Skandinavijan pol'sar'

Рувики-späi
Skandinavijan pol'saren nägu kosmosaspäi tal'vaigan

Skandinavijan pol'sar' (norv.: Den skandinaviske halvøy(a), roč.: Skandinaviska halvön, suom.: Skandinavian niemimaa, ven.: Скандинавский полуостров) om pol'sar' Evropan pohjoižes.

Geografijan andmused

Pol'sar' sijadase Ročinman territorijoiden südäimes, mugažo Suomenman lodeh i Gal'höpiggen-mägi 2,459 metrad ü.m.t. kortte.

Vedadas pol'saren kontinentališt röunad Botnižen lahten pohjoižrandaspäi Varanger-fjordannoks. Kolan pol'sar' röunatab Skandinavijan pol'sarenke pohjoižpäivnouzmas.

Skandinavijan mäged ottas pol'saren päivlaskmad i pohjošt. Norland-mägitazangišt sijadase avaros päivnouzmha niiš mägišpäi, se om 800 metrhasai ü.m.t. kortte i alenzoitase pordhil Botnižennoks lahtennoks. Suves mägitazangišt kändase Keskročin alangištoks lujas kukhikahanke reljefanke jäžoman lähtendan jäl'ghe. Kumplonvuitte Smoland-ülüz 377 metrhasai ü.m.t. korktusidenke om suvhe alangištospäi. Jäl'gmäine järghine jäžomkate oli Botnižen lahten pohjoižes 7..8 tuhad vozid tagaz.

Ümbärdajad mered (častomaraižen mödhe): Baltijan, Pohjoižmeri, Norvegine (Atlantine valdmeri), Barencan meri (Jävaldmeri). Äiluguižed merenrandaližed sarištod da šherad telustadas laivoiden ujundale.

Klimat

Skandinavijan pol'saren territorijan tobj pala sijadase venos vös, mägirajonad i edahaine pohjoine oma subarktižes vös. Skandinavijan mäged telustadas Atlantižen valdmeren nepsoiden il'mmassoiden ličendale, ka pol'saren klimat om erazvuitte, mugažo suren pidusen meridianha kacten tagut. Gol'fstriman valatoitand pehmdab tal'ven.

Kacu mugažo

Homaičendad