Kanzan, armastusen da uskondan päiv

Рувики-späi

Prezidentan kirjišton B.N. Jel'cinan nimel materialad

Library.png
Neciš kirjuteses om kävutoitud materialad Prezidentan kirjišton B.N. Jel'cinan nimel fondaspäi
К материалам
Learning.svg

Prezidentan kirjišton B.N. Jel'cinan nimel materialad

Arrow-Right.png
Library.png
Neciš kirjuteses om kävutoitud materialad Prezidentan kirjišton B.N. Jel'cinan nimel fondaspäi
К материалам
Kanzan, armastusen da uskondan päiv
Haragaine — päivän simvol
Haragaine — päivän simvol
Tip

Светский

Oficialižesti

28. kezakud 2022

Om tehtud

2008

Praznuitas

Venämal

Päiv

8. heinkud

Praznoičemine

tehtas sajad, festivalid, koncertad

Om sidotud

Petran da Fevronijan päiv

lugeda • diskussii • redaktiruida

Kanzan, armastusen da uskondan päiv (ven.: День семьи, любви и верности) — praznik Venämal, mitte praznuitas 8. heinkud da om omištadud ortodoksižile pühile Petrale da hänen akale Fevronijale. Oficialižesti om vahvištadud, kut praznik, Venämal Prezidentan käsköl 28. kezakud vodel 2022[1].

Istorii

Pokrov Petran da Fevronijan kuvanke — carin F'odor I Ioannovičan da carican Irina F'odorovna Godunovan lahj Bogorodican Pühäpertile

Om tehtud carin masterskijas vodel 1593.

Vozil 1990 Muromas (Vladimirskan agj) jäl'ghe sovetskijad sekul'arizacijad oli udessündutadud ortodoksižiden pühiden Petran da Fevronijan arvostamine, kudambad koliba vep., no ei voind necidä tehta üksnäze[2][3].

Vodel 2006 Muroman lidnan valdmehiden tahton mödhe eläjad keraziba 15—20 tuhad allekirjutust, miše tehta «Kaiken Venäman kanzan armastusen da ozan päivän (Petran da Fevronijan Muromskijoiden muštoks)», kus pakitihe tehta 8. päiväd heinkud Venäman praznikaks, omištada sidä kanzan hengkal'huzile. Edel Ristmižid 18. vikulud vodel 2008 Venäman lugupalatan pämez', Muroman arvostadud eläi da Spaso-Preobraženjan monastirin popečitel'kijan nevondišton pämez' Sergei Stepašin, monastirin ižand igumen Kirill (Jepifanov) da toižed valdmehed da aktivistad allekirjutiba azjbumagan praznikan tegemižes. Necidä tahtod tugeziba regionaližed pämehed da aktivistad, Valdkundaline parlament, Venäman Federacijan Nevondišt da Venälaine ortodoksine pühäpert'[4][5][6].

Venäman praznik, mitte sai «Kanzan, armastusen da uskondan päiv»-nimen, ezmäižen kerdan praznuitihe 8. heinkud vodel 2008. Sen tegii oli Socialine-kul'turan iniciativoiden fond, miččen pämez' oli Svetlana Medvedeva, Venäman koumanden prezidentan Dmitrii Medvedevan ak[6]. Sid' praznik praznuitihe kaikuččen voden. Praznikan sjomkoid tegeb «Rusked nellik»-telekompanii, ozutab televizoradme «Ezmäine kanal»[7].

Heinkus vodel 2024 Valdkundaližen parlamentan Kanzan kaičendan komitetan pämez'Nina Ostanina kirjuti Venäman radon ministerstvaha tehta Kanzan, armastusen da uskondan päiväd lebupäiväks neniden kanzoiden täht, kus om äi lapsid. Hänen sanoiden mödhe, nece ozutab, miše valdkund kaičeb äilapsižid kanzoid Kanzan voden aigan (2024)[8].

