Lehtkuz'
Lehtkuz' | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Evropalaine lehtkuz' (Lárix decídua) om heimon tipine erik | ||||||||||||
Tedoklassifikacii | ||||||||||||
|
||||||||||||
Latinankel'ne nimi | ||||||||||||
Lárix A.Dietr. | ||||||||||||
|
Lehtkuz' (Pedaižed-sugukundan puiden heim. Kavag' pakuštub i lankteb tal'veks. Kaikiš enamba levitadud pu mail'mas. Tetas 10..11 erikod da niiden äiluguižid gibridoid.
Leviganduz
Heimon erikod kazdas Evrazijan i Pohjoižamerikan venos i subarktižes vöiš, mägiden subal'pižiš tahondoiš. Kaikiš suvemb areal om Kitain suvipäivlaskmas, Nepalas, Butanas i Indijan pohjoižes. Sädab järghižid mecoid vai kazvab toižiš mecoiš ližapuks. Lehtkuzen mecad ottas mail'man mecan kahesa procentad.
Kazvab sättumatomiš sijiš toižile puile — sokhil i vägitomil mahusil, igähižen rougun (Sibir') i vilun tal'ven (Pohjoižamerik) tahondoiš. Navedib täut päivänvauktust.
Ümbrikirjutand
Lehtkuz' oleleb 50 metrhasai kortte, tüvi om ühthe metrhasai. Käbud sündudas pun 15-voččes igäspäi. Eläb 300..400 vot, voib eläda 800 vodhesai.
Kävutand
Kävutand oli röunatud pun vedusen tagut, verez pu uptab vedes i ei kožui vugonkale jogidme. Mugažo pumaterial om rugakaz lujas, se kändihe kovaks tammin kartte kuivamižen jäl'ghe.
Ištutadas erasid erikod dekorativižikš.
Erikod da gibridad
- Larix czekanowskii — Čekanovskijan lehtkuz'
- Larix decidua — Evropalaine lehtkuz' (tipine erik)
- Larix gmelinii — Gmelinan lehtkuz'
- Larix griffithii — Griffitan lehtkuz'
- Larix kaempferi — Kempferan lehtkuz', vai Japonine lehtkuz'
- Larix laricina — Amerikalaine lehtkuz'
- Larix × lubarskii — Lübarskijan lehtkuz'
- Larix lyallii — Laielin lehtkuz'
- Larix mastersiana — Mastersan lehtkuz'
- Larix occidentalis — Päivlaskmaine lehtkuz'
- Larix × polonica — Pol'šan lehtkuz'
- Larix potaninii — Potaninan lehtkuz'
- Larix sibirica — Sibirine lehtkuz' [syn. Larix sukaczewii — Sukačevan lehtkuz']
Homaičendad
Lehtkuz' Vikiaitas |