maröun mäni Narva-jogedme, päivnouzman — Lava-jogedme, suven — Luga-jogedme, a pohjoižpolespäi Ingrii lopihe Sestra-jogel. Sesrta-jogen taga zavodihe ročilaine Karjala. Muga, necel aigalpäi Karjalankagluz jägoihe kahthe palaha — karjalan da ingermanlandijan.

Vodel 1656 Venäma tedoti voinan Švecian vasthapäi da sirdi voiskan Keksgol'man polhe. Hot' Nienšanc oli ottud da gol'l'astadud, Keksgol'man (Korela) da Noteburgan (Orehovec) anastuz ei olend ozakaz, da venälaižed sirdihe tagaze. Necen ozatoman voinmatkan jäl'ghe zavodihe aktivižed vointacindad ortodoksižiden karjalaižiden ročilaižen valdmehišton vasthapäi, sen tagut äjad Keksgol'man lenan da Ingrijan küläd möst oliba polttud, a sen eläjad pageniba Venämale.

Voz'sadal XVII ročilaine imperii lopuks tegihe voinvaldkundaks surenke armijanke, miččen ei voind pidäda harvoinelätadud metropolii. Mugomale valdkundale tariž oli ühtneda uzihe vointoroihe, miččiden aigan armii söttihe verhiden maiden vargastandan abul. No kožmuzaigal sur' armii gol'l'asti ičeze valdkundan ekonomikad[14]. Voz'sadan XVIII augotišeks Švecias oli lujas jügedad ekonomikan olod völ pit'kän satusekatoman aigan tagut, mitte toi kovan näl'gan külihe da miččen tagut erašti koliba küläd kogonalaze. Enamba kaiked nece azjtego oli Päivnouzm-Suomes da Karjalas. Olod oliba mugomad jügedad, miše koje-kus oliba näl'gan buntad. Ročilaine voisk heiti rahvahanlibundan, da sen ohjandai Kurkijogen maradnik Lauri Kilappa oli surmitadud Keksgol'mas. Se-žo oza oli hänen üks'meližel[15].

Pohjoine voin

Uz' voin Švecijan vasthapäi, miččen zavodi venälaine car' P'otr I 19. elokud vodel 1700, tegihe ei vaiše Venäman vägestuseks lähtendas Baltian merennoks, no i voibištelendaks Suren valdkundan sijas Pohjoiž-Jevropas. P'otran ei suriden voiskiden ezmäižed iškendad oliba vodel 1701 Karjalankaglusen eläjiden polhe. Ričilaine Noteburg-lidn (enzne Orešek) oli ottud redukus vodel 1702, а semendkus vodel 1703 venälaižed voiskad ottihe völ ühten ročilaižen Nienšanc-lidnan. Völ pandihe Petropavlovskan lidnoitusen alandusid Janissarel (Jänišoiden sar').

Sidä voden aigaližel kevädel sur' venälaine voinjouk tegi tacindan ročilaižiden Rautun (nügüd' Sosnovo) da Sakkolan (nügüd' Gromovo)tagamale. Lipola-külänno oli vointora ročilaižiden dragunoiden da venälaižen voinjoukun, miččen enambišt oliba tatarialaižed lučnikad, kudambad sirdihe suksil[16]. Völ kovemb P'otran voiskiden tacind oli kezal vodel 1703.

Sügüzel vodel 1706 sur' venälaine voisk, mitte lugumär oli läz 18 tuhad mest mäni päliči Sestra-joged da töndui Viborgan polhe. Viborgan garnizonan lugumär oli enamba 1000 mest, anastuz jatksihe vaiše 4 päiväd, sidä jäl'ghe ambund kerdalaz lopihe, da venälaižed voiskväged läksiba tagaze. Voib olda, nece oli sikš, ku sidä aigal Švecii allekirjuti mirun Pol'šanke, da Karl XII voi tactas Venämale toižes polespäi. Sidä paiči, sügüz'radun aigan armijan varatand tegihe jüged, a mavoiskiden azjtegod laivišton abuta oliba vägetomad.

Toine matk Viborgale oli keväz'kus vodel 1710, konz venälaižed voiskad F. M. Apraskinan ohjandusel tehtihe jämatkan Kotlin-sarelpäi Viborg-lindan seinihesai. Kut vaiše läksi jä, sinna ujui venälaine flot, mitte toi sured, vägevad orudijad, miččiden abul anastajad ambuiba lidnoitusen seinid 400 metraspäi. Kacmata sihe, miše kaikihe tacindoihe ročilaine garnizon andoi vastusen, lidnan kaičijan väged lopihe da 13. kezakud lidnoitusen ohjanduzkund kapitulirui. P'otran I toiv antta valdan lidnoitusen garnizonale ei olend tehtud, kaik lidnoitusen kaičijad ühtes kanzoidenke oliba ottud plenha da vedud Venämale[17].

Jäl'ghe sidä, kut oli ottud Viborg-lidn, venälaižed voiskad generalan R. V. Br'usan ohjandusel anastiba völ ühten ričilaižen lidnan — Keksgol'm (Korela). 8. sügüz'kud vodel 1710 Keksgol'man garnizon kapitulirui. Nügüd' venälaižele voiskale avaižihe te Suomen kekspaloihe.

Paiči sidä, miše Viborgan da Keksgol'man tahod oliba anastadud P'otran voiskil voz'sadan XVIII toižen voz'kümenikan augotišes, — voin jatksihe. Semendkus vodel 1713 venälaine laivišt pästi desantan Gel'singforsanno (Suomi), kus ročilaine armii andoi ičeze tahodused. Abo (Turku-lidn) ročilaižed mugažo jätiba. Vodel 1714 kaik Suomen ma oli anastadud venälaižil voiskil. Möhemba voiskad sirdihe Švecian male. Ročilaižed allekirjutiba mirun kožmusen Venämanke vaiše siloi, konz P'otran voiskad jo ladiba anastada Stokgol'm-lidnad.

Venälaižed voiskad, miččed seižuiba Suomes, oliba okkupacionižen armijan oloiš, sikš sijaližed eläjad alištuiba udele valdmehištole. Ezitadud küzud da sätud uded järgendused ei olnugoi mel'he enččile Švesian rahvahanikoile. Lopuks, zavodihe partizanoiden voin, mitte toi venälaižile garnizonoile surid kadotusid. Sijaližen rahvahan vastha, kudambad peitiba partizanoid, oliba kävutadud ustavzoitandad i nece azj tegi valdkundan sijaližed olod völ jügedambikš.

Vodel 1721 Pohjoine voin lopihe Nidštadskan kožmusel (ven.) (vep.. Uz' Venäman maröun Karjalankaglusel oli vahvištoitud Viborgaspäi öbokan poles. Se ei olend pit'kha — kaiken 22 vot.

Edel, mülütadud Pohjoižen voinan jäl'ghe Venäman imperijaha, Viborgan provincijas kävutadihe vanhid ročilaižid zakonoid, eskai ročilaižel kelel oli oficialine status, da enzne administrativno-pühäkodine jagaduz volostile da prihodoile oli vajehtamatoi. Äjad volostid vai volostiden palad oliba anttud venälaižile vel'možile lahjaks.

Venä-Ročilaižed voinad voz'sadal XVIII — voz'sadan XIX augotišes

Francian tugedusel Švecii tedoti voinad Venäman vasthapäi keväz'kus vodel 1741, se ladi antta aznoičendan da pördutada tagaze Karjalankaglusen Viborganke. Nece voin pigai lopihe Švecian iškendal da miččen lopus Suomi toižen kerdan putui venäman voiskiden okkupacijaha[18]. Lopuks vodel 1743 kožmusen jäl'ghe, mitte oli allekirjutadud Abo-lidnas, uz' Aboskan maröun mäni K'umijogedme. Muga Venäma völ sirdi ičeze maröunan Suomen polhe. Voin vozil 1741—1743 nimitase Suomes "Pikku-viha", mi venän kelel znamoičeb ven.: "Малое лихолетье" (vai ven.: "Малое зло"), da ozutab, miše nece oli lühüd aig, ku rindatada sidä edeližen voinanke.