Praznuičemine

L'Âme Stram Gram - panoramio.jpg

Kanzan, armastusen da uskondan päiv praznuitas Venämal da toižiš maiš — Bolgarijas, Belorussijas, Azerbaidžanas, Ukrainal, Germanijas, Velikobritanijas, Francijas[9]. Päpraznik mäneb Muromas 8. heinkud libo pühäpäiväl edel necidä datad, ku se om radnedalil. Lidnas tehtas koncertad, mönd- da mastriden jarmarkad, avaitas animacionnijad sijad lapsiden täht, a praznikaližel ehtal tehtas gala-koncert da praznikaline fejerverk[6]. Svetlana Medvedeva läz kaikuččen voden tuleb Muromaha praznikale, erašti hänenke ühtes tuleskeleb uk[10].

Edel praznikad vodel 2016 Valdkundaližen Duman deputatad LDPR-partijaspäi Jaroslav Nilov da Aleksei Didenko andoiba parlamentaha zakonan projektan, miše tehta 8. heinkud lebupäiväks. Profilin duman komitet päti, miše lebupäivän tegemine lühenzoitab radaigan fondan da tob pahud tegeližudele da büdžetan rahoiden pidole. Vodes päliči zakonan projekt heittihe ezmäižen lugendan aigan[11][12].

Tradicijad

Kanzan, armastusen da uskondan päivän simvol om haragaine. Necil päiväl sidodas änikpal'mikod haragaižišpäi, lahjoitas änikkirbid da «fevron'kad» — kartaižed haragaižidenke libo toižiden kanzan simvoloidenke. Popul'arižeks tradicijaks tegihe sajoiden vedämine 8. heinkud: sen taguiči äjad ZAGSad radaba necil päiväl hätkemba da pučtas registriruida erigandusid. Kaikid popul'rižembikš tegesoiš Muroman lidnan zalad, kus tehtas registracijad kaik ristitud eskai toižiš lidnoišpäi da maišpäi[13]. Sil-žo aigal Venälaine ortodoksine pühäpert' om necen tradicijan vasthapäi, sikš ku pühäpertin kalendarin mödhe necil päiväl om Petrovan post, konz ei sa mända mehele. Taritas vajehtada päiväd da tehta sidä 13. sügüz'kud, konz oli löutud Petran da Fevronjan jändused.

"Lahjoiče minei elo"-akcii 8. heinkud

Kanzan, armastusen da uskondan päiväl pidetas «Lahjoiče minei elo»-akcii, mitte om oigetud kanzan kal'huziden da tradicijoiden kaičemižehe. Akcijan aigan tehtas konkursad, foto-ozutelused, sirttas tedoid da pidetas kehkerad stolad, kuna ühtneba azjantedajad kaikiš erištoišpäi: lekarid, juristad, psihologad, lehtmehed, uskond- da kundaližiden organizacijoiden ezitajad[14].

Zavottes vodelpäi 2005 Kanzan, armastusen da uskondan päiväl Venämal mäneb Rahvahidenkeskeine kanzan da lapsiden fil'moiden kinofestival', miččen nimi om "Kanzas", mitte om omištadud necile praznikale.

Pauklahj

"Armastuses da uskondas"-medal' da todištuz

Praznikan päpala om «Armastuses da uskondas»-medalin lahjoičemine, mitte om vahvištadud praznikan tegijoil Venämal. Medalin ezipoles om pirttud haragaine, sen tagapol' om čomenzoittud Petran da Fevronijan modkuval da om kirjutadud «Kanzan armastuses da uskondas». Paauklahjad saba uk da ak, ked eläba ühtes enamba 25 vot, ked «tegihe tetabaks eläjiden keskes kut vahv kanz» da ked «kazvatiba hüvid lapsid». Kandidatoid pauklahjoiden samižele andaba regionaližed valdmehed, pauklahjoičemine tehtas regionaližel da federaližel tazol. Paiči medalid laureatoile lahjoičeba kal'hed lahjad sijaližed valdmehed, miččed om tehtud «kanzan» teman mödhe[9][15][16].

Venäman erasiš regionoiš ukod da akad, ked eläba ühtes enamba 50 vot, voiba sada rahamaksud. Pidab, miše hö molembad oližiba Venäman eläjad, tegižiba sajan oficialižesti[14][17].

