Kar (lidn, Togo)
| Kar | |
|---|---|
 | |
| 9°32′56″ с. ш. 1°11′26″ в. д.GЯO | |
| Valdkund | |
| Istorii da geografii | |
| Высота | 312 |
| Aigvö | UTC+0[d] |
| Eläjad | |
| Eläjad |
|
 Mediafailad RUWIKI-tedoiš | |
Kar (franc.: Kara) om lidn Togon pohjoižpäivnouzmas. Se om valdkundan koumanz' lidn eläjiden lugun mödhe, Karan agjan administrativine keskuz.
Istorii
Eländpunkt zavodihe sildan sauvondaspäi Kar-joges päliči saksalaižil vl 1902. Lama-Kar-žilo sijazihe kahten torguindteiden ristikoičendal. Sen industrialine šingotez zavodihe 1970-nzil vozil valdkundan Gnassingbe Eiadema-prezidentan aigan (ohjandi vll 1967−2005), hän oli sündnu Karan agjaha.
Kar šingotase cementan tehmižel, turizmal, sijaližen maižanduzprodukcijan eksportal (kofe, kakao, puvill) i üläopendusen keskuseks.
Geografijan andmused
Lidn sijadase agjan päivnouzmas, Kar-jogen randoil (franc.: Kara läz 200 km pitte, Vol’tanjogen hurapol’ne bassein), Kabije-mägisel’gan ezimägištol (franc.: Kabiye), 312 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Keskuz levigandeb jogen pohjoižrandal. Matkad Beninan röunhasai om 25 km päivnouzmha orhal, Lome-pälidnhasai om 380 km suvhe orhal vai 413 km avtoteidme.
Eläjad
Vn 2010 Togon rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 94 878 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt om nügüd'.
Karan universitet[1] radab lidnas vspäi 2004, 18 tuhad üläopenikoid (2017/18) i 715 opendajad da radnikad. Toižed profopendusen aluzkundad oma politehnine Rikardo-institut, sodakolledž, Adel'- i Šaminad-kolledžad.
Rahvahidenkeskeine soda- da civiline Njamtugu-lendimport (LRL / DXNG) radab 26 km pohjoižhe Kar-lidnaspäi. Tehtas reisid Lome-pälidnha i čarterreisid lähižihe maihe.