Švecian uz' voimuz' sada kadotadud mad oli voziden 1788—1790 voin, miččen zavodi Venäman vasthapäi Gustav III. Molembad voinan voinpoled, kut ročilaine, muga i venälaine, neciš voinas saiba surid kadotusid, no manröunad jäiba vajehtamatomikš. No voinan jügedusiden tagut ročilaižen armijas zavodihe peitkožmused käskiikundan vastha. Oficeroiden pala, kudambiden keskes oli äi Suomen sündujid, el'genziba, miše agjatomad voinad Venämanke todas rahvahale vaiše murendust, vargastandad, vägivaldad da gol'l'astandad, sikš hö kärauzihe pakičusenke Jekaterina II-nnoks, miččes oli taričend loptä voinan da erigoitta Suomed Šveciaspäi. Sihe taričendaha oli anttud koukeroitud vastuz. Pigei An'jal'sovii peitkožmuz oli avaitud, tegijad t'urmatud da ustavzoitud, paiči niid, ken ehti pageta Venämale[19].

Mail'man politikan olod lujas painastiba venä-ročilaižen edeližile kožmusile. Vodel 1805 Švecii ühtni Koumandehe koalicijaha, mitte ezini Napoleonan vasthapäi. Napoleon, miše erigoita Angliad kontinentaližen saubatusen abul sojuznikoišpäi, miččes lugus oli i Švecii, allekirjuti venälaižen imperatoranke kožmusen Til'zitas vodel 1807[20]. Voib sanuda, miše Suomi Venäman täht oli kuti manitez, miččen Napoleon tariči Aleksandr I.

Voin, mitte zavodihe vodel 1808, ezmäižen vointoran aigaspäi ei tond ližad ročilaižile. Venälaine voisk kebnas anasti kaiken Suvi-Suomen, Alandskan sared da Gotland. Sidä jäl'ghe voitorata kapitulirui Sveaborg-lidnoituz. Vodeks 1809 täuz' Suomi möst oli Venäman voiskiden okkupacijas. Edeližed voitegod mäniba ročilaižel polel. Sidä aigan okkupiruidud Suomes zavodi kazda rahvahaline vastustuz. Suomen partizanoiden-kivekesoiden joukud loihe venälaižihe regijonoihe, keskustiba armijan paloiden varatandale. Venälaine voisk oli Suomes sures varus. Irdpolitižed olod mugažo tegihe jügedoikš. Aleksandr I väges tegi suomen küzundan kožmust. Keväz'kus vodel 1809 venälaine imperator kerazi suiman Borgo-lidnas, miččel allekirjutiba "Sur' hartii"-azjbumagan. Venälaine imperator garantirui valdkundale sen zakonkogomusen da religijan avaidust, sidä jäl'ghe kaik Suomen socialižed joukud hökkähtuiba mända Surele Suomen kn'az'ale[21].

Aleksandr I ministran M. M. Speranskovan sanoiden mödhe, Suomi tegihe ei venälaižen valdkundan agjaks, no erilaižeks valdkundaks Venäman valdan al[22]. Venäman da Suomen valdkundoiktuden kožmusiden pohjas oli personaline unii, mitte ei olend ühtenarvoine: Suomen ohjanduz oli ičeze zakonoiden mödhe, a ei venälaižiden mödhe[23].

17. sügüz'kud vodel 1809 Švecii allekirjuti kožmusen Venämanke Fridrihsgamnas (Hamina). Valdkundaline maröun Suren Suomen kn'ažestvan da Venäman imperijan keskes siloi oli Kümeni-jogedme (suom. Kümijoki), a Švecian da Venäman keskes maröun oli vahvištoitud Botnižen lahten mödhe. Sidä aigan Alandskan sarišt, miččel eliba vaiše ročilaižed, mülüi Surehe Kn'ažestvaha. Päliči koumet vot Venäman Imperijan manröun sirdihe Sestra-jogennoks sikš, ku Viborgan gubernii anttihe Suren Kn'ažestvan joukuhu. Muga, Karjalankagluz imperatoran Aleksandr I käskon mödhe möst mülüi Suomehe, mitte kaiči enččen valdkundoiktuden sauvondad, mittušt tugezi rahvahaz. Necidä sauvondad se kaiči ročilaižes kunigahudespäi, kut i politikoiktuded, miččed sille oliba anttud völ vodel 1362[24]. Suren kn'ažestvan titulan Suomi sai voz'sadan XVI lopus Švecian kunigahan Juhan III käskon mödhe, kudamb tegihe Sureks Suomen kn'az'aks, da lendi ičeze arvostelust Ivan Groznijan korktudehesai, а sidä aigan kitti suomalaižid voinsatusiš da Keksgol'man tahon ühtenzoituses[25]. Pit'kaigaine ročilaine painastuz toi Suomen kehitoitusele da rahvahan kul'turale i pahad znamoičendad. Vodehesai 1863 Suomes kaičihe ročin kelen päopenduz, miččel pagiži kaik suomalaine aristokratii.

Raudteühtenzoitusen tegemine

Vodel 1870 Karjalankaglusel zavodi rata raudte, mitte ühtenzoiti Viborg-lidnad Piterinke. Venälaine valdmehišt mel'dui raudten sauvondodho, sikš ku lugetihe, miše nece kinktemba sidob Suomed Venäman imperijanke. Sauvond- da kävutandradod Suomen raudtel, sen lugus matkpala, mitte oli venälaižel polel Piterišpäi Beloostrovahasai, tegi Suomen valdkund. Venäma andoi sen sauvomižehe äjän rahoid. Vozil 1868—1870 raudten sauvondal radoi 11900 suomalašt radnikad. Sil aigal Suomes oli kova näl'g, da kaikiš man röunoišpäi Karjalankaglusele tuli rahvahaz leibän da radon täht. Eskai pöktif-tartläžund, miččen tagut koliba tuhad mest, ei tond radnikoiden vähut. Suomalaižiden enambišt, kudamb sauvoi raudten, jäl'ghe jaiba elole pos'olkoiš, miččed oliba sündunuded läz uzid stancijoid. Suomen raudten kävutamižel radoi läz 1500 suomalašt, nece oli radnikoiden päprocent, eskai puruvedimiden joukud. Kaik raudten infrastruktur, sen lugus i vokzaloiden pertid, oliba tehtud suomalaižiden inženeroiden da arhitektoroiden projektoiden mödhe. Suren tetabuden sai suomalaine arhitektor Bruno Granhol'm, kudamb sauvoi vokzalad Terijoges (nügüd' Zelenogorsk) da Rajajoges (nügüd' ei ole). Neniš čomiš sauvotusiš om ozutadud rahvahaližen romantizman stil', miččes om karjalaižid pirdoid.

Raudten sauvondanke kazvoi uziden kezapertiden lugumär, da pigai kaik Karjalankaglusen eländtahod oliba elätoitud Piterin eläjil. Mugomiš eländtahoiš igähižed rahvahiden lugumär oli penemb, paksumna ned radoiba bohatoiden ižandoiden holitusel. Möda ičeze mad tegihe ližakahamb, mi rata sel. Ezmäi maradnikad möiba tahod, miččil ei sand rata — letkesižed kanabrišton pallištod, miččil sauvottihe čomin čaptud kezapertid, kuti kunigahan dvorcad. Kezapertiš ümbri tehtihe čomid puištoid fontanoidenke da vestatusidenke romantižes stiliš. Bohatad ižandad kävutoitiba äjan rahoid ičeze kazapertiden taidehčomenzoitusen täht, miččiš hö mänetiba joudajad aigad da paksus kaiken aigan eliba sigä. Ezmäine, ken nägišti da arvosteli randan čomut, oli Piterin eläi, statskii nevonik Rafael' fon Gartman, kudamb sauvoi Terijogi-tahos (nügüd' Zelenogorsk) ičeze bohatan kezapertin — Allisa-villan. Erihenuz' oli čomil venälaižil kezapertil mugomil kut: G. V. Baranovskovan Arfa-zamok Kellomäkiš (nügüd' Komarovo), Saharovan kezapert' Terijogi-tahos, Orlovan usadib T'urisevä-tahos (nügüd' Uškovo). Ustavakahikš näguiba sijaližiden karjalaižiden maradnikoiden pertid, miččed seižuiba lähen. Aigan mändes Suomen manröunan tahod kändihe venän kel'he, sikš suomalaižed, kudambad tuleskeliba tänna man keksrajonoišpäi, paksus ei voided el'geta ičeze heimolaižid sel'genzoituseta, — muga äi uzid venälaižid sanoid tuli sijaližiden eläjiden paginaha. Kaikjal zavodiba sauvoda ortodoksižed jumalanpertid, miččid tegihe enamba, mi l'uteranižid pühäkodid, ezmäi kaiked Uusikirkko-, Terijogi- da Kivennapa-tahoil. Tulijoiden eläjiden täht avaižihe venälaižed školad, eskai päoiktuded man ostandas Karjalankaglusel oliba venälaižil rahvahanikoil.