Arvostelend

Äi kerdoid homaitihe, miše Kanzan, armastusen da uskondan päiv oli tehtud popul'arižen kaikes mirus da Venämal svetskijan praznikan sijas, no praznikan pohjaze om pandud uskond. Pühän Valentinan praznik lugetihe verhaks, mitte om tulnu venälaižehe kul'turaha[18][19]. Pühiden Petran da Fevronijan istorijan aktualizacii arvostelihe kut klerikaližed ristitud, muga svedskijad-ki: väran starinan taguiči pühiden elon polhe, moraližiš pirdoiš, starinoitud legendas (mäni mehele vägivaldan mödhe, ei olend lapsid da m.e.)[20][19][21]. Tedomehed homaičeba praznikan tabad da sanuba «tehtud tradicijas»[22]. Kacmata levedaha oficialižehe tugehe ei sa täudel vägel sanuda, miše praznik tegihe popul'arižeks da rahvahaližeks Venämal[23][24].

Ortodoksižes sebras oma mugažo necen praznikan vihanikad. Filolog Anna Danilova muga kirjuti heiden meliš: «Ezmäks <…> Fevronija, voib sanuda, oti mehele Petrad vägivaldas, da völ ezmäine pakiči otta händast mehele, vanhembad ei kozičenugoi hüviš meliš, hö ei vastnugoi toine tošt pühäpertiš, da ei männugoi mehele jumalankodiš. Toižeks, kut sanutas, heil ei olend lapsid: mitte om lapsita ortodoksine kanz? Sen ližaks mušt heiden polhe praznuitas postan aigan, a venčaidas postan aigan ei sa, mitte om kanzan praznik? Naku otaižiba Kirillad da Marijad Radonežskijad — heil kaikes om arvostuz — äi lapsid, muštas ei poltan aigan, eliba heng' hengehe»[20].

Muštpachiden panend

Kanzan, armastusen da uskondan päivän tegemine pani augotižen Muštpachiden panendaha Petran da Fevronijan muštoks Venäman äjiš lidnoiš. Vodeks 2016 oli tehtud läz 60 muštpachad, mi tegihe pühid kaikid popul'arižembikš muštpachiden gerojoikš Venämal XXI voz'sadal da kaikid popul'arižembikš pühikš meiden mal. Toižed muštpachad pandihe ühtižrahvahaližen programman mödhe, miččen nimi om «Kanzas», toižed — sijaližiden valdmehiden tahton mödhe. Suremb pala muštpachišpäi oli tehtud programman aigan Moskvan Surikovan nimel taidehinstitutan pästnikan, skul'ptoran Konstantinan Čern'avskijan viden kompozicijan mödhe. Čern'avskijan sanoiden mödhe, tehta ezmäižid muštpachid oli programman varapämehen da «Rosteh»-organizacijan pämehen Sergei Čemezovan idei. Andoiba rahoid muštpachiden panendaha, surembas palas, tehtud regionoiš mugoižed sured kompanijad kut «Lukoil», Smolenskan AES, Kurskan AES, Rostovan AES da toižed, libo sijaližed biznesmehed. Programman ühtnikad sanuba, miše muštpachad om tehtud rahvahan hüvüdeks. Ozutesikš, projektan pämehen pakičusen mödhe, konz pandihe skul'ptoran Vitalijan Brutmanan muštpacaz Soči-lidnas, sigä tegihe vähembaks abortoiden lugu[10].

