Kaks'toštkümne kud
| Kaks'toštkümne kud | |
 Bruni T. G. Dekoracijan eskiz. Final. Piter, Valdkundaline akademine Pen' operanteatr (MALEGOT). "Kaks'toštkümne kud" 1954 voz'. | |
| Kompozitor |
B. L. Bitov |
|---|---|
| Libretton tegii |
А. G. Handamirova |
| Horeograf |
B. А. Fenster |
| Dirižör-panii |
Е. M. Коrnblit |
| Pjesanpaloiden lugumär |
4 |
| Tegemižen voz’ |
1954 |
| Ezmäine teatrozutez |
16. semendkud vodel 1954 |
| Ezmäižen teatrozutesen sija (taho) |
Mihailovskii teatr |
«Kaks'toštkümne kud» (1954 Piterin Penen teatran laval. Libretton kirjutai om А. G. Handamirova; baletmeister B. А. Fenster, pirdai Т. G. Bruni, dirižor Е. М. Kornblit[3]. Ezmäižes teatrozuteses Dobrunkan rolin ozuti V. М. Stankevič, Iržikan — V. S. Zimin]], Renata-kunigahan — G. I. Isajeva]], Emindaman — N. N. Latonina, Zlobogin — M. B. Darovskaja, Kancleran — N. N. Filippovskii[3], Kunigan varjoičiijoukun ohjandajan — N. S. Sokolov]][1]. Balet oli tehtud i toižiš man lidnoiš: Vil'n'us-lidnas (vodel 1958, baletmeister B. Ju. Kelbauskas) da Kazaniš (vodel 1962, baletmeister S. М. Tulubjeva)[3].
Kompozitoran B. L. Bitovan täht «Kaks'toštkümne kud»-balet tegihe ezmäižeks baletaks. Jäl'ges ezmäšt kundeldust Kompozitoroiden sebras hänele pidi koheta ezmäšt kirjutust. Rados kompozitorale abuti nevondoil baletan panii B. A. Fenster. Sikš ku balet oli kirjutadud čehian rahvahaližen sarnan mödhe, ka kompozitorle pidi tarkas opeta čehian rahvahališt muzikad. Pragan Rahvahaližen teatran baletansamblin ühtnik Vlastimil Ilek kirjuti «„Kaks'toštkümne kud“-baletan partiturad voib nimitada čehialäižeks sen ühthižen koloritan täht,ritman da vauktan melodižiden intonacijoiden täht». Muzikaha oli mülütadud äi čehialaižid karguid[1].
Baletan henged
- Dobrunka, sirota
- Emindam
- Zloboga, Emindaman tütär
- Renata-kunigaz
- Кancler
- Iržik, saldat
- Kodiopendai
- Ministr
- Magistr
- Velled-kud
- Opendai
- Kunigan varjoičiijoukun ohjandai
- Omblii
- Vaskižed ricarid
- Jänišad
- Orav
- Fokusnik
- Gerol'd
- Norišt
Libretto
Kunigahan dvorc. Slugad pestas lavad da pühktas pölüd. Tuldas Ministr, Kancler, dvorcan naižed, Opendai, Kodiopendai. Sid' jokseb Renata-kunigaz, kudambal pidab olda urok. Hän pizäidab da uradib. Kunigahale ozutadas uden platjon uden voden balan täht, mitte om čomitadudd tegoližil lumiänikoil. tegoänikod ei olgoi mel'he kunigahale, hän röstab niid da küzub kovas todesižid lumiänikoid. Kunigaz kirjutab käskon, miččen mödhe se, ken tob Udeks Vodeks täuden puzun lumiänikoid, sab puzun kuldad[2].
Lidnalaine avoird. Kaik ilotelesoiš da kargaitas ümbri kuzes. Iržik-saldat, kudamban kunigaz oigenzi mecha kuzed tomha, homaičeb Dobrunka-sirotan, kudamb kandab tukun ragoid. Iržik lahjoičeb Dobrunkale kuzen bobaižen da kucub kargule, no se rigehtib kodihe käredan emindamannoks. Gerol'd tarkas lugeb kunigahan käskon. Rahvahaz nagrab käskod[2].
Dobrunka pördase kodihe. Emindam da hänen Zloboga-tütär märičeba uded platjod päčinno. Dobrunka tahtoib tulda päčinnoks lämbitamhas, no händast rehktas. Kulub Garol'dan torv. Emindam lähteb irdale, jäl'ges pördase Garol'dan da norištonke. Tundištades käskonke, hän oigendab Dobrunkan mecha lumiänikoihe[2].
Tal'vmec. Dobrunka varaidusiš libub kuzehe. Tuleb Iržik-saldat da zavodib čapta pud. Dobrunka lankteb. Iržik tüništoitab händast, vändab hänenke lumižihe da hö prostisoiš. Zavodiše uho. Dobrunka tuleb pallištole, kus nägeb ištujid ümbri nodjod kaks'toštkümne vellid-kuid. Velled hüvin vastatas händast. Dobrunka starinoičeb heile, miše käred emindam oigenzi händast mecha lumiänikoihe. Velled-kud pätaba abutada hänele. Viluku pordoks andab Sulakule noidasižen kalun. Sulaku maihutab sil i zavodiše keväz', a lumen alpäi ozutasoiš lumiänikod. Sulaku lahjoičeb Dobrunkale noidasižen sormusen. Dobrunke keradab änikoid puzuhu, kitäb vellid da lähteb. Viluku otab kalun tagaze. Möst zavodiše tal'v[2].
Emindaman pertiš vastatas Ut Vot. Tuleb Dobrunka da lahjoičeb adivoile anikoid. Emindam da Zloboga otaba änikod adivoil da abidoitud adivod lähteba. Hö ottas Dobrunkal änikod da noidasižen sormusen i mändas dvorcaha[2].
Kunigahan dvorcan honuz sur'kulun kuzenke. Kargaitas zavodidud bobaižed. Vaskižed ricarid lähteba aluiželpäi da kargaidaba. Tuldas Emindam da Zloboga lumiänikoidenke, keranuded ihastelesoiš. Emindam da Zloboga pakitas toivotadud kuldad, no Iržik starinoičeb, miše nägi puzun Dobrunkan käziš, a siloi änikoid-ki kerazi hän. Kunigaz käskeb kaikile mända mecha lumiänikoihe, a Emindamale da Zlobogale pidab ozutada ted[2].
Ühtes kaikidenke mecha tuleb i Dobrunka. Dobrunkan pakičendan mödhe kunigaz käsked antta tagaze noidasižen sormusen. Dobrunka tacib sormusen i zavodiše keväz'. Änikoitas lumiänikod, no konz keranuded kosketadas niid, ned kändasoiš lumeks. Tuleb Viluku, tegese vilu da zavodiše uho. Viluku andab Emindamale da Zlobogale koiriden nahkad, hö toratas da kändasoiš koirikš. Nenid koirid val'l'astadas regehe, i kunigaz ajab niiš mecaspäi. Lähteba i dvorcan eläjad. Tuldas velled-kud da prostisoiš Dobrunkanke. Iržik kucub händast kargule. Kaik ilokaz kargaidaba[2].
Homaičendad
- ↑ 1 2 3 Ленинградский государственный ордена Ленина академический Малый оперный театр. Гос. музыкальное изд-во, 1961. — С. 102
- ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 Л. Энтeлиc Битов. Балет «Двенадцать месяцев» Архивная копия от 27 sulakud 2021 на Wayback Machine // Belcanto.ru
- ↑ 1 2 3 4 Двенадцать месяцев // Балет: энциклопедия. / Гл. ред. Ю. Н. Григорович. — М.: Советская энциклопедия, 1981.
Literatur
- Вечеслова Т. Поэзия народной сказки // «Сов. культура», 19 июня 1954.
- Томпакова О. Б. Битов. Двенадцать месяцев, Л., 1958.
- Энтелис Л. А. Двенадцать месяцев // 100 балетных либретто / Редакторы: И. В. Голубовский, А. Б. Этина, корректор В. Г. Кравченко. — 2-е издание. — Москва: Музыка, 1971. — С. 65—67. — 306 с. — 75 000 экз.