Vagolind

Vagolind
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata) Klass: Lindud (Aves) Heimkund: Pasklindunvuiččed (Passeriformes) Sugukund: Vagolindunvuiččed (Motacillidae) Heim: Vagolindud (Motacilla) Erik: Vagolind
Latinankel'ne nimi
Motacilla alba (Linnaeus, 1758)
Areal
Kezaline pezoitelend      Läbivoččed eländtahod      Tal'vdundan sijad
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 178476 NCBI 45807

Vagolind (Vagolindunvuiččed-sugukundha heimon tipižeks erikoks. Erištadas läz kümned alaerikoid.

Ümbrikirjutand

Täuz'kaznu hibj om 16..19 sm pitte, 20..23 grammad vedutte, pit'känke händanke. Hibjan üläpala om hahk, alapala — vauged mujul. Pä om vauged mustanke kurkunke i ülähanke.

Elädas kümnehe vodhesai, stajas igä voib olda 12 vot.

Söte i äikerdoičend

Vagolind söb penid kaks'suugaižid gavedid tobjimalaz (säs'ked, kärbhaižed), mugažo bumbakoid, semnid i marjoid harvoin.

Sädab pezoid süvendusiš (seiniden haugelmasiš, ondusiš, räusthiden al, parziden varažomiš). Pandas 5..6 munad pezha, kahtišti sezonas paksus. Emäč haudutab munindad 12..14 päiväd. Molembad kazvatajad söttas poigaižid, heiden höunhišt oleskeleb täudeks videstoštkümnes päiväs i om vaumiž kävutamha lendandas.

Galerei

• 

  Alaerikoiden pezoitelendan arealad

• Foeragerende rouwkwikstaart-4961928.webm

  Vagolindun video vn 2011 keväz'kus, Alamad. Videon hätkeližuz om 1 min 50 s

• 

  Järgeližen kägen (Cuculus canorus) muna vagolindun munindas, Francii

Kacu mugažo

• Jouhlinduine