Kodipulo
Kodipulo / Kivipulo | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
Athene noctua (Scopoli, 1769) | ||||||||||||||
|
Kodipulo vai Kivipulo (Pulod-sugukundha.
Leviganduz
Elänzoitab ristitun sauvusiš paksus. Läz 0,5..1,3 mln eričuid elädas Evropas. Eläb Päivnouzmman stepiš i letkesižiš rahvahatomiš maiš, pezoitelese uruiš, kandoiš, kivironguiš.
Pidase peitoiči, om ičeze arealas vodes läbi.
Ümbrikirjutand
Täuz'kaznu hibj om läz 25 sm pitte 7..9 sm händanke, 150..170 grammad vedutte. Kodipulon suugiden maihutuzkeskust sase 56 santimetrhasai.
Ižačun i emäčun höunhišton muju om ühtejitte: sel'g burvauvaz vai leten mujun, pök om vauged burahkoidenke läipoidenke. Sil'mad oma pakuižen ližamujun. Händ om muzakoričma, kurk om vauged koričmanke sebanke alahan. Oleleb 4..6 munad pezas. Eläb 16 vodhesai.
Elonmaht
Emäč haudub munindad 25..28 päiväd. Poigaižed lendaškatas nelläl-videndel nedalil, voidas leta 38..46 päiväl, ripmatomad kazvatajišpäi kahten-koumen kun jäl'ghe.
Kodipulo sötlese henoil röuhijoil, gavedil, šihlikoil, čunžuil, harvemba linduil. Mäneb madme sötken ecmäs paksumba kaiked. Voib panda sötet varha. Andab änid läz vodes läbi, aktivižikš pordol edel kandustandad.
Kodikoičese hüvin, pidadas kodipuloid stajiš dekorativižeks linduks.
Homaičendad
Kodipulo Vikiaitas |