Karjalankagluz voz'sadan XX ezmäižes palas

Vodel 1911 venälaine Ministroiden nevondišt äkkid tedoti pätuses erigoitta Suomespäi kaks' sen manröunan volostid — Kivennapu da Uusikirkko, miše mülütada niid Piterin gubernijan joukuhu. Nece pätuz sai suren vastusen igähižen rahvahan polespäi, kudambad sidä aigahasai völ oliba üks'kaikuižed kaikihe azjtegoihe, miččed oliba ümbri. Vastustuzmitingoil oli keratud tuhad kümenikoid allekirjutust Adresan al, miččen jäl'ghe oigettihe Senataha, miše ezitada sidä venälaižen imperatoran edes. Venälaižen valdmehišton polespäi nimittušt reakcijad Suomen rahvahan sanoihe ei olend, no man andandad ei olend sikš, ku zavodihe ezmäine mail'man voin. Elokus vodel 1914 äjad piterilaižed zavodiba jätelta kezapertid, sikš ku varaižiba, miše Suomen lahten randale pästtas nemeckijad desantad. Zavodihe Teriokskan Kurortan holimatomuz'aig. Hüviš oloiš pidetihe vaiše kezapertid, miččiš ižandad eliba kaikenaigan. Voden 1917 lopus Suomi sai ripmatomuden, no vahvištoiti sidä oiktust vaiše rahvahaližen voinan aigan vodel 1918. Sidä jäl'ghe manröun Sovetskijan Venämanke oli saubatud, a jänuded ižandoita venälaižed kezapertid aigan mändes mülüiba suomen valdmehišton valdan alle. Äjid sauvotusid mösketihe aukcionoil, sirttihe Suomen keksrajonoihe, mi kaiči niid murendusespäi voinan da voinan jäl'geližen kävutamižen aigoil.

Erased venälaižed kanzad jäiba ičeze suomalaižiš imenijoiš da ei tulded sovetskijale Venämale, toižed vastkarin, kut voiba pageniba rusttas Petrogradaspäi vauktaha Suomehe Karjalankaglusen päliči. Erogoituz kodimanke oli jüged. Käskmaližes emigracijas heiden elo oli jüged, sikš ku varoid elon täht ei täudund. Venälaižiden školiden enambišt oli saubatud da ühtenzoituz venäman kul'turanke oli röunatud. No venälaižes emigracijas sädihe belogvardeiskijad organizacijad, miččiden pätego oli voibištelend bol'ševizmanke. Manröunan päliči tosketihe kel'tüd Sovetskijal Venämal literaturad, oigetihe peittedištelijoid da diversantoid. Viborgas da Terijokiš panzihe literatur venän kelel, mitte levenzoitihe emigrantoiden keskes.

No vajehtada ičeze elod pidi ei vaiše emigrantoile. Sijaližed maradnikoiden mugažo putuiba toižihe oloihe, mi edel. Konz saupsihe manröun Venämanke, kadoi ühtenzoituz Petrogradanke da sen tagut enamb ei tarbiž oli rata kezapertiden piterilaižil eläjil. Ekonomikan täuded erištos tegihe tarbhatomikš uziš oloiš. No pigai ekonomikan väldümuz' vajehtihe kehitoitusen tempoiden kazvandal. Kündandmad levenzoitihe mectahoiden abul. Zavodihe soiden melioracii. Muga, vodelpäi 1920 vodehesai 1937 Kivennapa volostiš pöudoiden pind kazvoi 2000 gektaraks, nece om 52 % ližad ezmäižes küläelomišton pöudoid lugumäraspäi. Ma da klimat oliba hüväd jüväkazvmusiden kazvatandan täht, paremba kaiked nižud, da völ kartohkad. Keksvägevad mad, miččil om kebn rata, sadeged, läm' keza da pit'k sügüz' erigoitiba necidä tahod Suvi-Karjalan toižiš rajonoišpäi. Živatoiden kazvatand da holitand parembzoitihe, äi tarkut anttihe selekcijan küzundoiden pätandaha. Vodel 1937 oli sätud živatankazvatandan tarkištuzsebr, mitte abuti maradnikoile. Kivennapa volost' oli päsijal sigoiden kazvatandas, pästi edehe vaiše sigoiden kazvatandan Sakkola volostin (nügüd' Gromovo), mitte oli tetab Suomes. Küläelomišton tavarad, erisijal liha-maidoližed, oigetihe vaiše Kesk-Suomen polhe.

Sijaližed eläjad manröunan külišpäi ezmäižen aigan kävutoiti kontrabandad, sikš Karjalankaglusen Suomen polespäi oli sätud "Kaglusen manröunan straža"-policiislužb. Vodel 1936 se zavodi rata kaiken aigan da oti ičein päle kaik manröunan funkcijad. Manröunan straža levenzoitihe kaikedme manröunadme, se ühtnikad eliba manröunan küliš da aktivišti ühtni küliden eloho. Paksus manröunan služban abul sädihe sportvoibištelendad, ezmäi kaiked suksiden da ambundan voibištelendad. Likundvaumičend da kambakuz' suomalaižil oliba päsijal. Norišton sportsebran oliba Karjalankaglusen joga küläs. Niid ühtenzoitiba volostiden sportsebroiden keskühtištused. Kivennapas, ozutesikš, oli "Ukko"-sportsebr, Uusikirkkos — "Ter'av'a"-sportsebr, mitte om tehtud völ 1902 vodel, Terijokiš — luverz'-se sportsebrad, miččed ei üht kerdad vajehtihe ičeze nimid. Noriden neiččiden kodiholitusen opendusen täht kaikjal avaittihe "Martta"-sebran erištod. A vodel 1917 Terijokiš sündui Suomen akoiden ühtištusen erišt. Nene organizacijad kursoiden, lekcijoiden, ozutelusiden da toižiden metodoiden abul kazvatada mahtokahid emägoid da kazvatada nores pol'vespäi radajid, aktivižid mehid. Suomes da sen lugus Karjalankaglusel oliba skautoiden organizacijad, miččed zavodiba rata jo vozil 1910—1911. Venälaine skautoiden organizacii jatksi radon A. A. Kolokol'cevan ohjandusel vodehesai 1923 Perkjärviš (nügüd' Kirillovskoje-stancii) 7-voččen gimnazijan pohjal, möhemba sidä sirttihe Kenneljärvihe.

Jäl'ghe murendust vodel 1918 rustad vastustust ripmatoi Suomi putui miččele-se aigale Germanian painastusen alle. Valdkundas völ seižui fon der Gol'can nemeckii divizii, miččen saldatad abutiba sauvoda ezmäižed voinvahvištoitused Karjalankaglusel, a suomen armijan štaboiš oliba germanialaižed voinnevonikad. Suomen kunigahaks oli valitud princ F. K. Gogencollern, no kaizeran Germanian iškend mail'man voinas lopi germanofil'skan mel'pidoid, da ozatomaspäi monarhijaspäi Suomi pigai tegihe valdkundaks[26].

Valdkundan ezinikad orijentiruihe ičeze politikmel'pidoiš Atlantan maihe, ezmäi kaiked Angliaha. Jo vodel 1919 polestusen vahvištoiden sistemanke Karjalankaglusel Taipala-küläs zavodidas rata Francian voininženerad-fortifikatorad. Ičeze suvipolen manröuniden vahvištoituz oli Suomes päsijal. Vodeks 1924 Vuoksinskan sisteman pidust da suvipolel Viborgaspäi sauvoiba kuverz'-se kümenikoid kivibetoništ ambundsijoid. Necil polestusen šoidal oli "Enkel'an linii"-nimi.

Hilläšti Suomen ekonomikan ripumuz' Angliaspäi da Franciaspäi zavodib enambištuda. Nece azj kuvadub i politikas[27]. Progermanižed mel'pidod tegesoiš völ vähemba pop'ul'arižimbikš Gitleran tulendan valdha[28].

Endustades mail'man katastrofan tulendad, mitte voib sidoda kaik valdkundad ičeze orbitale, suomen Seim vodel 1935 vahvištoiti Dekretan neitralitetas skandinavižen orijentacijad, miččen mödhe Suomel ei ole oktut ühtneda nimiččihe voin-politižihe ühtmusihe da ei voi antta ičeze mad toižiden maiden azjtegoiden kävutamižen täht[29].

