Vardö

Vardö
Герб[d]
70°22′00″ с. ш. 31°06′00″ в. д.
Valdkund	Norvegii
Адм. центр	Vardø
Глава	Ørjan Jensen[d]
Istorii da geografii
Pind	600,61 (1 vilukud 2020)
Aigvö	UTC+1[d]
Eläjad
Eläjad	▼1897 чел. (1 vilukud 2022)
Lugud
Počtan indeksad	9950
Mediafailad RUWIKI-tedoiš

Lidnan taho jumalanpertinke

Vardö (norv.: Vardø, suom.: Vuoreija vai Vuorea, pohjoižsaam.: Várggát) om lidn, kund da merikalaport Norvegijan pohjoižes. Mülüb Troms i Finnmark-agjaha.

Istorii

Municipalitetan aluz om pandud vn 1838 vilukus. Šingotihe kalanpüdandal i kalan importal Venäman imperijaspäi.

Kaikiš pohjoižemb mail'mas keskaigaine Vardöhüs-lidnuz (norv.: Vardøhus) sijadase lidnas. Norvegijan Hakon V-kunigaz pani lidnusen alust vl 1306. Nügüdläine lidnuz om letud vll 1734−1738, nügüd'aigan viž ristitud radnikoitas siš. Toižen mail'man sodan aigan lidn oli alištunu bombardiruindale i om saudud tošti faktižikš.

«Globus II»-radar (AN/FPS-129 «Have Stare») radab Vardös vspäi 1998 kaclemha kosmižen rujon paloid, uz' «Globus III»-radar om sauvomas vspäi 2017, linneb vaumitud vl 2022.

Geografijan andmused

Kund sijadase Varanger-pol'saren päivnouzmaižel nemel i kaidal Vardö-sarel (kundan keskuz) 6 km pitte, Varanger-fjordan pohjoižrandal, Venäman röunanno. Avtotunnel' ühtenzoitab sart kontinentanke. Lendimport om saudud kontinentaližes palas. Lähembaine järed lidn om Murmansk (Venäma) 170 km suvipäivnouzmha orhal.

Kundan pind om 600,61 km², sidä kesken kuivma 585,58 km², vezi otab 15,03 nellikkilometrad.

Eläjad

Vl 2013 kundan eläjiden lugu oli 2 128 ristitud 600 km² pindal, norvegijalaižed päpaloin. Kaikiš suremb ristitišt oli 3,5 tuhad eläjid vll 1930−1960, se poleni meren peniden kalavaroiden tagut i lähižen Kirkenesan šingotesen taguiči.

Irdkosketused

• Lidnankundan tobmuden sait (vardo.kommune.no). (norv.)