Reigleib

Reigleib
Reigleib
Rahvahaline sömine
Sündundan ma	Suomi;
Sömtavarad
Päsömtavarad	rugihine jauh[d]; vezi;
	Mediafailad RUWIKI-tedoiš

Reigleib (ven.: Ре́йкялейпя, suom.: reikäleipä, "leib reigunke"), libo rugižreigleib (ven.: pжаной хлеб с дыркой, suom.: ruisreikäleipä) — tradicionaline suomalaine rugižleib. Om kehker lepešk diametral läz 30 sm da sanktudel 3—4 sm, keskuses om reig diametral läz 5 sm.

Tahtaz reigleibän täht tehtas rugižjauhospäi, erašti ližatas vähäižen nižujauhod (ven.) (vep.. Pašttas leib 20—30 minutad 250 °C temperaturas.

Mugoine leib pašttihe tradicijan mödhe äi kerdoid vodes, sid' kuivatihe da kaitihe muga, miše ripputadihe seibhale lagen alle (keitimpoles).

Ezmäks mugoine leib pašttihe vaiše Päivlaskmanpolen Suomen mal, toižile sijoile se tuli lujas möhä. Päivnouzman Suomes pašttihe sanktemb rugižleib, se nimitadihe rugižpärpaks (ven.: ржаной каравай, suom.: ruislimppu); Karjalas da Savos vaiše mugoine leib nimitadihe rugižleibäks. Päivlaskmanpolen da päivnouzmanpolen Suomen erod pašttud leibäs oli sidotud sauvotusiden erigoičusidenke: päivlaskmanpoles pertiš oli kaks' päčud — toine lämbitusen täht da toine leibän paštatusen täht; sikš ku se kävutadihe harvoin, ka pašttihe kerdas äi leibäd. Päivnouzmanpoles oli üks' päč lämbitusen da leibän paštatusen täht, sikš niken ei paštand varha.