Jurjevskan kožmusen (Tartuskovan) allekirjutesen jäl'ghe Sovetskijan Venäman da Suomen keskes zavodiba ladidas mönd-ekonomižed kožmused[30]. Politikan olod mugažo parembzoitihe. Vodel 1932 oli allekirjutadud pakt tacindan vasthapäi, mitte oli jatktud vodel 1934 völ 10 vodeks[31]. Sen märaig oliži lopnus vodel 1945, no necen azjbumagan sovetskii valdmehišt erigoiti 28. kül'mkud vodel 1939.

Sovetsko-Suomalaine voin (1939—1940)

Sidä jäl'ghe, konz oli allekirjutadud Molotovan-Ribbentropan kožmuz 23. elokud vodel 1939 Suomi da Baltian mad mülüiba Sovetskijan Sojuzan painastusen alle. Pol'tošt vot Sovetskii Sojuz päti ičeze öbokan maröunan polustusen problemad paginoiden kesknezoi abul. No, konz oli allekirjutadud kožmuz Gitleranke, ka Stalinan küzud Suomehe kazvoiba. Suomalaižed voižiba sirttas erasiš küzundoiš, no ei muga, kut sidä eziti sovetskii käskiikund. Jäl'ghe tagaiškendad diplomatfrontal se sirdäse pätegoiden tegemižehe. Sidä aigahasai oli jo vaumitud LenVOn voiskiden ohjandakjan K. A. Mereckovan "päiškend Suomedme"-plan. 26. kül'mkud vodel 1939 Mainila-külän manröunan zastaval, mitte oli Karjalankaglusel, oli mitte-se manituz, miččen abul Sovetskii Sojuz sai voimusen väritada Suomen valdmehištod. Sidä jäl'ghe molembad poled vajehtihe formal'nostil', miččiden jäl'ghe sovetskijad voiskad äkkid ülitiba Suomen manröunad. Tedotamatoi sovetsko-suomalaine voin zavodihe aigoiš homendesel 30. kül'mkud vodel 1939.

Voinan ezmäižilpäi päivilpäi suomalaine voisk tagenzihe, ei ühtnend surihe vointoroihe, kävutoiti vihanikan väzutandtaktikad peniden voinerištoiden iškendoiden abul. No päliči nedalid suomalaižed vaumičiba kovan vastusen Taipale-tahol (nügüd' Solovjovo), a sidä jäl'ghe Summa-tahol päivlaskman polhe Leipäsuo-stancijaspäi. Zavodihe kovad, verekahad vointorad Rusttan Armijan voiskidenke, miččen mehiden da tehnikan lugumär oli suremb. Stalinan kädkiikund tackenzi uded voiskväged, miše mureta vahvištoitud suomen polestust, kacmata kadotusihe. Kesk vilukud tuliba kovad pakaižed, a krasnoarmeicad, kudambad putuiba pohjoižehe röunaha SSSRan suvipolišpäi, oliba vaumitomad pakaižiden edes. Siloi frontan linii sai "Mannergeiman linii" (ven.) (vep.-nimen, sikš ku sil suomalaižile ozaižihe azotada sovetskijoid voiskvägid kaks' kud.

Voin "vauged suomalaižidenke" oli i politikfrontal. Edel voinad Moskvan abul sätud "Suomen demokratižen valdkundan" alternativine valdmehišt, miččen ohjandajan oli Kominternan sekretar' Otto Kuusinen, jo vointoran toižel päiväl tuli ottud Rustal Armijal Terioki-külähä, mitte mugoman suren azjtegon muštoks sai lidnan statusad. Sigä sijaduba suomen korpusan erištod, miččed oliba tehtud venälaižišpäi, kudambad sündundan mödhe oliba karjalaižed vai suomalaižed. Voinan augotišes nece voisk oli tagamal, vaumičihe Hel'singin praznikastundaha, kus heile pidi, Stalinan käskiikundan mel'tme, kantta Vägestusen Rustan Znaman. Konz tegihe sel'ged, miše necidä ei linne, ka siloi "Suomen rahvahaližen armijan" oigetihe frontan ezipolele.

Kuusinenan Teriokskan valdmehišt ozuti negativišt rolid sovetsko-suomalaižen kožmusiden istorijas. Sen abul Stalin hül'gäiži kaik Suomen valdmehišton zakonižed voimused azotada voinad sen augotišes da jatkta paginad kesknezoi toižil oloil. no Molotov sirdihe völ edemba, hän tedoti kaikele mail'male, miše Sovetskii Sojuz "ei voju Suomenke da ei pöl'göitele sidä voinal"[32], sidä aigan, konz sovetskijad aviabombad lanksiba kožmuzeläjiden suomen lidnoiden eläjiden päle. Sovetskijan Sojuzan azjtegod mail'man rahvaz'kund lugi agressivižikš, da se oli heittud Rahvahiden Ligaspäi. Vaiše Germanian Gitleran käskiikundal ei olend pahenzoitust, a vastkarin, kaik nemeckijad diplomatmissijad saiba stats-sekretarin Veiczekeran telegramman käskonke: "Meiden paginoiš, miččed kosktas suomalaiž-venälašt ridad, olgat hüväd, algat kävutagoi antivenälašt tonad". Völ sigä oli jonoštadud, miše "…Suomi <…> nikonz ei polestand germanialaižid melentartusid"[33]. Germanii, tedoti ičtaiž neciš voinas neitraližeks, jati ičeze mel'pidod Sovetskijan Sojuzan polel kuni kožmusiš ei tulend pävajehtuzaig.

Surel vägel uhokun keskes vodel 1940 Rusked Armii murenzi Mannergeiman linijad Summa-Hotinen tahol. Jügedad vointorad oliba Viborganno, miččehe sovetskijan voinpalad tuliba vaiše voinazjtegoiden lopus 13. keväz'kud vodel 1940. Suomi hökkähti jügendoile kožmusen oloile, miččen mödhe kadoti kümnenden man palan, no i Stalin, oldes varus, miše voinha ühtneb anglo-francian blok[34], kel'dihe anastada kaiked Suomen mad. Uz' manröun oli vahvištoitud öbokan polhe frontan röunaspäi, mitte oli 13. keväz'kud, Suomele rigehtusiš pidi evakoita kaikid kožmuzeläjid Karjalankaglusen da Ladogan Karjalan pohjoižpolespäi.

Vodel 1940 Piterin agjan joukuhu mülüi vaiše Karjalankaglusen enččiden suomen tahoiden suvipol' Sestra-jogespäi Vuoksinskan järviden vezisistemahasai. Mad, miččed oliba pohjoižemba, ühtes Viipuri (Viborg) da Käkisal'mi (nügüd' Priozersk) lidnoidenke mülüiba siloi tehtud Sovetskijan Sojuzan "kaks'toštkümnenden valdkundan" joukuhu — Karjalo-Suomalaižehe SSRaha. Piterin agjan öbokan manröun oli ühtel aigal kuusinenalaižen Suomen Demokratižen Valdkundan röunaks, miččen Kremlin käskiikund vahvištoiti edel, da mitte oli vaiše bumagal kaks' kud.

Suomen ma, mitte mülüi Piterin agjaha (10 volostid), oli jagadud koumhe administrativižehe rajonaha — Rautovskii, Koivistovskii da Kanneljärvskii Terioki-lidnanke. Valdmehišton käskoiden da pätusiden mödhe zavodihe "uziden rajonoiden" kävutamine. Üks' niišpäi käski heitta penid maradnikoiden elomištoid, miččid nimitihe hutoroikš[35]. Maradnikoiden pertid peniš külišpäi vedihe surihe külihe, kus sädihe külälaižed Nevondištod. Nece tihenzoiti küläsauvotust, vajehti tradicioništ karjalaižiden küliden kuvad. Völ surembad vajehtused oliba mankävutamižen sistemas, sikš ku kaik pened pöudad tehtihe kundaližikš da udes mežuiba, muretes enččen suomalaižen melioracijan sistemad, mi lujas märgasti mad da toi travi semendust.

Uzil vajehtusil oli igeologine znamoičend. Januziš pühäkodiš, kut l'uteranižiš, muga i ortodoksižiš oliba tehtud klubad da kinoteatrad, erašti varažomad, töpajad vai živatoiden tanhad. Vanhad kaumištod, kacmata sihe, oliba ned suomalaižed, ročilaižed vai venälaižed, oliba heittud malpäi, a niiden muštpachad udes kuvatihe da pandihe uzile kaumoile. No praznuida vägestust oli völ aigoiš. Heinkus-elokus vodel 1941 sovetskijoile sirdänikoile pidi mända Sestra-jogen taga, sidä aigan äjad heišpäi putuiba Leningradan blokadaha.

Stalinan planad Suomen polhe jatksihe, sidä paiči mail'man olod kaiken vajehtihe. Sovetskijale Sojuzale pidi otta homaičusehe germanialaižen valdmehišton mel'pidod, sikš ku kožmuzvelguded kaičihe. Sen tagut kül'mkus vodel 1940 Molotov kävui Berlinaha da vastsihe Gitleranke, vastusen pätego oli sada kart-blanš "suomen küzundan pätandas". No Gitler ei tahtoid ut voinad Baltikal, kus azjtegod Germanian täht oliba ozakahad. Sikš hän ei andand vastust, a sirdihe toižile temoile. Lopus Molotov ei sand kožmust Gitleranke. No necen peitvastusen südäimištod nemcad tarbhaižel aigal starinoičiba suomen valdmehištole. Parlamentan ohjandai Väinjo Hakkila (suom. Wayne Hakkila) tedoti deputatoile, miše Moskvan pätego Berlinan paginoil kesknezoi oli kingitada Suomed. Nene tedod tegihe päsüks Germanian tugeduses. Voib sanuda se zavodihe aigemba 22. kezakud vodel 1941.

Sovetsko-Suomalaine voin (1941—1944)

Homendesel 25. kezakud vodel 1941 sovetskii aviacii bombiti Suomen aerodramoid da lidnoid. Sidä päiväl ehtal suomen parlament tedoti, miše zavodihe voin Sovetskijan Sojuzanke[36]. No aktivižed vointegod suomen voiskad zavodiba vaiše heinkun keskes. Sades kovad iškendad, putnuded ümbärdusehe 23-nden armijan voinpalad vointorata jätiba miniruidud Vibordan da zavodiba evakoičendan Kronštadtaha merimatkan abul. 31. elokud vodel 1941 suomalaine voisk saihe Karjalankaglusen Suomen vanhan manröunahasai. Hot' sil päiväl suomen armijan päohjandai maršal K. G. Mannergeim andoi käskon vanhan manröunan ülitandas da edeližes sirdändas Karjalan vahvištuzrajonan (BeloostrovOhta—Охта—Nižnije Nikul'asi) polestuzšoidahasai, saldatad vasttihe hänen sanad üldütuseta. Paksus oliba dizertirazjtegod, a II-n pehotan divizijan 149 voinmest[37] tedotiba pučindas ülitada vanhad manröunad. heidenno ühtni 92 mest 50-ndespäi pehotan polkaspäi. No, kacmata sihe, miše oli voinhengen lanktend, suomalaižed voiskad sirdihe 15 km vanhan manröunan linijan taga, azotihe suriden vahvištoitusiden edes KaURan pälinijan edes, ottes vaiše kuverz'-se frontan ezilinijan DOTad.

Sügüz'kun 6. päiväks vodel 1941 frontan linii Karjalankaglusel stabiliziruihe, da kezahasai vodel 1944 aktivižid vointegoid necil tahol ei olend. Sügüzespäi vodel 1941, päzutadud suomen tahoile zavodiba pärttas enččed eläjad. Kezaks vodel 1942 pärzihe 174 500 mest, hot' tedotusid oli anttud 120 584[38]. Hö ehtiba endištada voinil muretud elomišton suren palan, no kezakus vodel 1944 heile pidi toižen kerdan jütta ičeze man da tönduda jäl'gmäižehe hädandaha.

Sovetskijoiden voiskiden äkkiline da sur' tacind Karjalankaglusel, mitte zavodihe artvaumičendaspäi 9. kezakud vodel 1944 väl'dünuded suomalaižed voiskad zavodiba tagasirdändan. 21-nden armijan pigasirdänd azotihe vaiše Vammelsuu—Тaipale suomen polestuztahol, miččen sovetskijoiš lähtkiš erašti nimitadas "Karjalan valaks". Murenduz oli tehtud Kuutersel'g-külän (nügüd' Leb'ažje) rajonas, da päliči koumed päiväd kovid vointoroid suoman voiskad jätiba necen polestuztahon. Sidä jäl'ghe sovetskijoiden voiskiden sirdändan edes päivlaskman flangal ei olend surt vastustust. 20. kezakud vodel 1944 Viborg oli ottud. necen kadotusen jäl'ghe suomalaižed sädiba vastustusen. Sovetskijad voinpalad, ehtatiba 9. heinkud Vuoksa-joged, da kuverdan-se voimusen jäl'ghe levenzoitta ottud placdarmad, kändihe polestusehe.

Sades iškendad Sovetskijas Karjalas da Zapol'arjas, Suomi allekirjuti 19. sügüz'kud vodel 1944 kožmuzaigan Sovetskijan Sojuzanke da läksi voinaspäi. Küzund anastadud suomen Karjalan da Laplandijad maiš kuverz'-se aigad oli segan, miše allekirjutada mirun kožmusen SSSRan da Suomen keskes, no lopuks südäinpolitikan vajehtisiden abul se oli pättud 10. uhokud vodel 1947 Parižim mirun konferencijal. A 6. sulakud vodel 1948, Moskvas oli allekirjutadud völ üks' istoriline azjbumag — Kožmuz sebrudes, ühtes rados da abus SSSRan da Suomen keskes. Sidä jäl'ghe Suomi kadoti oiktuded leta küzundoid Sovetskijan Sojuzan edel kadotud maiden pördutandas.

Voinan jäl'geline aigkeskuz

Sovetskijan sirdändan toine etap zavodihe sügüzel vodel 1944. Radai armijan paloiden jäl'ghe Karjalankaglusele tuliba tagaman erištod. Sidä jäl'ghe äjad Piterin radištod zavodiba sijata anastadud tahoil ičeze ližaelomištod[39].

Keväz'kus—sulakus vodel 1945 oli kolhoznikoiden da Rusttan Armijan demobiliziruidud voinmehiden uz' sirdänd Karjalankaglusen male. Tulnuded uded eläjad ühtniba udes tehtud küläartelihe, miččed jäl'ghe kändihe kolhozoikš da sovhozoikš. Sil aigal sirdändad ohjanzi RSFSRan ministroiden nevondišton erilaine sirdändazjmehišt, miččen ohjanduses oliba kaik tulnuziden elole ristituiden sijadusen küzundad da heiden varatand kaikel, midä tariž oli elon täht. Demobiliziruidud da kohoznikoiden verbovkan täht voinpaloihe da Vologdan, Kirovskan, Jaroslavskan, Vladimirskan da Kalininskan agjoihe oliba oigetud sovetskijan apparatan da VKP(b) Obkoman radnikad[40]. Neniden agjoiden sündujad tegihe-ki Karjalankaglusen toižen sirdändan eläjiden pohjaks.

Pörzihe i ezmäižen sirdändan vodel 1940 "pionerad". Anastadud maiden kävutamine oli mugoine-žo kut i ende. Vaiše nügüd' mad, miččed oliba mülütadud Piterin agjaha, tegihe surembikš, sikš ku vodel 1944 sihe mülüiba Viborg da Keksgol'm lidnad rajonoidenke Karjalo-Suomalaižen SSRan joukuspäi[41]. Muga uzil tahoil tegihe 6 agjan valdkundan rajonad da üks' lidnan: Viborgan, Jaskinskan, Keksol'mskan, Rautovskan, Kanneljärvskan (möhemba Raivolovskan), Koivistovskan da Terioki-lidn. Vozil 1950 oli tehtud udištusid: sel'sovetoiden tobjenzoituz, peniden küliden sauptand (futoroid), küläelomišton industrializacii — toižeks voib sanuda, se, midä oli i toižiš Sovetskijan Sojuzan regionoiš. Popul'arine lozung ven.: "Сотрём грань между городом и деревней" oli tehtud külän täuden murendusen abul. Küläd kadoiba da koliba. Niiden sijale tuliba lidnalaižed eländtahod, miččed sižuba tulotandan vai küläelomišton radištoiš ümbri, miččil kävutoitase pauktuzradnikoiden vägi.

