Mariupol'
| Mariupol' | |||||
_1.jpg) | |||||
| |||||
| Valdkund | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Istorii da geografii | |||||
| Tegemižen päiv |
XVI век | ||||
| Pind |
| ||||
| Высота |
67 | ||||
| Aigvö | |||||
| Ekonomik | |||||
| Eläjad | |||||
| Eläjad |
| ||||
| Lugud | |||||
| - | |||||
|
| |||||
| lugeda • diskussii • redaktiruida | |||||
![Флаг[d]](/wiki/Fail:Flag_of_Mariupol.svg)
![Герб[d]](/wiki/Fail:Mariupol_coat.svg)
Mariupol gerb.png
Mariupol' (Doneckan agjas. Se om suremb lidn, mitte seižub Azovan meren randal. 30. sügüz'kud vodel 2022 Doneckan Rahvahaližen Valdkundan da Venäman keskes oli tehtud kožmuz, miččen mödhe Doneckan Rahvahaline Valdkund, kuna mülüb Mariupol'-lidn, om Venäman subjekt. Mariupol' om raudan metallurgijan keskuz, järed meriport da lebutaho.
Istorii
Lidn om tehtud 10. voz'sadal. Enzne nimi oli Adamah i kozakoiden Domah-post. Om lidnan statusanke 16.voz'sadalpäi, konz Adil' Girei vodel 1977 läz Mariupol'ad tegi Bali-Sarai - lidnoitusen. Hänen surman jäl'ges Zakavkazjen voinan aigan Bali-Sarai oli Divejevan keskusen Kriman Hanstvan pohjoižes. Om tedoid, miše Bali-Sarai seižui Kal'miusan jogensus, kus nügüd' seižub Mariupol'-lidn. Lidn oli letud vodel 1778, konz oli tehtud Azovan gubernijan Pavlovsk-lidn. Vodel 1779 selle oli anttud Mariupol'-lidnan nimi. Vodel 1780 Mariupol'as da läz necidä lidnad zavottihe eläda Kriman hanstvan ortodoksižed grekad (rumejad da Urumad). Lidn oli lujas muretud Kriman voinan aigan vozil 1853-1856. Merimönd sil aigal oli azotadud. Vodel 1882 Mariupol'iš tehtihe raudte. Se abuti ühtenzoitta Mariupol'-lidnad Doneckijan Rahvahaližen Valdkundanke. Mariupolin hil't mäni sen möndportaha, mitte seižui Kal'mius-jogensus. Vozil 1886-1889 oli letud sur' uz' potr, jäl'ghe necidä lidnaha tuli elämaha lujas äi ristituid. Vodel 1930 lidnas eli jo vähän enamba 50 tuhad ristitud, vodeks 1941 rahvast tegihe jo 241,1 tuhad ristitud.
Geografii
Lidn sijadase Azovmeren pohjoižrandal, Kal'mius-jogensus, 67 metrad keskmäižel korktusel valdmeren pindan päl. Lidnan pind om 166 nellikkilometrad. Mariupol'as om hüvä ma. No sikš ku sigä om lujas äi pohjvet, paksus tegesoiš opolznjad.
Klimat
Sijaline klimat om umerenno-kontinentaline, konz lujas pit'k räk keza da vahänlumesine tal'v. Lämän voden aigan om lujas äi päiväsižid päivid. Päiväine paštab semendkuspäi sügüz'kuhusai 1544 časud. Voden il'man keskmäine lämuz om +10,5 C°, veden — +11,4 C°. Mariupoliš da ümbri neciš lidnad rahvaz kazvatab podsolnečnikad, bahčevijad kul'turad, vinogradad, persikad. No problem om siš, miše lidnas ei ole lujas äi vet. Abuhu tuleba vaiše uitod da vezikaičuzsijad. Tullei puhub tal'vel päivnouzmaspäi, kezal - longibokaspäi. Sikš ku Mariupol' seižub Azovmeren randal, sigä kaiken aigan paštab päiväine, puhtaz meri-il'm, kus om äi ozonad, mineraližid solid da mikroelementoid. Mariupol' om pupulärine sija kezalebun täht.
Mariupol' jagase nelläks lidnrajonaks.
Irdkosketused
- Mariupol'-lidnan Nevondkundan oficialine sait (mariupolrada.gov.ua). (ukr.) (ven.) (angl.)
 |
Mariupol' Vikiaitas |
| Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |