Konstantin I Sur'

Рувики-späi
Konstantin I Sur'
latin.: Flavius Valerius Aurelius Constantinus
Konstantinan I kuvapatsaz Riman Kapitolijas
Konstantinan I kuvapatsaz Riman Kapitolijas
Nimi: latin.: Flavius Constantinus
Sündundpäiv 27. uhokud 274[1]
Sündundsija:
Kolendpäiv: 22. semendkud 337 (63 года)
Kolendsija:
Valdkund
Professijad: politik, voinmez', suverään
Tat Constantius I Chlorus[d][1][2]
Mam Helena Konstantinoopolist[d][1][3]
Супруга Minervina[d] da Fausta[d]
Lapsed Crispus[d], Constantina[d], Constans[d][4], Constantinus II[d][5], Constantius II[d][4] da Helena[d]
Логотип РУВИКИ.Медиа Mediafailad RUWIKI-tedoiš

Konstantin I Sur' , täuz' originaline nimi om Flavii Valerii Avrelii Konstantin (latin.: Flavius Valerius Aurelius Constantinus; sünd. 27. uhoku 272 (274), Naiss-lidn, Mözii-agj, Rimalaine imperii — kol. 22. semendku 337, Nikomedii, Rimalaine imperii, om mahapandud Konstantinopoliš), oli Rimalaižen imperijan imperator vspäi 306 surmhasai, kahtenz' ohjandai Konstantinan (Uziden Flavijoiden) dinastijaspäi.

Konstantinan Konstancii I Hlor-tat oli imperijan päivlaskmaižen palan ohjandajan (avgustan), Jelena-mam oli hristanuskoi i libui järgeližes perehespäi. Kazvatajad erigoitihe toine toižespäi, tat nai Maksimian-imperatoran Feodora-tütrindamal, i muga Konstantinal tegihe koume velled da koume sizart. Hloran politik oli hüvähengeline i oiktusekaz, ka hänen surman jäl'ghe vl 306 poigale oli kebnemb vedada ičeze politikad, eläjad avaižiba Konstantinan armijale kaikid verajid iče.

Vl 306 Konstantin kändihe tatan jäl'ghetulijaks, i imperijan sodaväged tedotiba händast avgustaks, Rimalaižen imperijan päivlaskman ohjandajaks. Konstantin I tegihe kaiken imperijan valdoičijaks kahten znamasižen vägestusen jäl'ghe: Maksencijan päl vl 312 i Licinijan päl vl 324. Todesižikš avgustoiden soda jätksihe imperijas kaks'kümne vot, i sen jäl'ghe Konstantin ližazi valdkundmaksoid uden sauvondan täht. Monarh sai absolütišt tobmut i surid oiktastusid ezmäižen kerdan Rimalaižes imperijas. Konstantin Sur' tegi hristanuskondad imperijan päreligijaks, no iče valatihe arni edel surmad. Sirdi valdkundan päivnouzmaižen palan pälidnad Nikomedijaspäi lähižhe Vizantii-lidnha, udesnimitadud Konstantinopolikš ičeze oiktastuseks, i sädi ut valdkundališt järgendust.

Erased hristanuskondan jumalankodikundad kumardelesoiš Konstantinale Surele i lugetas händast pühämeheks. Riman katoline jumalankodikund mülüti imperatorad pühämehiden nimikirjuteshe Brestan unijan jäl'ghe vl 1596. Mainitase lugetišiš 21. semendkud (3. kezakud pühäpertiš päivnouzmveronke).

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.