Karjalankaglusen täuden anastusen jäl'ghe jatksiba kävutada suomen keližed toponimad. Vozil 1948—1949 enččed Suomen tahod, miččed mülüiba RSFSRan joukuhu, valdkundan Ülembaižen nevondišton prezidiuman käskon mödhe oliba puhtastadud toponikan mödhe, sovetificiruidud, a ei venäficiruidud, sikš ku tahon nimišpäi kadoiba ei vaiše karjalaiž-suomalaižed toponimad, no i venälaižed tahoiden toponimad. Suomen toponimikan vajehtuz sovetskijale oli vaiše Viborgan da Priozerskan rajonoiš Piterin agjas. Vastkarin, Karjalaiž-Suomalaižes SSRas kaičihe ani kaik enččed nimed, hot' i Priladožskijan Karjalan man venälaine elätand oli mugoine, kut i Karjalankaglusel.

Karjalankaglusen nügüd'aigaižed olod voib rindatada azjtegoidenke, miččed oliba sil proidnuden voz'sadan augotišes. Surid mec da küläelomišton tahoid kävutoitas kezapertiden sauvondan täht. Toižes polespäi, aigan jäl'ged, miččed om kuvatud vanhiden kezapertiden da suomen pertiden arhitekturas, suladas vodespäi vodehe ühtes niiden ižandoidenke.

Etnine istorii

Karjalankaglusen elätoitihe mezolitan aigal, läz VIII voz'tuhandusesel edel meiden aigad. Eläjiden pätegod oliba mectuz da kalatuz. Üks' löutud endevanhoiš kaluišpäi om kalaverk, miččen igä om läz 10 tuhad vot da mitte om löutud nügüd'aigaižen Kamennogorskanno[42].

Suomalaiž-ugrilaižiden heimoiden tulendan edel sid' oliba jamočno-grebenčatijad kul'turad. Suomalaiž-ugrilaižed eläjad, voib olda saamalaižiden heimod, tuliba kaglusele neolit-aigan lopuks. Möhemba tuliba elole nügüd'aigaižiden karjalaižiden da suomalaižiden ezitatad, kudambad sirdiba saamalaižid pohjoižpolhe.

Voz'sadalpäi VIII suvipolen tahoile tuldas päivnouzman slav'alaižed — il'menskan slovened da krivičad. Heiden painastusel kehitoitihe marad da elo ühtel tahol. Ezmäižen kerdan karjalaižiden polhe om kirjutadud vozil 1143—1144 Novgorodan aigkirjas[43].

Voz'sadal XIII Korelan mad mülüiba Novgorodan man joukuhu. Orehoveckovan kožmusen vodel 1323 Karjalankagluz om jagadud Švecijan da Novgorodan keskes: päivlaskman pol' Viborganke mülüi Švecijaha, päivnouzman pol' Korelanke — Novgorodha. Nece jagoi karjalaižid da tegi kul'turad katolicizman da ortodoksižen uskondan painastusel[44].

Voz'sadoil XVI—XVII Reformacijan da Stolbovskovan kožmusen voden 1617 jäl'ghe tegihe kovembikš ortodoksižiden karjalaižiden ahtištused. Eläjiden enambišt sirdihe venälaižele male, sen lugus Tverin agjaha, kus sündui tverilaižiden karjalaižiden jouk. Sidä aigan ročilaine valdmehišt sirdiba elole kaglusele suomalaižid eläjid Sabo- da toižiš tahoišpäi, kudambad tegihe ingermanlaižikš suomalaižikš.

Pohjoižen voinan aigan (1700—1721) region sai surid kadotusid. Sdä jäl'ghe, kut region mülüi Venäman joukuhu zavodihe venälaižil voinmehil, valdmehil da maradnikoil tahon elätoitand. Voz'sadal XVIII sid' oli donacionižiden maiden sistem, mitte kingiti maorjuden järgendust.

Konz Suomi oli ühtenzoitud Venäman imperijanke vodel 1809 Karjalankagluz mülüi Suren Suomen kn'ažestvan joukuhu. Voz'sadan XIX toižes poles regionas hilläšti zavodi kehitoittas ekonomik, a raudten sauvondan abul kagluz tegihe popul'arižeks kezapertiden tahoks Piterin eläjiden täht.

Suomen ripmatomuden ezitandan voden 1917 jäl'ghe venälaižiden eläjiden pala läksi Karjalankaglusen malpäi, no tänna tuliba pagenikad valdankumaidusižel Venämalpäi. Sovetsko-suomalaižiden voiniden vozil 1939—1944 karjalan eläjad oliba evakoitud, a taho elätoitud erazvuiččiden SSSRan regionoiden sirdänikoil.

Voiniden da sirdändoiden täht Karjalankaglusen igähine karjalaine rahvaz ani täuzin kadoi. Nügüd'aigaine etnine regionan jouk om tehnus sovetskijan aigal[45].

  • Pohjoine Ingrii RSFSRan kartal vozil 1919-1920

    Pohjoine Ingrii RSFSRan kartal vozil 1919-1920

  • Karjalankagluz. Vointegoiden kart. Tal'vku vodel 1939

    Karjalankagluz. Vointegoiden kart. Tal'vku vodel 1939

  • Suomen pertin jändused Nahimovskoje-järven randal (Ovs'anoje-pos'olk)

    Suomen pertin jändused Nahimovskoje-järven randal (Ovs'anoje-pos'olk)

Eläjad

Tablicas om ozutadud kahten Venäman subjektoiden municipalitetad, miččiden keskes jagase Karjalankagluz.

Rajonan nimi Rajonan eläjiden lugumär tuhoiš Voz'
Piterin agjan Viborgan rajon 198 2020
Priozerskan rajon 62,5 2015
Vsevoložskii rajon 438 2020
Piterin Kurortan rajon 79 2020
Piterin Primorskan rajon 573 2020
Piterin Viborgan rajon 522 2020
Piterin Kalininskii rajon 530 2020
Piterin Krasnogvardeiskan rajon 356 2020
Nevan rajonan oigedrandaižed ümbruzkundad 353 2020

Karjalankaglusen eläjiden lugumär nügüd'aigal om vähähk enamb 3 mln eläjad. Sen lugus 2,3 mln elädas Piteriš da läz 600 tuhad Piterin agjas. Eläjiden lugumär kazvab vaiše migracijan abul, sikš ku koliimär om enamb, mi sündundmär, no Piterin da sen Piterin aigan lähembaižiden rajonoiden migracionine melentartuz' om sur'. Muga, Karjalankaglusel eläb läz 40 % Piterin eläjid da läz 30 % Piterin agjan eläjid.

Ajamed

Karjalankaglusen lähen om Suomi da Piter, sikš ajamiden verk om kehitoitud lujas hüvin. Kaglusel sijasoiš Piterin metron videnden linijoiden tahod (Leninan avoird — Dev'atkino-, Černaja rečka — Parnas-, Staraja Deravn'a — Komendantskii prospekt-, Novočerkasskaja — Dibenko-ird-, Begovaja-stancii-tahod), da völ äi ven.: Пассажиравтотранс da ven.: Горэлектротранс kompanijoiden matkoid.

Raudteajamed

Karjalankaglusen raudten verk om lujas sur', nece om kaglusen geografižen sijadusen täht. Niiden radod ohjandab Okt'abr'skan rauten (ven.) (vep. Piterin erišt.

