Vakkosal'm
| Vakkosal'm | ||
|---|---|---|
 Londuzkuva Kuhavuori-mägelpäi Pajopöudale | ||
| Augonpanendan päiv | 1874 | |
| Adres | Sortavala-lidn, Parkovaja-ird, 1 | |
| Sait | dachawintera.ru/sortaval… | |
|
|
||
 |
||
Vakkosal'm (ven.: Ваккосалми, suom.: Vakkosalmi) kul'tur- da lebupuišt Karjalan Sortavala-lidnas. Om tehtud vodel 1874. Puištos voz'sadan XIX lopus — voz'sadan XX ezmäižes palas mänetadihe Rahvahidenkeskeižen pajopraznikan.
Istorii
Puišton zavodiba tehta vodel 1874 Kuhavuori-mägenno, da sen augonpanijad oliba tetabad lidnan eläjad: ujezdan sudja K. Berg, taholekar' H. Hälström, opendajiden seminarijan pämez' A. Genec, aptekar' Relander[1][2]. Hö andoiba rahoid puišton sijan mugavuden täht.
Ičeze nimen puišt sai Ladogan järven lahtespäi — Vakkosal'mespäi (suom.: Vakkosalmi), mitte läikičeb Kuhavuori-mägen homendezbokpolen[3].
Sortavalan ezmäižen pajopraznikan täht vodel 1896 oli sauvotud prazniklava arhitektoran Jurjo Blomstedtan projektan mödhe[4], а Kuhavuori-mägel sijatsiba 10-metrižen kacundčuhundusen, no nügüd'aigahasai se ei ole kaičenus, vanhuden täht sidä heittihe vodel 1953[2][3].
Vodel 1913 puištos avaittihe muzejan avoinuden taivhan al, sen pämelentartuisijaks tegihe kurnan pert', mitte oli letud XVIII—XIX voz'sadoiden aigan. Sidä toiba Petrovaara-küläspäi. Kurnan pertiš voi nägištada mitte oli karjalaine pert' südäimes, sigä oliba akoiden da ukoiden manekenad. Vodel 1924 muzejan kaluiden keskehe mülüi veneh. No ni veneh, ni kuran pert' ei kaičihe nügüd' aigahasai — veneh hapan', a pert' paloi vodel 1983[4].
Vodel 1927 Vakkosal'm-puištos Kuhavuori-mägele libundan täht om tehtud betonpordhad da mägen päl kacundtandreh. Pordhad kaičihe nügüd'aigahasai da sil om 183 pordast[1].
Vodel 1953 puišt sai "Leninan komsomalan kul'turan da lebupuišt"-nimen[4].
Vodel 1995 puištole möst anttihe istoriližen Vakkosal'm-nimen[4].
Sijaduz
Puišt om Sortavala-lidnan päivlaskmpoles, ei edahan istoriližes keskusespäi, Parkovaja-irdal, 1.
Se sijadase Ladogan järven Läppäjärv-lahten da Airanne-järven keskes, miččid ühtenzoitab Vakkojogi-oja[2].
Puištoho tulend om maksuline[2].
Melentartuisijad
Puišton pämelentartuisija om Kuhavuori-mägi. Sen korktuz' om 63,5 metrad. Lugese, miše mägele om jo enamba kaht milliardad vot da se sündui lujan manrehkaidusen jäl'ghe[2]. Libuda mägele voib beton pordhadme, ülähänpäi avaidase čoma londuzkuva lidnale da sen übrištole, Ladogan järvele.
Puišton Pajopöud suren lavanke da kacuisijoidenke om sija praznikoiden mänetandan täht. Tägä oli tetab Sortavalan pajopraznik. Necil sijal akustižed olod oma parahimad Jevropas: pöudon ühtes polespäi om paks kuzišt, a toižes polespäi — mägipaute.
Vakkosal'mel om voz'sadan XX vezičuhunduz (vodel 2004 sille anttihe tegeližuden arhitekturan muštpacaz statusan), vodel 2019 om pandud Angel-vestatuz, Čukoiden besedk, Kacundčuunduz[2][5].
Puištos radab stadion, om hüppindmägi, trenažorad, lapsiden vändsija, äi käveluzkujoid. Ani tuldes puištoho, asttes Pajopöudonnoks päkäveluzkujodme, voib nägištada figurad-fonarid. Jogahine fonar' ozutab muzikantad: kudamb vändab torvel, garmanil, gitaral, da toižil muzikvändimil[5].
Azjtegod
Vakkosal'm-puišt oli da om nügüd'-ki äjiden kul'tur- da sportazjtegoiden mänetandan sija.
Voz'sadan XIX lopun — voz'sadan XX ezmäižen palan om sur' Sortavalan pajopraznik — suom.: Sortavalan laulujuhlat, mitte oli rahvahidenkeskeine kul'turine azjtego. Sidä pidetihe vozil 1896, 1906, 1926 da 1935[3]. Vakkosal'mes sidä udessündutadihe da mänetihe udes vozil 2012, 2015 da 2019[6].
Vodel 1926 pajopraznikal oli Suomen prezident Lauri Kristian Relander[3].
Vodel 1935 pajopraznik oli omištadud Kalevala-eposan 100-voččele jubilejale. Sihe ühtni 4500 pajatajad da muzikantad kaikes Suomespäi. Hö ezitiba 148 muzikjoukud. Adivoid praznikal oli enamba 20 tuhad. Siloi ezmäižen kerdan oli tehtud praznikan radiostarinoičend kaikele Suomele. Praznikan aigan lidnas oli avaitud Runopajatajan muštpacaz, mitte tegi Alpo Sailo[3].
Mugavuz'
Elokus vodel 2025 tegihe sel'ged, miše Vakkosal'm-puišton mugavuden projekt "Kividen sad" vägesti Ühthižvenälaižes lidnalaižen parahiman ümbrišton tegemižen projektoiden konkursas. Projektan todenzoitusen täht Sortavala-lidn sab 68,8 mln rubl'ad federaližes büdžetaspäi[7].
Homaičendad
- ↑ 1 2 Парк культуры и отдыха г. Сортавала «Ваккосалми». Дача Винтера. Дата обращения: 17 sügüz'kud 2025.
- ↑ 1 2 3 4 5 6 Парк Ваккосалми в Сортавале. в Карелии. Дата обращения: 17 sügüz'kud 2025.
- ↑ 1 2 3 4 5 Назирова Т.Л. Парк культуры и отдыха. Региональный музей Северного Приладожья. Дата обращения: 17 sügüz'kud 2025.
- ↑ 1 2 3 4 Из истории нашего парка. Районная газета "Ладога" (1 heinkud 2016). Дата обращения: 17 sügüz'kud 2025.
- ↑ 1 2 Парк Ваккосалми и гора Кухавуори. Сезон Тревел (29 kül'mkud 2024). Дата обращения: 17 sügüz'kud 2025.
- ↑ Международный песенный праздник. Центр народного творчества и культурных инициатив Республики Карелия (1 heinkud 2016). Дата обращения: 17 sügüz'kud 2025.
- ↑ Парк в Сортавале благоустроят после победы на всероссийском конкурсе проектов (22 elokud 2025). Дата обращения: 9 sügüz'kud 2025.