Vezilanktusiden tazangišt
| "Vezilanktusiden tazangišt" (ekopuišt) | |
| ven.: Природный парк "Долина водопадов" | |
| Vezilanktusiden tazangišt vodel 2024 | |
| Valdkund | |
|---|---|
| Sija |
Ihala-pos'olk, Lahdenpohjan rajon, |
| Sündundpäiv |
2020 |
Vezilanktusiden tazangišt (ven.: Природный парк "Долина водопадов") - londuseline ekopuišt Ihala-pos'olkas Lahdenpohjan rajonas Karjalas. Sigä om eko-tehuz', saamelaine külä, Lumivaara-kafe da muštlahjoiden lauk[1].
"Vezilanktusiden tazangišt" - ekopuišt om parahim sija turisoiden täht[2], ked navediba lebaita londusel. Puišt om lujas čomas sijas. Tägä oma:
- Ekotehuz'. Se mäneb siriči kaskadvezilanktusid. Tehuden piduz' om 2 km. Nece om idealine sija fotoiden tegemižen täht, lebaidusen täht da hüviden muštlosiden samižen täht;
- Saamelaine külä. Nece sija abutab süveneda ühtes pohjoižrahvahiden saamen rahvahan kul'turaha da tradicijoihe. Voib kacta pertid da tedištada enamba heiden elon da pit'kaigaižen istorijan polhe;
- Lumivaara-kafe. Voib mujada karjalaižen rahvahaližen erazvuittušt sömäd, mitte tehtas sijaližiš sömtavaroišpäi;
- Muštlahjoiden lauk. Miše jätta muštod necen sijan polhe, pidab ostta ičeleze muštlahj, mitte om tehtud sijaližiden mastriden käzil, voib ostta sijaližid sömtavaroid[3].
Üleižed tedod
Ekotehuz'
Ekotehuz' om "Vezilanktusiden tazangišt" - ekopuišton päpala. Se mäneb pidust puhthad Iijoged, miččes om lujas äi kaskadvezilanktusid, se vedäb erazvuiččihe ülüzihe, kuspäi avaidase čoma londuzkuva vezilanktusiden da mecan päle.
Tägä erazvuiččel voz'aigal voib nägištada lujas äi änikoid, puid, kazvmusid, linduid, mugoižid zverid kut losid, kondjid, kosulid, sobolid, majagid, reboid. Miše turistad käveližiba varumatomudes, ekotehudel om tehtud pulaudaižed da pusildaižed.
Ekopuištos voib homaita jäkeskusen jäl'ged - sured kived. Tägä pidetas erazvuiččed ekologižed azjtegod. Voib sada tedoid ekologižiš problemoiš, midä tehtas niiden pätandoiš. Tägä voib löuta ekskursijad, lekcijad, seminarad da toižed azjtegod ekosisteman mödhe.
Vezilanktused
Vezilanktused Iijogel – nece om ičeladuine londusen objekt, кlujas čoma da vägev. Turistad tuleba tänna kacmaha kaskadvezilanktusid, sikš ku niiden čomuz' ihastoitab rahvahst. Kaikuččel vezilanktusel om ičeze korktuz' da vägi. Fotoiden tegijad navediba tehta snimkoid vezilanktusel, ved' om mugoine čomuz' tägä om da völ veden šobaiduz ližabad mel't, tüništoitab rahvast.
Vezimel'nic
Ekopuištos mugažo voib nägištada endevanhad vezimel'nicad. Se oli udessündutadud enččen mel'nican ozutesen mödhe, mitte seižui necil sijal läz voz'sadad tagaze. Mel'nicaha voib tulda südäimehe da kacta kaiken.
Vezimel'nican abul voib putta männudehe aigaha da sada enamba tedoid, kut rahvaz ende eli da radoi. Voib oppida mel'nican tehnologijad, tundištoittas mel'nikoidenke, tedištada, kut ende teht'he jauhod. Voib nägištada, kut vezi abutab kehkerale kätas, andab energijad mehanizmaha, mitte jauhob jüväd.
Vezimel'nic - nece ei ole vaiše istorii, no i londuz. Ümbri mel'nicas om čoma mec, koskmatoi londuz, vezilanktused, voib kulištada kut pajataba lindud. Tägä voib lebaita hengel[4].
Saamelaine külä
Saamelaine külä "Vezilanktusiden tazangišt"-ekopuištos voib tundištoittas ühten pohjoižrahvahanke - saamelaižidenke, süveneda heiden eloho da kul'turaha. Tägä voib nägištada enččid pertid, miččed seižuba avaitud taivhan al. Nece om muzejan päekspozicii. Voib tehta erazvuiččid saamelaižid käziradoid.
Tägä pidetas erazvuiččed mastar'-klassad, niil voib opetas uzile, melentartuižile azjoile, ozutesikš, tehmaha rahvahališt saamelašt sömäd. Tägä voib tedištada enamba endevanhoiš elostarinoiš da süveneda necen igähižen rahvahan eloho, kul'turaha, tradicijoihe, tehta melentartuižid fotoid, sada hüväd mel't, uzid tedoid da mahtoid.
Pohjoižpedr om necen sijan päsimvol. Nacein sikš tägä sijadase "Seičeme hutorad"-pedrioden tanaz ei edahan küläspäi. Turistad tuleba tänna sötta pedroid, tehta čomid fotokuvid, kulištada starinoid pedroiden kazvatamižes, holetamižes.
Lumivaara-kafe
"Vezilanktusiden tazangišt"-ekopuištos radab Lumivaara-kafe, kus adivod voiba mujada tradicionališt karjalašt sömäd. Om tärged, miše sömän vaumičendaha keitäjad otaba vaiše sijaližed veresed da londusižed sömtavarad. Nacein sikš kaikuččes sömäs om mugoine kirja pohjoižen haju. Kafes om eripoline men'u, sikš kaikutte ristit löudab tägä midä-se magikast ičeze täht.
Kafes om tehtud ičeladuine il'm, se om lujas kodikaz da čoma. No niken ei starinoiče teile niüht receptad, sikš ku ned kaitas da sirttas polvespäi polvehe. Tägä om todesine Karjala.
Lumivaara-kafe — parahim tradicionaližen karjalaižen sömän da kodikahan il'man ühtenzoituz. Konz tuled tänna, ka putud adivoihe ičeze vanhanno tutabannoks. Tägä voib lebaita hengel jäl'ghe pit'käd kävelust, sel žo aigal kaita löutud garmonijad londusenke.
Muštlahjoiden da sömtavaroiden lauk
Ekopuištos radaba muštlahjoiden da sömtavaroiden laukad, kus mödas ičeladuižed tavarad. Laukoiš om bohat aasortiment, tägä voib löuta sijaližiden mastriden käziradoid, fermeroiden sömtavarad.
Erazvuiččed varenjad, kompotad voib ostta da toda lahjaks heimolaižile. Penile lapsile voib ostta tätüižid, miččed om tehtud ičeze käzil. Kaik nene muštlahjad lujas pit'kha johtutaba teile neciš sijas. Osttes muštlahjoid, turistad abutaba Karjalan tradicijoid da tugeta sijališt ekonomikad.