Ezilidnalaine pojezd Viborg — Hiitola Gvardeiskoje — Vozroždenije peregonal

Kaglusen tahodme mäneba mugomad raudten linijad:

  • Piter-Finl'andskii — Buslovskaja (Viborgan pol'he matk)
    • Kanneljärvi — Semiozerje (tulendmatk letkesižele karjerale)[46]
    • Lanskaja — Sestroreck — Beloostrov (Sestroreckan pol'he matk)
    • ZelenogorskЗ — Primorsk — Viborg (Primorskan pol'he matk, vodehesai 2008 matk suvelpäi zavodihe Uškovo-stancijalpäi)
      • Popovo — Visock
    • Viborg — Veščevo (участок Veščevo — Žitkovo matkan pala om saubatud vodel 2000, Žitkovo — Mičurinskoje jäl'ghe Sovetsko-suomalaižen voinan muga-ki ei olend udessündutadud)
    • Viborg — Hiitola
      • Kamennogorsk — Svetogorsk
  • Piter-Finl'andkii — Kušelevka — Hiitola (Priozerskan pol'he matk)
    • Orehovo — Stekl'annii (tulendmatk "Lukoil-Pohjoiž-Öbokmavointavar"-bazannoks)
    • Kuznečnije — Granit-Kuznečnoje (tulendmatk "Granit-Kuznečnoje"-radišton karjeroidennoks)
  • Piskar'ovka — Nevskaja Dubrovka (Irinovskan pol'he matk)
    • Mel'ničnii Ručei — Ladogan Järv
  • Ladogan vokzal — Mäged (Volhovstrojevskan matk)
  • Losevo — Kamennogorsk

Kaikidme raudten linijoidme, paiči Popovo — Visock- matkad (matknikoiden sirdänd om saubatud 10. semendkud vodel 2004), Viborg — Veščevo (matknikoiden vedänd om saubatud 1. sulakud vodel 2009) da tulendmatkoid, kävutoitas ezilidnalaižid matkvedändad, a Viborgan da Priozerskan matkoidme kävutoitas i edahaižiden matkoiden vedändad.

Raudtel om pärol' Karjalankaglusen rajonoiden da Piterin ühtenzoituses ajamiden abul. Ezilidnalaižed matkad ohjandab Öbokan ezilidnalaine matkkompanii. Kezal ezilidnalaižed pojezdad vedädas kezapertiden da lebaidusen tahoidennoks enamba 60 tuhad matknikoiden joga päivän. Finl'andskii vokzal om üks' valdkundas surembišpäi ezilidnalaižiden matkoiden märan mödhe[47].

Sikš, ku oli avaitud Piterin da Hel'sinkin keskes pigapojezdoiden matkoičend, ka oli pättud sirtta kaiken pojezdoiden juguvedändan Viborgan polespäi Priozerskan raudten pol'he. Sen täht sauvotihe uden Losevo — Kamennogorsk-elektroraudtematkan, mitte abuti tehta juguvedändad Suomehe Svetogorskan päliči da Suomen lahten portoihe, ümbärtes Viborgan matkad. Pigasirdändan tehtas Pendolino SM6-elektropojezdan abul vodelpäi 2010.

Jätktas Karjalankaglusen raudteiden elektrofikacijad: vodel 2004 oli elektroficiruidud Viborg — Pihtovaja matkan pala, edel planiruidas tehta elektrofikacijad Primorskahasai.

Avtoajamed

Karjalankaglusen avtoten enambišt om ozutadud tablicas[48].

Venälaine
Avtoten tedod
А181 Piter — Viborg — Torf'anovka (maröun Suomenke)
А120 Serovo — Vaskelovo — Kirovsk — Sur' Ižora
А122 Piter — Pervomaiskoje — Tolokonnikovo
А123 Beloostrov — Zelenogorsk — Primorsk — Viborg
А124 Viborg — Kamennogorsk (Kamennogorsk — Svetogorsk) — Mel'nikovo — Priozersk
А125 Serovo — Kamenka — Viborg
А126 Krasnosel'skoje — Zverevo — Borodinskoje — Topol'ki
А127 Losevo — Žitkovo — Brusničnoje (maröun Suomenke)
А128 Piter — Vsevoložsk — Morje
А129 Piter — Priozersk — Sortavala
Р33 Skotnoje — Zaporožskoje — Solovjovo — Priladožskoje — Motornoje — Priozersk
Р34 Serovo — Roščino — Pervomaiskoje — Sosnovo — P'atirečje
Н52 Viborg — Smirnovo
Н53 Viborg — Lužaika
Н60 Podgorje — Koloskovo
Н63 Sovetskii — Kamenka — Lužki
Н64 Roščino — Cvelodubovo
Н73 M'aglovo — Dubrovka
Н76 Piter — Ostrovki
Н79 Proba — Borisova Griva
Н89 Jelizavetinka — Černaja rečka
Н91 Toksovo — Sverdlovan nimel pos'olk
Н93 M'aglovo — Ostrovki
Н194 Kommunarad — Traktornoje
Н196 Plodovoje — Zaostrovje
Н201 Krasnoozernoje — Podgorje
Н202 Priladožskaja — Kuznečnoje — Mel'nikovo — Sap'ornoje

Veziajamed

Kaik Karjalankaglusen veziajamiden infrastruktur sijadase Piterin agjan Viborgan rajonas. Nece om 3 meriportad da laivoiden ujumižen vezikanal:

  • Viborg-port;
  • Visock-port, sen lugus "Lukoil-II"-kompleks;
  • Primorsk-port, mitte om Baltian meren Päivnouzman randal ezinik, sen päl om läz 82 % jugupörundad
  • Saimenan kanalan, mittuštme voib lähtta Vosock-, Viborg- da Lappeenranta-portoihe.

Stividorižiden kompanijoiden (ven.) (vep., miččed ratas "Viborg", "Visock" da "Primorsk" portoiden vezipindal, ühthine jugupörund vodel 2008 oli 92 millionad 338 tuhad tonn, mavoitavaroiden valatuzjuguiden pala om 95,4 % ühthižespäi sirdändmäraspäi[49].

Тurizm Karjalankaglusel

Karjalankaglusen unikaline londuz tegihe ičenaižen da rekreacionižen turizman intensivižen kehitoitusen süks. Sid' mänetadas vezislaloman, ön da päivän sportorijentirovanijan, skalolazanijan voibištelendad, pidetas matksl'otad, velovoibištelendad da kross-kantri marafonad. Vezimatknikoid manitab Vuoksa-jogen vezisistem (nece oma, Losevskan kosked, Burnaja-jogi, järviden sistem), jaugmatknikoile om mel'he londuzkuvad, miččed kaiken aigan vajehtasoiš, al'pinistad sportatas Penil da Suril Kal'l'oil. Tal'vel oma popul'arižed mägisuksiden kurortad, mugomad kut Puhtolova gora Kurortan rajonas lähen Zelenogorskad; Jukki-Park Jukki-pos'olkas, Ohta-Park S'ar'gi-küläs, Severnii Sklon Toksovo-pos'olkas, Orlinaja gora Vsevoložskan rajonan Kavgolovo-pos'olkas; Igora lähen Priozerskan rajonan Sosnovo-pos'olkad; Rusked Järv, Kuldaine Tazangišt da Lumekaz-kurortad Viborgan rajonan Korobicino-pos'olkas.

Melentartuisijad

  • Viborg-lidn:
    Razdolinskoje-järv Sosnovo-küläs
    • Viborgan zamok
    • Annenskan vahvištoitused
    • Monrepo-puišt
    • Bazar da bazaran avoird
    • Kehker čuhunduz
    • Časivii čuhunduz
    • Ratušin čuhunduz
    • Alvar Aalton kirjišt
    • Granitmägiondused
  • Priozersk-lidn:
  • Järved da joged:
    • Vuoksa-jogi (om tetab Losevskan koskil, Gremučii šl'uz-koskil, da völ Burnaja-jogen koskiden kaskadal — Vuoksa-jogen suvihijamal)
    • Vuoksa-järv (om tetab sariden surel lugumäral da Penil kal'l'oil)
    • Jastrebinoje-järv (om tetab Suril kal'l'oil)
    • Treugol'noje-järv (om tetab čomal kel'l'tahol, mitte sijadase sen randal)
    • Vorošilovskoje-järv (om tetab korktoil kal'l'randoil)
  • Muštpachad da memorialad:
    • Memorialsauvotusiden "Elon te (ven.) (vep."-kogomuz
    • Lembolovskaja tverdin'a-muštpachišt
    • Donacionižiden maiden radnikoiden muštpachad (Zaporožskan, Petrovskan)
    • Mannergeiman riven jändused
    • Karjalan vahvištoituz
  • Jumalankodid, monastirid, muzejad:
    • Karjalankaglusen voinmuzei
    • Karjalan elomišton muzei (Iljičovo-pos'olk)
    • Konevskan Roždestvo-Bogorodican monastir' Konevec-sarel
    • Pühä Maria Magdalinan l'uteranin kirh Primorskas
    • Mel'nikovan kirh
    • Pühä apostolan Andrei Pervozdannovan jumalanpert' Vuoksa-jogel

Fotogalerei

  • Karjalankaglusen fotokuvad
  • Konevskan Roždestvo-Bogorodičnii monastir'

    Konevskan Roždestvo-Bogorodičnii monastir'