Homaičendad

  1. ↑ Venäman Prezidentan käsk 28.06.2022 № 411 «Kanzan, armastusen da uskondan päivän polhe»
  2. ↑ 2001 v.: Lidnan päiv Muromas praznuitas 8. heinkud. Muroman tedo-openduzportal (25 semendkud 2001). Дата обращения: 5 heinkud 2017. Архивировано 8 heinkud 2018 года.
  3. ↑ Vanhembiden lidnoiden suim "heiti" Pühän Valentinan päiväd. Ural.ru (5 elokud 2002). Дата обращения: 5 heinkud 2017. Архивировано 9 heinkud 2021 года.
  4. ↑ Ližapala 4: Kanzan, armastusen da uskondan praznik // Pühäd P'otr da Fevronija - kanzan kaičijad. — М.: АСТ, 2011. — 192 с. — (Pühäd abutaba teile). — ISBN 978-5-17-074464-0.
  5. ↑ Venämal voib sündutada ičeze praznik. РБК (21 vilukud 2008). Дата обращения: 5 heinkud 2017. Архивировано 8 heinkud 2018 года.
  6. ↑ 1 2 3 Kanzan, armastusen da uskondan päiv. Tedod. TASS (7 heinkud 2015). Дата обращения: 5 heinkud 2017. Архивировано 12 sulakud 2021 года.
  7. ↑ Kanzan, armastusen da uskondan päiv (2008-2017). Rusked nellik. Дата обращения: 9 sulakud 2019. Архивировано 9 heinkud 2021 года.
  8. ↑ Valdkundaližes parlamentas taritihe tehta Kanzan, armastusen da uskondan päiväd lebupäiväks neniden kanzoiden täht, РБК (3 heinkud 2024). Дата обращения: 3 heinkud 2024.
  9. ↑ 1 2 8. heinkud - Kanzan, armastusen da uskondan päiv. ТАСС (6 heinkud 2012). Дата обращения: 5 heinkud 2017. Архивировано 22 sügüz'kud 2020 года.
  10. ↑ 1 2 Polina Potapova. Venaman praznikan istorii. Republic (4 kül'mkud 2016). Дата обращения: 5 heinkud 2017. Архивировано 11 kül'mkud 2016 года.
  11. ↑ Kanzan päiväd pätihe tehta lebupäiväks, miše sünduižihe enamba lapsid. Lenta.ru (8 heinkud 2016). Дата обращения: 5 heinkud 2017. Архивировано 5 vilukud 2021 года.
  12. ↑ Kanzan, armastusen da uskondan päiv ei ole lebupäiv. m24.ru (16 kezakud 2017). Дата обращения: 5 heinkud 2017.
  13. ↑ Kanzan, armastusen da uskondan päiv üsesanden kerdan praznuitas Venämal. ТАСС (8 heinkud 2016). Дата обращения: 5 heinkud 2017. Архивировано 24 kezakud 2017 года.
  14. ↑ 1 2 Kanzan, armastusen da uskondan päiv Venämal. RIA Uzištod (6 kezakud 2024). Дата обращения: 2 heinkud 2024.
  15. ↑ Kanzan, armastusen da uskondan päiv Venämal: praznikan istorii da tradicijad. RIA Uzištod (8 heinkud 2013). Дата обращения: 5 heinkud 2017. Архивировано 8 heinkud 2018 года.
  16. ↑ Kanzan, armastusen da uskondan päiv Venämal. RIA Uzištod (8 heinkud 2015). Дата обращения: 5 heinkud 2017. Архивировано 8 heinkud 2018 года.
  17. ↑ Venämal tehtas «Lahjoiče minei elo!»-akcii. Socialiž-kul'turan iniciativoiden fond.
  18. ↑ P'otr da Fevronja vajehtaba Pühäd Valentinad (27 keväz'kud 2008). Дата обращения: 11 heinkud 2022.
  19. ↑ 1 2 Valentin vai P'otr da Fevronja: mitte praznik sündui aigemba da pidab-ik se praznuita? Мел. Дата обращения: 11 heinkud 2022.
  20. ↑ 1 2 Kanz. Ortodoksine mir. Дата обращения: 4 tal'vkud 2017. Архивировано 5 tal'vkud 2017 года.
  21. ↑ P'otr da Fevronija da Kanzan, armastusen da uskondan päiv: pronatalizm da nügüdläine Venäma. cyberleninka.ru. Дата обращения: 11 heinkud 2022.
  22. ISSN 1813-145X.
  23. ↑ Atmastusetuz: mikš mö em praznuičegoi Kanzan, armastusen da uskondan päiväd. Газета.Ru. Дата обращения: 11 heinkud 2022.
  24. ISSN 5836-4978.

Tarkendused

Om sadud "https://vep.ruwiki.ru/w/index.php?title=Kanzan,_armastusen_da_uskondan_päiv&oldid=329976"