Rafael' Santi

Rafael' Santi
ital.: Raffaello Sanzio
Rafael' Santi, vn 1506 avtoportret
Nimi:	ital.: Raffaello Sanzio
Sündundpäiv	6. sulakud 1483[…] или 28. keväz'kud 1483
Sündundsija:	Urbino[d], Itaalia kuningriik[d]
Kolendpäiv:	6. sulakud 1520[…] (37 лет)
Kolendsija:	Rim, Kirikuriik[d][…]
Valdkund	Saksa-Rooma riik[d]
Professijad:	maalikunstnik, skulptor, arhitekt, joonistaja, arhitekt joonestaja, disainer
Tat	Giovanni Santi[d]
Pauklahjad da premijad
Allekirjutuz
Mediafailad RUWIKI-tedoiš

Rafael' Santi vai muite Rafael' (täuded nimed italijan kelel: Raffaello Santi, Raffaello Sanzio, Raffael da Urbino, Rafael, Rafaelo; sünd. 28. keväz'ku vai 6. sulaku 1483, Urbino, Italijan kunigahuz, Pühä Rimalaine imperii — kol. 6. sulaku 1520, Rim, Italijan kunigahuz, Pühä Rimalaine imperii) oli sur' italine voimujupirdai, grafikanpirdai da arhitektor, umbrižen školan ezitai.

Mez' om Korktan Udessündutandan čomamahton znamasine šingotai. Ičeze lühüdas elos Rafael' kändihe Italijan ühteks kaikiš tetabambiš da elokahambiš pirdajišpäi.

Čomamahton šingotai kuvazi sädusiš ičeze aigan gumanizman korktoid idealoid, ühtenzoiti tulnuzid antikaigaspäi čomuden igähižid ezikuvid udenke hristianiženke mail'mannägendanke. Rafaelin «Sikstine Madonna»-voikuva (1512−1513) om kaikiš tundištabišpäi istorijas.

Biografii

Rafaelin kazvatajad läksiba elospäi aigoin. Mardži Čarla-mam koli vl 1491. Džovanni Santi-tat radoi pirdajan i runokirjutajan Gvidobal'do da Montefel'tro Urbinolaine-gercogan tanhanno. Tat koli vl 1494 i ehti antta poigale voimujupirdandan ezmäižid urokoid vaiše. Tetabad pirdajad radoiba Urbinos 15. voz'sadan kahtendes palas: Lučano Laurana, Frančesko di Džordžo Martini, Pjerro della Frančeska. Heiden olend znamoiči äjan prihan čomamahtoižen opendusen täht.

Rafael' Santin kaikiš amuižemb tö om «Madonna Vagahaiženke»-fresk, se sijadase Rafaelin Kodiš-muzejas Urbino-lidnas (Italijan keskuzpalan pohjoine) tähäsai. Pirdajan ezmäižiš töišpäi oma «Horugv' Pühän Stroican kuvadusenke» (1499−1500) i altarin «Ph. Mikulai Tolentinolaižen vencastuz»-kuva (1500−1501) Sant Agostino-jumalanpertin täht lähižes Čitta di Kastello-lidnas.

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.