  • L'uteranin Kirh Priozerskas

    L'uteranin Kirh Priozerskas

  • Korela-lidnoituz, Priozersk

    Korela-lidnoituz, Priozersk

  • Viborgan zamok

    Viborgan zamok

  • Kehker čuhunduz Viborgas

    Kehker čuhunduz Viborgas

  • Londuzkuva Časovijal čuhunduselpäi

    Londuzkuva Časovijal čuhunduselpäi

  • L'uteranin Kirh Primorskas

    L'uteranin Kirh Primorskas

  • Kirh Mel'nikovos

    Kirh Mel'nikovos

  • Pühä apostolan Andrei Pervozdannovan jumalanpert' Vuoksal

    Pühä apostolan Andrei Pervozdannovan jumalanpert' Vuoksal

  • Suomen lahten randišt Sestroreckan kurortal

    Suomen lahten randišt Sestroreckan kurortal

  • Ladogan järven rand lähen Kokkorevo-küläd

    Ladogan järven rand lähen Kokkorevo-küläd

  • Vauged ö Sokolinoje-järvel

    Vauged ö Sokolinoje-järvel

  • Sokolinoje-järven sar'

    Sokolinoje-järven sar'

  • Jastrebinoje-järv

    Jastrebinoje-järv

  • Losevskan kosked Vuoksa-jogel

    Losevskan kosked Vuoksa-jogel

Homaičendad

  1. ↑ Шитов Д. И. "Карельский перешеек. Земля неизведанная" часть 4.
  2. ↑ Лист карты P-36-121-В,Г Васкелово. Масштаб: 1 : 50 000. Состояние местности на 1986 год. Издание 1987 г.
  3. ↑ Лист карты P-36-121-В-а,б Волчья. Масштаб: 1 : 25 000. Квадрат 1146-1.
  4. ↑ Александрова Е. Л. "Санкт-Петербургская губерния". — СПб: 2011, — стр. 559. ISBN 978-5-904790-09-7
  5. ↑ Лист карты [ 6700/10-30°-510/20 Raasuli]. Масштаб: 1 : 20 000. Состояние местности на 1933 год. Издание 1934 г.
  6. ↑ Большая советская энциклопедия. Лемболовская возвышенность. oval.ru. Дата обращения: 5 kezakud 2026.
  7. ↑ 60°29,32′ с. ш. 30°11,91′ в. д.GЯO
  8. ↑ Г. А. Носков, М. Ф. Карчевский, Г. Ю. Конечная, Н. А. Петрова, Т. А. Рымкевич, Л. С. Счастная, "Заповедная природа Карельского перешейка", Санкт-Петербург, 2004.
  9. ↑ И.П. Шаскольский. Борьба Руси против крестоносной агрессии на берегах Балтики в XII—XIII вв.. — Ленинград, 1978. — С. 20—21..
  10. ↑ Kähönen Ester. Kivennapa. Kylästä kylään (неопр.). — Hämeenlinna, 1989. — С. 8.
  11. ↑ А. Сыров. Токсово. — СПб., 1998.
  12. ↑ Paavo Kiuru. Kivennapa. Muistelmia ja kuvia entisestä kotiseudusta. — Pieksämäki, 1961. — С. 15—16.
  13. ↑ А.И. Гиппинг. Нева и Ниеншанц. Ч. 1. — СПб., 1909. — С. 41.
  14. ↑ Йорген Вейбулль. Краткая история Швежии. — Стокгольм, 1994. — С. 46—47.
  15. ↑ Karjalan kansan historia. — Porvoo: WSOY, 1994. — С. 141.
  16. ↑ Kivennapa. Kylästä kylään. — С. 18.
  17. ↑ Karjalan kansan historia. — С. 144.
  18. ↑ Йорген Вейбулль. Краткая история Швеции. — С. 69.
  19. ↑ К.Ф. Ордин. Собрание сочинений по финляндскому вопросу. Покорение Финляндии. — СПб., 1909. — С. 261.
  20. ↑ Йорген Вейбулль. Краткая история Швеции. — С. 76.
  21. ↑ К.Б. Гренхаген. Спутник по Финляндии. — С. 20—21.
  22. ↑ История XIX века. Под редакцией проф. Лависа и Рамбо. Том 7, гл. XI. Россия (1871—1900). Руссификация Финляндии. — Москва: Соц.-эк. гиз, 1939. — С. 417.
  23. ↑ В. Расила. История Финляндии. — Петрозаводск, 1996. — С. 59.
  24. ↑ К.Б. Гренхаген. Спутник по Финляндии. — С. 16.
  25. ↑ Karjalan kansan historia. — С. 96.
  26. ↑ Пентти Лунтинен. Разлука без печали (русский) // Родина. — 1995. — № 12. — С. 31.
  27. ↑ T. Vihovainen. Talvisota. Venäjä ja Suomi. — Helsinki, 1991. — С. 93.
  28. ↑ M. Julkinen. Myyti Saksan vaikutusvallasta Suomessa 1930-luvun lopulla (финский) // Talvisota. — С. 163.
  29. ↑ Мауно Йокипии. . — Прибалтийско-финские народы. История и судьба родственных народов. — Ювяскюля: «Атена», 1995. — С. 66.
  30. ↑ В. В. Похлебкин. СССР—Финляндия. 260 лет отношений. 1713—1973. — Москва, 1975. — С. 276—277.
  31. ↑ Энтони Аптон. «Зимняя война» (русский) // От Мюнхена до Токийского залива. Взгляд с Запада. М., Политиздат. — 1992..
  32. ↑ Лига наций превратилась в орудие войны (русский) // Правда. — 1939. — 17 tal'vkud (№ 347).
  33. ↑ СССР—Германия. 1939—1941. Документы и материалы о советско-германских отношениях с сентября 1939 по июнь 1941. — Вильнюс, 1989. — С. 29—30.
  34. ↑ М. Коробочкин. Опоздавшие (русский) // Родина. — 1995. — № 12. — С. 107—110.
  35. ↑ ЦГА СПб. ф. 7179, оп. 11, д. 797.
  36. ↑ Мауно Йокипии. Финляндия на пути к войне. — Карелия. Петрозаводск, 1999. — С. 305—313.
  37. ↑ Anssi Vuorenmaa. Väitöskirja karkuruudesta ja kieltäytymisistä sodissamme (финский) // Sotaveteraani-lehti. — 1996. — № 1. — С. 28.
  38. ↑ А. К. Молчанов. На гране войны и мира. Карельский перешеек и Северное Прилаäожье в 1939—1948 гг.. — СПб., 2005.
  39. ↑ ЦГА СПб., ф. 7179, оп. 19, д. 17, с. 61.
  40. ↑ Там же, ф. 7179, оп. 19, д. 17, л. 177.
  41. ↑ Там же, ф. 7179, оп. 10, д. 2024, лл. 95—96, 149—153.
  42. ↑ Akulov A. Substrate lexis of Kildin Sami interpreted through languages belonging to the Western branch of the Ainu-Minoan stock: some notes on the language of Paja ul deˀŋ. // Cultural Anthropology and Ethnosemiotics. — 2020. — Т. 6, № 3. — С. 1—7. — ISSN 2411-6459. Архивировано 30 redukud 2020 года.
  43. ↑ Ленинградская область. Исторический очерк.. — Ленинград, 1986. — С. с. 9..
  44. ↑ Народы зарубежной Европы. т. II.. — Москва., 1965. — С. 123—124..
  45. ↑  // Красная Карелия. — 1940. — № 171.
  46. ↑ Балластная ветка — линия Каннельярви — Семиозерье — Железные дороги Карельского перешейка. perecheek.narod.ru. Дата обращения: 2 kezakud 2026. Архивировано 24 elokud 2011 года.
  47. ↑ Санкт-Петербург: Завершена реставрация Финляндского вокзала — Новости России — ИА REGNUM. www.regnum.ru. Дата обращения: 2 kezakud 2026. Архивировано 25 uhokud 2020 года.
  48. ↑ Яндекс. Карты. Дата обращения: 2 kezakud 2026. Архивировано 23 sulakud 2012 года.
  49. ↑ Доклад главы администрации Выборгского муниципального района Ленинградской области о достигнутых значениях показателей для оценки эффективности деятельности органов местного самоуправления. www.vbgregion.ru. Дата обращения: 2 kezakud 2026.

Literatur

Om sadud "https://vep.ruwiki.ru/w/index.php?title=Karjalankagluz&oldid=530983"