Morkofk
| Morkofk | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
| Dáucus caróta L., 1753 | ||||||||||||||
|
Morkofk vai Mecmorkofk (kaks'vozne, harvas üks'vozne heinäsine kazmuz. Mülütadas Sel'derejižed-sugukundha. Om Daucus-heimon tipine erik. Pöudoline morkofk (latin.: Daucus carota subsp. sativus) om sen alaerikoks-maižanduzkul'turaks.
Leviganduz
Meckazmuz putub Evropas, Afrikan pohjoižes, Päivlaskmaižes i Keskuzazijas. Kazvab Venäman evropižen palan suves. Om ottud kul'turha nell' tuhad vozid tagaz, sädihe pöudmorkofkan äi toižendoid i sortuid (kul'tivarid).
Mecmorkofk navedib kazda pöudoiden röunoidme, teveril, pustolänil, kuivil nituil, penzhištos, saduiš i linmaiš.
Ümbrikirjutand
Jur' om sanged pit'k, erazvuiččen mujun (vauged, ruskedpakuine, muzarusked), terav magul. Lehtesed oma koumesaumnikan kartte, 14..20 sm pitte i 4..6 sm levette. Seikh šingotase elon kahtel vodel, se oleleb 25..100 sm kortte, üläpala voib sarakoitas.
Änikuz om vihmankatusenvuitte, 4..10 sm diametral, äiluguižed änikod oma vauktad vai pakuižed mujul, harvoin ruskedvauvhad vai purpurižed. Änikoičeb kezakus-heinkus. Plodud küpsnedas elokus, ned oma ellipsanvuiččed ogakahad, kogotas kahtes pol'ploduspäi.
Homaičendad
 |
Morkofk Vikiaitas |
|
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |