Akapul'ko
| Akapul'ko | |||
|---|---|---|---|
| isp.: Acapulco de Juárez | |||
| Fail:Acapulco Collage 2013.jpg | |||
|
|||
| 16°51′46″ с. ш. 99°53′13″ з. д.GЯO | |||
| Valdkund | |||
| Istorii da geografii | |||
| Tegemižen päiv | 1520 | ||
| Pind |
|
||
| Высота | 30 da 18 | ||
| Aigvö | UTC−6:00[d] | ||
| Eläjad | |||
| Eläjad |
|
||
| Lugud | |||
| Telefonan kod | 744 | ||
| Počtan indeksad | 39300–39937 | ||
|
|
|||
| Официальный сайт | |||
 Mediafailad RUWIKI-tedoiš | |||
Akapul'ko (isp.: Acapulco de Juárez [akaˈpulko ðe ˈxwaɾes] Akapul'ko de Huares) om Meksikan lidn, valdmeriport da kurort. Se om Gerrero-štatan kaikiš suremb lidn.
Istorii
Eländpunktan aluz om pandud vl 1531. Sai monopolijan oiktust torguindan Filippinoidenke täht vl 1573, muga kändihe znamasižeks lidnaks. Panihe San Diego-lidnusen alust (nüg. mülüb lidnha) kaičemha Akapul'kod merirazbainikoišpäi. 1950-nzil vozil se šingotihe tetabaks kurortaks AÜV:oiden elokahil mehil da Gollivudan tähthaižil.
Akapul'ko šingotase turizmal (no murdod telustadas meres i kül'bet'randoil), sömtegimištol (maidproduktad, jomad, jä, sijaline keitand), cementan i elektrusen tehmižel. Kurortnikad oma meksikalaižed tobjimalaz.
Geografijan andmused
Lidn sijadase valdkundan suves, Tünen valdmeren süvän merikaran randal, 30 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad štatan Čil'pansingo de los Bravo-pälidnhasai om 80 km pohjoižpäivnouzmha-pohjoižhe orhal vai 86 km avtotedme, Mehikohosai om 295 km pohjoižhe orhal vai 375 km avtotel.
Eläjad
Vn 2010 Meksikan rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 673 479 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt om nügüd'. Läz 1 mln eläjid om ezilidnoidenke 3 538 km² pindal.
Transport
Avtobusad, taksid i valdkundaližed maršruttaksid («kolektivo») oma kundaližeks transportaks lidnas. Laivkruizad ratas kurortnikoiden täht.
Rahvahidenkeskeine civiline lendimport Huan Al'vares-jenaralan nimed (ACA, 739 tuh. passažiroid vl 2018) sijadase 26 km suvipäivnouzmha lidnan keskusespäi. Tehtas reisid Torontoho, Monrealihe i Hjustonhasai, mugažo Meksikan järedoihe lidnoihe (Mehikoho päpaloin, Tihuan, Monterrei, Gvadalahar).